Veljen valmistujaiset ja minun kateus
Harmittaako mua nyt ihan syystä vai ei? Valmistuin kaksi vuotta sitten ylioppilaaksi ja sain lahjaksi kellon jonka isäni oli ostanut kellokauppias tutultaan tukkuhintaan eli n. 100e. Veljeni valmistuu nyt ammattikoulusta ja saa 500 euron älykellon ja 300 euroa kesän matkakassaan.
Jouluna minä en saanut kuin sukkia ja toppahanskat koska ”aikuiset eivät juhli joulua”, 18-vuotias veti sai satasien mikseripöydän.
Suppea tarina mutta veli on ollut aina enemmän vanhempien mieleen. Vanhemmat ammattikoulusta valmistuneita eivätkä esim. Arvostaneet tuota ylioppilastutkintoa, eivätkä muutenkaan tue minua elämässäni samallalailla kun veljeä, joilla on heidän kanssaan enemmän yhteistä, kuten yhteisiä harrastuksia ja ovat luonteeltaan muutenkin kaikki ”meneviä”, kun minä olen enemmän pohtija ja hiljainen. Käyn terapiassa asian takia.
En haluaisi olla kuitenkaan veljelle katkera kun ei se hänen vikansa ole että hän saa enemmän. Väkisin kuitenkin tulee huonoja ajatuksia mieleen. Miten kestän huomenna juhlissa?
Kommentit (52)
Rakastatko veljeäsi?
Jättäisitkö itse lahjat ottamatta vastaan jos olisit veljesi asemassa?
Kukaan ei pidä katkerasta ihmisestä
Pidät hauskaa velimiehen kanssa. Otatte vähän kuppia, pelaatte beer pongia ja laulatte karaokea. Älä edes ajattele ääliövanhempiasi
Vierailija kirjoitti:
Harmittaako mua nyt ihan syystä vai ei? Valmistuin kaksi vuotta sitten ylioppilaaksi ja sain lahjaksi kellon jonka isäni oli ostanut kellokauppias tutultaan tukkuhintaan eli n. 100e. Veljeni valmistuu nyt ammattikoulusta ja saa 500 euron älykellon ja 300 euroa kesän matkakassaan.
Jouluna minä en saanut kuin sukkia ja toppahanskat koska ”aikuiset eivät juhli joulua”, 18-vuotias veti sai satasien mikseripöydän.
Suppea tarina mutta veli on ollut aina enemmän vanhempien mieleen. Vanhemmat ammattikoulusta valmistuneita eivätkä esim. Arvostaneet tuota ylioppilastutkintoa, eivätkä muutenkaan tue minua elämässäni samallalailla kun veljeä, joilla on heidän kanssaan enemmän yhteistä, kuten yhteisiä harrastuksia ja ovat luonteeltaan muutenkin kaikki ”meneviä”, kun minä olen enemmän pohtija ja hiljainen. Käyn terapiassa asian takia.
En haluaisi olla kuitenkaan veljelle katkera kun ei se hänen vikansa ole että hän saa enemmän. Väkisin kuitenkin tulee huonoja ajatuksia mieleen. Miten kestän huomenna juhlissa?
Olen muuttanut kotoa 16v..ja asunut yksin kunnes tapasin nykyisen mieheni.oli pakko
Pitäisikö minun kadehtia sinun lahjojasi?
Rehellinen vastaus
On väärin vanhemmiltasi, mutta minkäs teet. Jätä vanhempasi omaan arvoonsa ja juhli veljeä, pidä hänen kanssaan hyvät välit (jos hän on sen arvoinen).
Vierailija kirjoitti:
Rakastatko veljeäsi?
Jättäisitkö itse lahjat ottamatta vastaan jos olisit veljesi asemassa?Kukaan ei pidä katkerasta ihmisestä
Nimenomaan sanoin että ei ole veljen vika että saa enemmän. Olen katkera vain siitä että vanhemmat rakastavat häntä enemmän, ja yritän välttäää nämä ajatukset koska ei se ole veljen vika. En haluaisi olla huomenna itku kurkussa koko päivää kun katson miten veljeä ylistetään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakastatko veljeäsi?
