Lue keskustelun säännöt.
Järkyttynyt ekaluokkalaisen kavereiden jatkuvasta karkinsyönnistä!
Siis oikeasti. En tiennyt olevani mikään karkkin@tsi ennen kuin lapsi aloitti koulun käymisen. Tosi moni lapsen luokkakavereista saa joka päivä rahaa käydäkseen kaupassa ja monella on myös karkkia kotona joka päivä omassa huoneessa aterioiden välissä mussutettavana. Onko tämä kovinkin tavallista?
Omilla lapsilla on karkkipäivä silloin tällöin eivätkä yleensä edes mangu karkkia kaupassa käydessä kun tietävät, että karkkia syödään sitten kun siitä sovitaan. Meillä on muita herkkuja - jäätelöä tai omia leipomuksia - kyllä useammin, mutta ne syödään aina jälkiruokana eikä mussuteta aterioiden välissä tai koulun jälkeen.
Kommentit (114)
Meillä on muuten aina karkkia kulhossa kotona ja jätskiä pakkasessa. Sipsiä ja keksiäkin kaapista löytyy lähes aina.
Pojista toinen (teini) lihaksikas. Rasvaprosentti alipainoisen. Toinen koulupoika samaa linjaa, mutta nuorempi.
Lähinnä se olen minä, joka liikaa mussuttaa herkkuja. Pojat tietävät kyllä, mitä kannattaa syödä ja minkä verran. Meillä se että jotain on, ei tarkoita sitä, että sitä pitäisi pakolla syödä.
Voin kyllä hyvin uskoa, että joku mamma saattaisi päivänsä kuluksi päivitellä karkkikulhoamme..
Toki jonkun lapsen kohdalla voi olla niin että makea piilotettava tai se syödään väkisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä rasva-sokeri-energian saanti asiassa on yksi hyvä puoli. Voidaan puhua aiheesta ihan mitä vaan, mutta mitä se aiheuttaa tai ei aiheuta tapahtuu puhuttiinpa mitä vain. Jos joku saa energiaa niin että lihoo niin hän lihoo mielipiteistä huolimatta. Ja jos joku ei liho niin ei liho. Jos sokeri aiheuttaa sairauksia niin ne kyllä tuntee aikanaan nahoissaan, oli asiasta mitä mieltä tahansa. Tai rasva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole havainnut tällaista ekaluokalla omalla lapsellani.
En ole havainnut omin silmin, että "tosi moni lapsen luokkakavereista saisi joka päivä rahaa käydäkseen kaupassa". Lapsen luokkakaverit eivät esittele minulle kukkarojaan tai niiden sisältöä, enkä ole heidän kotonaan joka päivä rahan antoa todistamassa.
En myöskään ole "joka päivä lapsen kavereiden kotona heidän omissa huoneissaan aterioiden välissä" "omin silmin todistamassa" mitään. Tuskin sinäkään, tai jos olet, se on aika hiton creepyä.
Lapsi siis itse kertoo aina ihan kehuskelematta, että kaveri X sai rahaa ja haettiin kaupasta karkkia. Olen myös soittanut videopuheluita lapselle hänen ollessaan kaverilla ja nähnyt oman lapseni syömässä esim. lakua kaverin kanssa. Näitä tilanteita on nyt tullut niin monta lukuvuoden aikana, että olen tehnyt päätelmän siitä että karkinsyönti on lapsilla päivittäistä.
Ihmettelen tätä tarvetta kieltää koko asia tässä ketjussa, koska kaikki kuitenkin tietävät koululaisten käyvän iltapäivisin karkki- ja herkkuostoksilla kaupoissa. Kai ne jonkun lapsia ovat? Ap
Yllättävän paljon käyvät tosiaan herkkuja ostamassa tai hakemassa, kaikki ei muista aina maksaakaan kun on niin nälkä ja kiire. Monikohan äiti/isä tietää tästä vai ovatko näin opettaneet?
t:kaupantäti
Se on sitä kehopositiivisuutta. Läski on in ja diabetes terveellistä.
