Lue keskustelun säännöt.
Järkyttynyt ekaluokkalaisen kavereiden jatkuvasta karkinsyönnistä!
Siis oikeasti. En tiennyt olevani mikään karkkin@tsi ennen kuin lapsi aloitti koulun käymisen. Tosi moni lapsen luokkakavereista saa joka päivä rahaa käydäkseen kaupassa ja monella on myös karkkia kotona joka päivä omassa huoneessa aterioiden välissä mussutettavana. Onko tämä kovinkin tavallista?
Omilla lapsilla on karkkipäivä silloin tällöin eivätkä yleensä edes mangu karkkia kaupassa käydessä kun tietävät, että karkkia syödään sitten kun siitä sovitaan. Meillä on muita herkkuja - jäätelöä tai omia leipomuksia - kyllä useammin, mutta ne syödään aina jälkiruokana eikä mussuteta aterioiden välissä tai koulun jälkeen.
Kommentit (114)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saako nykyään poistua koulun alueelta kesken koulupäivän, kun lapset kerran käy lounastunnillakin lähikaupassa? :O ennen ei ainakaan saanut (10v sitten).
Miksi ala-asteikäisillä edes on rahaa koko ajan? Ei meillä kenelläkään ollut. Yläasteella taas laskettiin pennosia ja säästettiin niitä viikonlopun siidereihin. Ei puhettakaan, että joka päivä olisi voinut pistää monta euroa menemään herkkuihin. Muistan itsekin kolunneeni kotona jotain eteisen laatikoita kolikoiden toivossa. Olen ns. hyvältä alueelta ja taatusti kavereidenkin vanhemmilla olisi ollut antaa rahaa.
Mä halusisin myös tietää, miltä paikkakunnalla apset voivat poistua koulualueelta kesken koulupäivän kauppaa, kouluhan on juridisesti vastuussa lapsista kun ovat koulussa. Yleensä jopa piha-alueet on aidattu.
Vai onko tämä vain legendaa joka elää joidenkin ihmisten keskuudessa.
Itse kävin sekä yläasteen että lukion -70-luvulla eräässä pikkukaupungissa, koulu sijaitsi kaupungin keskustassa torin laidalla eikä koulun pihalta ollut kiellettyä poistua. Haimme lähes joka päivä läheiseltä kioskilta merirosvorahoja tai muuta karkkia kaupasta, torilta wienereitä tai munkkipossuja ja kyytipojaksi cokista. Kouluruoka ei paljon sitten maistunutkaan. Emme silti olleet lihavia, koulumatkat pyöräiltiin ja ulkona liikuttiin, ei silloin ollut tietokoneita tai älypuhelimia joiden kanssa olisimme aikaa viettäneet sisätiloissa. Nykyisin on sitten tullut ylikiloja vaikka en karkkia juuri syö, mutta sairaus estää liikkumisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on varmasti lisääntynyt nykyaikana mutta kyllä sitä ennenkin osattiin. 2000-luvun alussa meitä oli semmoinen viiden hengen tyttöporukka alakoulussa, asuimme samalla asuinalueella joten koulumatkat kuljettiin yhdessä. Lähes joka päivä käytiin matkan varrella olevassa Siwassa ostamassa karkkia. Kenenkään vanhemmat eivät tienneet mitään, koska kaikki syötiin salassa nopeasti ennen kotiinpaluuta. Jos kaikilla ei ollut rahaa, lainattiin toisillemme ja maksoimme myös takaisin kun kukin sai omat viikko/kuukausirahansa. Ihan oikeasti, lapset on aika ovelia. Tämä teille, jotka ette usko, että oma lapsenne syö jatkuvasti karkkia. Eivät meidänkään vanhemmat uskoneet, meillä kaikilla oli virallisesti karkkipäivä kerran viikossa.
Näin mekin teimme 80-90 -luvuilla, kun R-kioski ja Elanto olivat koulumatkan varrella. :D Vanhemmille ei koskaan kerrottu mitään, tietenkään. Karkkia ja jätskiä vedettiin aina, kun oli mahdollista ja vanhempien silmä vältti. Kimpassa ostettiin pari Lauantaipussia, niissä oli paras hinta-määrä-vastine kun sisälsivät jopa karkkiaskinkin, ja sitten mätettiin porukalla. Että se siitä "vain karkkipäivinä" ja "vain Oikean Ruoan jälkeen" -aatemaailmasta.