Jättäisitkö itse lahjat ottamatta vastaan jos olisit veljesi asemassa?Kukaan ei pidä katkerasta ihmisestä
Nimenomaan sanoin että ei ole veljen vika että saa enemmän. Olen katkera vain siitä että vanhemmat rakastavat häntä enemmän, ja yritän välttäää nämä ajatukset koska ei se ole veljen vika. En haluaisi olla huomenna itku kurkussa koko päivää kun katson miten veljeä ylistetään.
Voi kauheeta
Tulet huomaamaan että töissä pomo tykkää työkaveristasi enemmän...vain siksi kun se on kiva
Rakastamasi nainen menee naimisiin toisen kanssa
Elämä on
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävää suomen väärinkäyttöä. Ap ei osaa suomea lainkaan. Törkeää.
Jotain on pielessä, jos ap. kirjoituksesta ei ymmärrä mitä hän tarkoittaa, mutta sitä, mitä sinä ensimmäisessä lauseessa tahdot sanoa, se ei minulle aukene.
Tuttu tilanne. Hyvä, että tiedostat asian ja pyrit käsittelemään sitä. Itselläni auttoi 200 km välimatka. Suosittelen ottamaan reilusti etäisyyttä koko porukkaan ja keskittymään omiin asioihin.
Vierailija kirjoitti:
Tuttu tilanne. Hyvä, että tiedostat asian ja pyrit käsittelemään sitä. Itselläni auttoi 200 km välimatka. Suosittelen ottamaan reilusti etäisyyttä koko porukkaan ja keskittymään omiin asioihin.
Kiitos.mutta miten pystyn katsomaan veljen juhlimista huomenna?
Joskus olette vain sinä ja veljesi täällä, kun vanhemmistanne aika jättää. Unohda katkeruus ja kateus ja iloitse veljesi saavutuksesta.
Niin tuttua! Lapsesta asti olen ollut vanhempien tölvimä... minulla on 2 nuorempaa sisarusta, jotka ovat olleet aina suosikkeja. Esimerkkejä:
-minun synttäreitä ei vietetty 12 vuotiaasta alkaen, eikä lahjoja tullut, koska se oli turhaa. Sisaruksien synttäreitä on vietetty aina, iästä riippumatta.
-minä olin syyllinen kaikkeen, minua rangaistiin. Vaikka nähtiin kuka oikeasti teki pahoja, sen oli pakko olla minun vika. Mm sisko nipisteli minua ja kun huusin siitä että lopeta, sain selkääni.
- 14 vuotiaasta alkaen lopettivat mun vaatteiden ostamisen, kuukausirahakin otettiin pois. Syynä "olet niin p*ska, et edes pärjää koulussa." Pakko oli pölliä rahaa että saisin uusia vaatteita.
-jos sukulaisia tuli ovelle, isä käski mut huoneeseen ja heille sanottiin etten ole kotona, kaikki lahjakortit/vaatteet yms lahjat isä piilotti minulta tai antoi siskolle.
-en saanut ikinä ottaa lisää ruokaa, enkä saanut ottaa itse, toisinkuin sisarukset. Mulle annettiin esim 1 peruna ja kauhallinen kastiketta. Jäin myös ruuatta viikoksi jos tärkeistä aineista tuli kokeissa 7 tai sitä alempi.
-en saanut ikinä rahaa mihinkään mitä olisin tarvinnut, enkä saanut aloittaa mitään harrastusta ellei se ollut täysin ilmainen. Veli esim sai tuosta noin vain 80€ skeittilautaan, sisko sai käydä talleilla, toisinkuin minä silloin kun vielä olisi innostanut, jolle oli selitetty isän olevan liian allerginen.
Vielä nykyäänkin sisarukset saavat kaiken mitä haluavat, vaikka pärjäävät hyvin, minä en saa edes ruoka-apua vaikka olen sairaspäivärahalla ja kipeä...