Lapset joilta kielletään herkut, käyvät näpistelemässä niitä kaupasta.
Eivät toki kaikki, mutta riski siinä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tyttären kaveri, semmoinen hoikka balleriina, ostaa päiittäin karkkia ja syöttää tyttärelleni, jolla ei ole käynyt yhtä hyvä tuuri geenilotossa joten tyttärelläni on jo melkoinen möhömaha.
En tiedä mistä johtuu, mutta lapsille ei oikein osata aina opettaa sitä, mikä on sopiva määrä sokeria päivän aikana. Eihän se pari karkkia päivässä haittaa mitään, mutta moni lapsi vetää kerran-pari viikkoon kokonaisen karkkipussin. Tai jäätelöostoksilla ei oteta mehujäätä, vaan se valtavin tuutti mitä koko kaupasta löytyy. Kahvipöydässä keksejä ei voi ottaa vain yhtä tai kahta, vaan niitä pitää rohmuta pahaan oloon asti. Varmasti osittain tämä johtuu siitä, että sokeria pidetään kiellettynä herkkuna, jota saa vain harvoin tietyissä tilaisuuksissa. Lapsille ei pitäisi alun alkaenkaan opettaa, että karkeissa on jotain ihmeellistä ja odottelemisen arvoista. Mutta tämäkin on kyllä helppo sanoa näin sivusta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse järkytyin tässä taannoin siskoni 2-vuotiaan lapsen karkin syönnistä. Siis miten tyhmä voi ihminen olla? Ensin iso jätski, 3 lakua, vanukasta, karkkiaski, melkein paketti keksiä ja heti perään ruoka, taisi olla jotain saarioisen valmista makaronilaatikkoa. No arvatkaa söikö?? Sitten ihmetellään miksei syö ruokaa, ei jäisi itsellekään nälkä tuon herkkukasan jälkeen. Ja tämä on joka päiväistä että saa herkkuja vähän väliä ja aina kun pyytää. Huhhuh, jotain rajaa sentäs.
Asiasta kun huomautin niin tuli tyly vastaus: no hommaa ite lapsia ja kato kuin pärjäät ku kiukuttelevat, helpommalla näin pääsee. Eli siis lahjoo karkilla kun ei jaksa kasvattaa, näin niitä k*sipäitä tehdään ja ihmetellään kun hampaat menee ja sokeritaudit iskee..
On sitä sokeria, tai siis piilosokeria myös muissa ruuissa. Katsokaa huviksenne millaisia viilejä, jugurtteja, ja muroja lapsenne syövät. Niissäkin sokeria ihan hullun paljon nykyään.
Ja itsekin vasta aikuistuneena voin sanoa, että vähemmän niitä herkkuja tulee syötyä, jos niiden syöntiin ei kannusta. Kerran viikossa vanhemmat tarjonneet esim pussin karkkia, jäätelöpaketin kahteen nokkaan, tai esim purkin pringlesejä. Lomareissut asia erikseen, eikä meidän perheessä juuri kukaan syö mättöruokaa oikean ruuan sijaan arkena.
Teininä aloin itse kiinnittää ruokiin huomiota. Jätin mehut, maustetut jugurtit, viilit, vanukkaat, kuivahedelmät, pakastepitsat ym. Poistyhjensin meidän jääkaapista turhat kaloripommit, kuten majoneesit ja salaatinkastikkeet, eikä niitä ole sen jälkeen kukaan ostanut. Sen lisäksi en saanut mitään mopoautoja tai skoottereita, vaan sain uuden hienon pyörän, jolla sitten ajelin joka paikkaan.
Herkkuja en syö enää edes kertaa viikossa, vaikka edelleen viikonloppuna kotona käydessä mulle on varattu karkkia/jäätelö.
Ala-asteella oli koulumatkalla kauppa, mutta ei meillä ikinä ollut rahaa kun ostaa esim pieni karkkipussi, ja siihenkin piti onkia ojasta kaljatölkkejä.