Luulen, että melkein kaikki täälläkin panikoivista vanhemmista ovat tehneet ihan samoin, ja aivan kelvollisia kansalaisia heistäkin on karkinsyönnistä ja omien vanhempien huijaamisesta huolimatta tullut. :D
Taitaa olla määrät suurentuneet huomattavasti teidän lapsuusaikoihin verrattuna. Silloin kaveriporukka jakoi 2 lauantaipussia (paljonko lie painanut pussi silloin?) ja nykyään parilla eurolla saa sen "normipussin", mikä on helposti 325g.
Saalla lasten liikunta on vähentynyt todella paljon. Ennen kipaistiin kaverin luo, pelattiin pihapelejä, käveltiin ympäriinsä ym, nyt lapset naputtelee ja tuijottaa erilaisia näyttöjä. Kaks muutosta huonompaan suuntaan. Kaloreita vaan kertyy aivan liikaa kulutukseen nähden -> kansa lihoo -> elintapasairaudet lisääntyvät räjähdysmäisesti -> ja tällähän on laajat seuraukset.
Muita kommentteja lukematta jo päiväkodissa syödään paljon karkkia. Lapset tai heidän vanhempansa tuovat "Elli oli reissussa ulkomailla ja haluaa tarjota" x 24. Samoin synttärit x 24. Lisäksi kaikki juhlapyhät mitkä kalenterissa; joulu, pääsiäinen, vappu, kevätjuhla jne. Jne. Herkkuja, mehuja tarjotaan.
"Itse kävin sekä yläasteen että lukion -70-luvulla eräässä pikkukaupungissa, koulu sijaitsi kaupungin keskustassa torin laidalla eikä koulun pihalta ollut kiellettyä poistua. Haimme lähes joka päivä läheiseltä kioskilta merirosvorahoja tai muuta karkkia kaupasta, torilta wienereitä tai munkkipossuja ja kyytipojaksi cokista. Kouluruoka ei paljon sitten maistunutkaan. Emme silti olleet lihavia, koulumatkat pyöräiltiin ja ulkona liikuttiin, ei silloin ollut tietokoneita tai älypuhelimia joiden kanssa olisimme aikaa viettäneet sisätiloissa. Nykyisin on sitten tullut ylikiloja vaikka en karkkia juuri syö, mutta sairaus estää liikkumisen."
Jatkan vielä että harrastuksiin mentiin itse pyörällä. Ei tullut vanhemmille mieleenkään kuskataan autolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan pakko kysyä, mihin mielipiteesi ja olettamuksesi perustuu? Lapsesi puheisiin? Ja se onkin sitten hyvä syy syyllistää muut vanhemmat ja nostaa omaa paremmuutta.
Iät ja ajat ovat lapset kertoneet, kuinka KAIKKI muut kaverit saavat viikkorahaa 100€, saavat 600€ kännykän, saavat olla ulkona klo 24.00 jne.
Niin, kaikki muut kaverit, paitsi hän.Tämä ei tarkoita, että hyväksyisin jatkuvan herkkujen ja karkkien mutustelun, mutta lasten puheisiin pitää joissakin asioissa suhtautua kriittisesti.
Ainakin siihen, että tilastojen mukaan suomalaiset lapset ovat jo todella lihavia ja lihovat koko ajan lisää.
Sinulta varmaan löytyy tuo kansainvälinen tilasto, jossa suomalaiset lapset olisivat poikkeuksellisen lihavia, jos niitä vertaa muihin länsi- tai eu-maihin.
Tiedossa on, etteivät suomalaiset lapset todellakaan ole tilastollisesti kovin lihavia globaalilla mittapuulla.
Tämä johtunee siitä, että neuvola- ja kouluterveydenhuoltojärjestemän vuoksi meiltä puuttuu todella lihavat lapset lähes kokonaan. Tilastothan kertovat vain keskiarvon tässä asiassa. Mediaani voisi olla valaisevampi.
Eli näitä plösöjä kyllä riittää. Ei ole mikään peruste olla puuttumatta ongelmaan vain siksi, että "muualla on huonommin".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se nyt ihan sama, mussuttaako ne kakarat joka välissä karkkia vai sitä sun jäätelöäs? Ainakaan ravintoarvollisesti ei mitään eroa.