Sisaruksia en vihaa enkä heille ole katkera, vain vanhemmilleni, etenkin isälleni joka nämä asiat päätti aktiivisesti. Äiti hyväksyi hiljaa...
N23.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harmittaako mua nyt ihan syystä vai ei? Valmistuin kaksi vuotta sitten ylioppilaaksi ja sain lahjaksi kellon jonka isäni oli ostanut kellokauppias tutultaan tukkuhintaan eli n. 100e. Veljeni valmistuu nyt ammattikoulusta ja saa 500 euron älykellon ja 300 euroa kesän matkakassaan.
Jouluna minä en saanut kuin sukkia ja toppahanskat koska ”aikuiset eivät juhli joulua”, 18-vuotias veti sai satasien mikseripöydän.
Suppea tarina mutta veli on ollut aina enemmän vanhempien mieleen. Vanhemmat ammattikoulusta valmistuneita eivätkä esim. Arvostaneet tuota ylioppilastutkintoa, eivätkä muutenkaan tue minua elämässäni samallalailla kun veljeä, joilla on heidän kanssaan enemmän yhteistä, kuten yhteisiä harrastuksia ja ovat luonteeltaan muutenkin kaikki ”meneviä”, kun minä olen enemmän pohtija ja hiljainen. Käyn terapiassa asian takia.
En haluaisi olla kuitenkaan veljelle katkera kun ei se hänen vikansa ole että hän saa enemmän. Väkisin kuitenkin tulee huonoja ajatuksia mieleen. Miten kestän huomenna juhlissa?
Olen muuttanut kotoa 16v..ja asunut yksin kunnes tapasin nykyisen mieheni.oli pakko
Pitäisikö minun kadehtia sinun lahjojasi?
Rehellinen vastaus
Oletko ap:n sisko tai veli? Rehellinen vastaus?
Vaikutat fiksulta nuorelta! Vanhempasi sen sijaan ovat toimineet ikävästi ja väärin. Tunteesi on oikeutettuja. Mene silti juhlimaan veljeäsi. Kuten itsekin sanoit, hän ei ole syypää asioihin.
Kaikkea hyvää sinulle!
Vanhempiesi toiminta on käsittämätöntä. Itselläni on kolme lasta ja rakastan jokaista äärettömän paljon. Ja pyrin aina kohtelemaan heitä tasapuolisesti. Joskus joku saa tosia enemmän, mutta pitkällä aikavälillä se tasoittuu kun saaja on aina eri. En voisi ikinä antaa toiselle tarkoituksella vähemmän kuin toiselle. Tässä yksi päivä kysyin lapsilta, että tuntuuko heistä että suosin heistä jotakuta. Vastaus oli että ei. Kukaan ei ole suosikkini. Kaikki saavat samanverran sekä aineellista hyvää että rakkautta.
Pää pystyyn, sun vanhemmissa se vika on eikä sinussa. Juhlit muiden joukossa veljeäsi. Tiedän, että se voi olla vaikeaa, mutta tee se veljesi takia. Myöhemmin voit nostaa kissan pöytään ja kysyä vanhemmiltasi miksi veljesi saa enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin tuttua! Lapsesta asti olen ollut vanhempien tölvimä... minulla on 2 nuorempaa sisarusta, jotka ovat olleet aina suosikkeja. Esimerkkejä:
-minun synttäreitä ei vietetty 12 vuotiaasta alkaen, eikä lahjoja tullut, koska se oli turhaa. Sisaruksien synttäreitä on vietetty aina, iästä riippumatta.
-minä olin syyllinen kaikkeen, minua rangaistiin. Vaikka nähtiin kuka oikeasti teki pahoja, sen oli pakko olla minun vika. Mm sisko nipisteli minua ja kun huusin siitä että lopeta, sain selkääni.
- 14 vuotiaasta alkaen lopettivat mun vaatteiden ostamisen, kuukausirahakin otettiin pois. Syynä "olet niin p*ska, et edes pärjää koulussa." Pakko oli pölliä rahaa että saisin uusia vaatteita.
