itkettää ja ahdistaa katsella exän onnea!

Vierailija kirjoitti:

Toisekseen, otat pesäeron teidän yhteisistä tutuista. Tiedän, tuntuu pahalta ajatella, että miksi sinun pitäisi lähteä kaveripiiristä, kun voisihan se exä lähteä ja jättää sinut rauhaan. Mutta usko minua, elämäsi on paljon helpompaa ilman että joku aina muistuttaa exästäsi kertoen missä on hänet viimeksi nähnyt ja mitä hänelle kuuluu jne.

Näin kannattaa tehdä. Mäkin yritin ensin pitää jopa pari ex-miehen kaveria, jotka oli tulleet mun kavereiksi myös ja olivat halukkaita mua edelleen pitämään ystävänä. Puhuin molempien kanssa puhelimessa alun kaaoksessa, ja vakuuttivat etteivät näe tarvetta ottaa puolia.

Mutta ei se toiminut niin. Tapasin toista, ja se tuntui yllättävän kipeältä. Huomasin nopeasti, että hän on jo mun exän joukoissa, ja saan varoa sanojani. Ja hän halusi kertoa mulle, miten oli tavannut exäni tän uuden kanssa, ja sanoin heti, että en halua kuulla yhtään.

Joten ilman sen kummempia päätin, että tää oli tässä.

Ja kaikki exän sukulaiset jäi pois luontevasti, mikä oli pääasiassa suuri helpotus.

Tilanne on kai toinen, jos on lapsia. Mutta kun ei ole, ei ole mitään syytä ylläpitää kontakteja.

Siinä muodostuu helposti asioita, joista puhutaan vaan vain selän takana. Lojaalisuusongelmia.

Vierailija kirjoitti:

Opettele olemaan onnellinen toisen puolesta, niin omakin olo helpottuu.

Miksi tällaiseen pitäisi uhrata voimiaan?

Parempi on, että opettelet rakastamaan itseäsi, ja tekemään asioita, joista sinulle tulee hyvä olo. Ei nyt tunnu siltä, ja kuulostaa alkuun oudolta, mutta usko pois, auttaa pikku hiljaa.

Mulle tää oli tosi vaikeaa sisäistää. Tajusin, että olen aina pitänyt huolta muiden eduista ja odottanut että mulle tehdään samoin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jatka elämääsi hyvä ihminen!

Miksi haluat parisuhteen ihmisen kanssa joka on kertonut ettei rakasta sua silleen miten sua kuuluu rakastaa.

Mennyttä et takaisin saa. Se mikä oli, meni. Mitään mitä teit tai jätit tekemättä- pohdinta ei tuo exää sulle takaisin.

Toisenlainen uusi elämä. Sä itse päätät mitä asioita siinä haluat olla ja ei, exä ei tule takaisin vaikka kuinka kiltti tai tuhma nyt oot.

En halua takaisin. Olen kyllä sisäistänyt, että ohi on. Mutta hänen onnellisuutensa näkeminen, ja rakkauden heidän välillään, se vaan tekee kipeää. Olisin halunnut olla se, jota kohtaan hän tuntee noin.

ap

Sanasi ovat kuin mun suusta.

Se todella sattuu, kun huomaa, että toinen saa sen mitä itse olisi halunnut.

Älä katso. Kun eroprosessin muodollisuudet on ohi, opettele aktiivisesti tekemään työtä sen eteen, että et jää piehtaroimaan suruun ja kateuteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En seuraa sosiaalisessa mediassa, vaan olemme ikäväkseni samassa työpaikassa.... onneksi en näe joka päivä mutta...

ap

Onkos se uusi puolisokin siellä samassa työpaikassa, ja avoimesti siellä kuhertelevat ja onneaan näyttävät vai? Etköhän sittenkin vain stalkkaa somea? 

Uusi heila käy häntä moikkaamassa täällä. Lisäksi asutaan aika lähekkäin joten törmätään aina silloin tällöin. Somessa ei ole mitään stalkattavaa.

ap

Toihan on selkeästi sun kiusaamista.

Ei ole millään lailla tarpeen trampata kumppanin työpaikalla.

Tietysti uusi voi olla epävarma asemastaan, ja käy siellä tarkistelemassa.

up