Esimerkiksi hampaiden ja verensokerin kannalta on merkitystä, syödäänkö herkut aterian päälle ja onko niissä pelkkää sokeria ja lisäaineita vaiko lisäksi vaikka maitoa, kananmunaa, omenaa tmv. ravinteikkaampaa. Tämän kai tietää jokainen? Ap
Hampaiden reikiintyminen johtuu suussa olevasta karies-bakteerista, ei niinkään sokerista eli vauva on saanut sen suuhunsa jossakin vaiheessa.
Mutta jos suussa on koko ajan jotain - oli se sitten karkkia tai jotain muuta - se altistaa reikiintymiselle happohyökkäyksen vuoksi.
Vain silloin jos suussa on karies-bakteeri, ei muuten.
Ja lapsi saa karies-bakteerin kun suukotellaan suulle, syödään samalla lusikalla jne. tästä pitäisi puhua enemmän, eikä makeisista, kun puhutaan hampaista.
Käytännössä kaikilla maailman ihmisillä on suussaan kariesbakteeri. Karies on maaiman yleisin tartunutatauti.
Jos ei pidä lastaan häkissä ja ruoki sinne ehdottaman varmasti hygieenisiä tuotteita, niin tulee olemaan lapsen suussa.
Ehkä lapselle tekee kokonaisuutena parempaa suukotteleva äiti ja rento suhtautuminen yhteisiin juomapulloihin ja samasta leivästä haukkaamiseen kuin hullu rajoittaminen ja niuhoittaminen.
Pari reikää hampaissa, mitä sitten?
Ja nekin voi välttää harvoilla ateriaväleillä ja kunnollisella suuhygienialla, vaikka onkin pikkupeikko Karies suussa.
Vierailija kirjoitti:
Eikö se nyt ihan sama, mussuttaako ne kakarat joka välissä karkkia vai sitä sun jäätelöäs? Ainakaan ravintoarvollisesti ei mitään eroa.
Jäätelö ei kuulu terveelliseen ja tasapainoiseen ruokavalioon tietenkään päivittäin. Sokeria ja rasvaa liikaa.
Mutta onhan jäätelössä kaikki maidon ravintotekijät, kalsium jne. Perusjäätelössä ei juurikaan lisäaineita.
Kumimaisissa irtokarkeissa saa vain sokeria ja lisäaineita. Suklaassa tietty on jo jotain ravintoakin. Mutta energiatiheyteen nähden niukasti. Jätski on parempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajat ovat tosiaan muuttuneet ja vanhemmat ovat pelkkiä kavereita lapsilleen eikä ns. Valmentajia elämää vatten. Karkinsyönti näkyy ainakin hampaissa ja kohta painossa. Ja murkku iässä on ongelmat jo isompia. Tulevaisuuden ammatti onkin Hammaslääkäri ja toisena tulee vasta lähihoitaja.
Pitkällinen liikunta (> 1h suoritus ) vähentää makeanhimoa ja ruokahalua ainakin minulla. Näkisin nykykehityksen melkoisena noidankehänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On se niin, että tosi monet koululaiset saa omaa rahaa jolla voi käydä kaupassa - vaikka sitten karkkia ostamassa. On varmaan myös niin, että monet EIVÄT saa rahaa. Eivät minunkaan lapset.
9v, jonkin verran ylipainoinen tyttäreni tuli eilen kotiin ison karkkipussin kanssa " Me käytiin Ainon kanssa kaupassa! ". Hyväksyin ostoksen, koska tytöt olivat olleet 3h rantsussa, hyppineet laiturilta ja vielä kulkeneet rannalle pyörillä ( yhteen suuntaan 2km) mutta kysyin että sovotaanko, ettei tätä oteta tavaksi kun nyt ei ole karkkipäivä.
Ps. Jos joku miettii miksi pikkulapset olivat kaksin rannalla , niin eivät olleet koko aikaa,,olin hetken mukana mutta läksin kotin kun 1v pikkuveljellä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
80 luvulla käytiin myös jatkuvasti ostamassa karkkia, mutta me ostimme vain askin tai tikkarin. Ehkä pillimehut jos jano,mutta yleensä käytiin kotona juomassa. Emme ostaneet megapussia sipsejä, litran pulloa limsaa tai energiajuomaa,
Jota ikävä kyllä myydään monissa paikoissa kymmenvuotiaillekin :(. Leikimme hippaa ja keinupolttista, emme istuneet zombeina ringissä kännykät käsissä.