Ja kaikki ollaan hyvistä perheistä oltu, myöhemmin yläasteella kun kaverit alkoi saada rahaa, tuli myös kiloja kun rahaa oli alkoholiin ja herkkuihin.
Ja itse näytän täysin normaalilta, mutta painokäyrä ei ole edes normaalin alarajalla vaan kaukana alla. Ei se normaalipainoisuus takaa että olisi terveellistä olla keskivartalolihava, mikä nykyisillä painokäyrillä on mahdollista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saako nykyään poistua koulun alueelta kesken koulupäivän, kun lapset kerran käy lounastunnillakin lähikaupassa? :O ennen ei ainakaan saanut (10v sitten).
Miksi ala-asteikäisillä edes on rahaa koko ajan? Ei meillä kenelläkään ollut. Yläasteella taas laskettiin pennosia ja säästettiin niitä viikonlopun siidereihin. Ei puhettakaan, että joka päivä olisi voinut pistää monta euroa menemään herkkuihin. Muistan itsekin kolunneeni kotona jotain eteisen laatikoita kolikoiden toivossa. Olen ns. hyvältä alueelta ja taatusti kavereidenkin vanhemmilla olisi ollut antaa rahaa.
Eikä ennen olisi ollut toivoakaan mistään henkilöautoa kalliimmasta mopoautosta. Kauhea rutina nykyisin on jostain köyhyydestä, mutta samalla kakaroilla on mopoautot ja iphonet ja ovat paremmin varustettuja omaisuudeltaan kuin entisaikojen jupit.
Tämä on niin totta.
Lihava perhe, jonka tunnen, niin syövät normasliruokana lihapiirakoita, nakkeja, nugetteja ym. Äiti leipoo usein. Lapsi ei kuulemma kasviksista tms pidä. Karkkia karkkipäivänä vaan.
Meillä karkkia on silloin, jos tulee vieraita. Tai ulkona saatetaan ostaa jätskiä tms. Leivän päälle ei tuu makkaraa tsi juustoo aterioilla. Ruoka on kasvispainotteista. Nugetteja, nakkeja ym eineksiä pidän herkkuina- en ruokana.
Lapset on hoikkia. Yksi taipuvaisempi lihomaan, mutta silti hoikka. Itse olen lievästi ylipainoinen, bmi 27.
Lapset ei oikein välitä karkista. Onhan se hyvää. Mutta niin on vesimelonikin tsi sokeriherneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mistä johtuu, mutta lapsille ei oikein osata aina opettaa sitä, mikä on sopiva määrä sokeria päivän aikana. Eihän se pari karkkia päivässä haittaa mitään, mutta moni lapsi vetää kerran-pari viikkoon kokonaisen karkkipussin. Tai jäätelöostoksilla ei oteta mehujäätä, vaan se valtavin tuutti mitä koko kaupasta löytyy. Kahvipöydässä keksejä ei voi ottaa vain yhtä tai kahta, vaan niitä pitää rohmuta pahaan oloon asti. Varmasti osittain tämä johtuu siitä, että sokeria pidetään kiellettynä herkkuna, jota saa vain harvoin tietyissä tilaisuuksissa. Lapsille ei pitäisi alun alkaenkaan opettaa, että karkeissa on jotain ihmeellistä ja odottelemisen arvoista. Mutta tämäkin on kyllä helppo sanoa näin sivusta...
Niin samaa mieltä! Ihankuin kielletty päihde. Parempi ois opettaa välttelemään karkkia.
Suusta löytyy muitakin bakteereja, joita ei ole kaikilla. Esim. ientulehdus en yhteydessä jokin bakteeri, jonka on todettu nyt aiheuttavan syöpää. Vanhalla kansalla on myös bakteeria, miltä hygieenisempi sukupolvi on välttynyt. Siis jos ei ole saanut sylkitartuntaa... Helikobakteeri tai oliko se jokin muu. Kyllä niuhottaminen voi olla järkevää.
Kierrät siis lapsen kavereiden koteja iltapäivisin ja käyt koululaisten kanssa karkkiostoksilla?