-jos sukulaisia tuli ovelle, isä käski mut huoneeseen ja heille sanottiin etten ole kotona, kaikki lahjakortit/vaatteet yms lahjat isä piilotti minulta tai antoi siskolle.
-en saanut ikinä ottaa lisää ruokaa, enkä saanut ottaa itse, toisinkuin sisarukset. Mulle annettiin esim 1 peruna ja kauhallinen kastiketta. Jäin myös ruuatta viikoksi jos tärkeistä aineista tuli kokeissa 7 tai sitä alempi.
-en saanut ikinä rahaa mihinkään mitä olisin tarvinnut, enkä saanut aloittaa mitään harrastusta ellei se ollut täysin ilmainen. Veli esim sai tuosta noin vain 80€ skeittilautaan, sisko sai käydä talleilla, toisinkuin minä silloin kun vielä olisi innostanut, jolle oli selitetty isän olevan liian allerginen.
Vielä nykyäänkin sisarukset saavat kaiken mitä haluavat, vaikka pärjäävät hyvin, minä en saa edes ruoka-apua vaikka olen sairaspäivärahalla ja kipeä...
Sisaruksia en vihaa enkä heille ole katkera, vain vanhemmilleni, etenkin isälleni joka nämä asiat päätti aktiivisesti. Äiti hyväksyi hiljaa...N23.
Katso peiliin, sieltä se syyllinen löytyy. Luultavasti olit/olet luonteeltasi niin vastenmielinen että noin oli pakko toimia.
Ja ilmeisesti vielä patalaiska jo koulussakin. Mistäs syystä sitä "saikutat"? Odotatko työkyvyttömyyseläkettäkin vielä? Onneksi kokoomus tehtailee vastikkeellista sos.turvaa, sitten teidänkin "työkyvyttömien" laiskape*seiden on pakko mennä töihin pummeilemasta koska tulevaisuudessa koko tukea ei ole :)
Hyi h*lvetti miten hirveitä ihmisiä te olette, ihan täyttä pohjasakkaa. Miten oma lapsi voi olla vastenmielinen? Sitä lasta rakastetaan _ehdoitta_ . Onko mikään ihme, että nuori saa koulusta seiskoja tai on sairas aikuisena jos on tuollaiset vanhemmat? Toi on järkyttävää lapsen pahoinpitelyä ja tutkimuksien mukaan henkinen väkivalta on verrattavissa fyysiseen väkivaltaan traumojen suhteen.
Toivottavasti vaikka karma hoitelee teidät parhaimman kykynsä mukaan. Voitte selvästi huonosti jo nyt, mutta selkeästi tarvitsette vähän lisäopetusta ja mun puolesta ihan rankalla kädellä.
-ohis
Meillä on aikalailla sama juttu. Uskon kyllä veljieni saavan enemmän kaikkea ihan vain senkin vuoksi, että ovat poikia. Pojat kuulemma tarvii sitä ja tätä ettei tule paha mieli. Autot, bensat, kevarit, rummut, sähkökitarat jne. Myös laskut ja asuminen meni pitkään vanhempien piikkiin näillä.
Onko AP siis muuttanut jo 16 vuotiaana pois kotoaan, vai oliko tuo joku muu?
Sehän selittäisi kaiken.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on aikalailla sama juttu. Uskon kyllä veljieni saavan enemmän kaikkea ihan vain senkin vuoksi, että ovat poikia. Pojat kuulemma tarvii sitä ja tätä ettei tule paha mieli. Autot, bensat, kevarit, rummut, sähkökitarat jne. Myös laskut ja asuminen meni pitkään vanhempien piikkiin näillä.
Tää on niin OT, mutta tulee mieleen töistä vanhempi emäntä. "pojat tarvii enemmän ruokaa, että pojille isommat annokset!"
Järkyttävää suomen väärinkäyttöä. Ap ei osaa suomea lainkaan. Törkeää.