Opiskelen ammattikoulussa ja luokkani pojat lähtevät joka päivä ruokatunnilla pitsalle. Ovat hyvätuloisista perheistä ja saavat ruokarahan joka päivä. Jos joutuvat koulun ruokalaan niin sitä valitusta ja ruuan haukkumista saa kuunnella. Myös ne jotka tekevät sen ruuan saavat osansa näistä haukuista. Heidän kertomansa mukaan ovat tehneet tätä jo yläasteella. Jos joka päivä menee noin 10 e ruokaan; sehän tekee 200 €/kk! On mopoautot ja merkkivaatteet. Uusimmat puhelimet ja nuuskaankin vielä riittää rahaa. Mitä näiden lasten vanhemmat ajattelevat...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Opiskelen ammattikoulussa ja luokkani pojat lähtevät joka päivä ruokatunnilla pitsalle. Ovat hyvätuloisista perheistä ja saavat ruokarahan joka päivä. Jos joutuvat koulun ruokalaan niin sitä valitusta ja ruuan haukkumista saa kuunnella. Myös ne jotka tekevät sen ruuan saavat osansa näistä haukuista. Heidän kertomansa mukaan ovat tehneet tätä jo yläasteella. Jos joka päivä menee noin 10 e ruokaan; sehän tekee 200 €/kk! On mopoautot ja merkkivaatteet. Uusimmat puhelimet ja nuuskaankin vielä riittää rahaa. Mitä näiden lasten vanhemmat ajattelevat...
Lisään vielä että heillä on tietenkin myös aina ne energiajuomat mukana, aamupalaksi. Tauolla käydään syömässä munkit tai jotain muuta. Eiköhän näin hyvät ruokailutottumukset ole lapsuudesta opittuja.
Ulkosuomalaisena ihmettelen suomalaislasten jatkuvaa karkinsyöntiä. Siis todella jatkuvasti ja suuria määriä.
Missä näitä lihavia lapsia oikein on? Itselläni ei ole lapsia mutta asun Helsingissä kahden peruskoulun vieressä ja näen lapsia kaduilla ja kaupoissa muutenkin, ja kaikki ovat aina hoikkia tai normaalipainoisia. Teineistä puhumattakaan. Siksi olen aina ihmeissäni näistä "nykyajan karkinmässytyksen" kauhisteluista kun ainoat lihavat lapset joita olen nähnyt on olleet joillakin maalaisturistien perheissä jossa vanhemmatkin ovat yhtä pullukoita. Ja ihan tosissani kyselen, en oikeasti tajua onko tämä vain joidenkin tiettyjen piirien juttu kun lihava lapsi tuntuu kuplassani joltain myytiltä.
Lasten ylipaino tavallisimpaa maalla ja aiemmissa sosiaaliluokissa.
Lapsi on menossa kolmannelle, eikä ostele omilla rahoillaan karkkia vaikka voisi. Karkkia on aina kotona pöydällä purkissa, aika harvoin ostetaan täytettä, välillä heitetään vanhoja pois. Jonkun mielestä saattaa olla järkyttävää, kuinka meidän lapsi saa karkkia päivittäin, kun satunnaisesti hän saattaa useammin muistaa ja niitä ottaa ruuan jälkeen minkä ottaa. Meillä ei ole mitään karkki- tai herkkupäiviä, eikä tule.
Tutuilla on AINA karkkia tarjolla. Aina. Monenlaista, iso kulho. Lapsi ei juuri syö. Luulen, että siinä on jotain perää, että mitä rajoitetumpaa tai kielletympää jokin on, sitä enemmän sitä tekee mieli. Ei tietenkään toimi kaikkeen eikä kaikkiin, mutta noin yleistäen.
Ei tietenkään koulun alueelta saa poistua koulupäivän aikana, mutta kai nyt itsekin näette, ettei kouluja yleensä oo aidattu varustettu lukituilla porteilla niin, ettei sieltä +/- 10 v. halutessaan ulos pääse? Valvonta taas on silkka vitsi, kukaan normaali ihminen pysty pitämään silmällä, onko ne kaikki 300 muksua yhtä aikaa pihalla/ruokalassa...