Uusi tutkimus: 1–2 -vuotiaiden ajattelutaidot kehittyvät paremmin päivähoidossa kuin kotihoidossa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noin keskimäärin pitkään kotihoidossa on mamuperheiden lapset, työttömien / kouluttamattomien lapset ja erilaisista sosioekonomisista ongelmista kärsivien perheiden lapset. Varhain päiväkotiin lapsia laittavat keskimäärin akateemiset perheet, koska vanhemmat ovat urasuuntautuneita. Toki poikkeuksia on paljonkin, mutta keskimäärin se menee näin. Sen vuoksi kotihoidossa olevat ei ole identtinen ryhmä kuin päivähoidossa olevat edes geeniperimältään. 

Ei yleistetä. Kyllä minua hävettää lasta työttömänä päiväkotiin viedä, mutta kun on hänelle hyväksi ja menee sinne mielellään ja on kiintynyt hoitajiaan, niin en näe ongelmaa..

Tämän keskusteluketjun aihe on tuo nyt uutisoitu tutkimus, ja siinä on yleisetetty. Itse totesin, että toki poikkeuksia on ja siksi kirjotin selkeästi keskimääräisestä. 

Tulipa mieleeni yksi tutkimus vuosien takaa. Siinä todettiin päiväkotien korkean melutason häiritsevän aivojen kehitystä.

Eli siis pitäisikö 1-vuotias laittaa päiväkotiin, vaikka itse on vauvan kanssa kotona? Eikö ne ryhmäkoot ole jo nyt liian isot jne?

Menen pyytämään anteeksi lapseltani, koska hän sai vain 3 laudaturia.

Minun vikani, ettei ajatus paremmin kulkenut vielä yo-kisoissakaan.

Tutkimus on metodologisesti epäluotettava. Tutkimuksessa arviona lapsen neurologisesta kehitystasosta on käytetty neuvoloiden lene-testiä ja erityisesti yksittäisiä lene-testin osatestejä. Kuitenkin lene-testiin perehtyneet tietävät, että tutkimusten mukaan vain lene-testin kokonaistulos on luotettava ennustamaan mitään tai kertomaan jotain lapsen neurologisesta kehitystasosta. Alan ammattilaisetn kesken on yleisesti tiedossa, että yksittäisen osatestin tulos ei kerro mitään olennaista lapsen kehitystasosta vaan se tulee tulkita satunnaistulokseksi. Näin ollen yksittäisen osatestin tulosta ei tule käyttää minkään asian mittarina, ja juuri niin tässä tutkimuksessa on nyt ikävä kyllä tehty. Näin käy herkästi kun jotain asiaa tutkii siihen perehtymättömät toisen alan ihmiset. Tilastoja voi pyöritellä korreloimaan miten vain haluaa, mutta mitään luotettavaa ne ei silti välttämättä ollenkaan kerro. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minä laitoin lapsen päiväkotiin 1v4kk:na ihan lapsen parhaaksi, että on kehittävää tekemistä, oppii uutta, virikkeitä, kavereita yms. askarteluapaskartelua, mitä en olisi itse kotona osannut opettaa. Lapsi ei edes kävellyt vielä 1v4kk:na tai sanonut sanaakaan, vaikka mitä yritin, mutta jestas, että lähti kehitys kehittymään, kun päiväkotiin pääsi ikäistensä seuraan ja ammattitaitoisten lastenhoitajien huomaan! Ei mennyt kuin muutama viikko niin lähti kävelemään, minkä jälkeen alkoi tulla sanoja ja lyhyitä lauseita. Ja mä olen vielä työtön, kun laitoin lapsen päiväkotiin, että kauhistelkaapas sitä! Itse ajattelin vain lapsen parasta, vaikka toki oisin voinut kotihoidontuella jatkaa.

Siis mikä ihme näiden alapeukuttajien ongelma oikein on? En minä ole kotihoitoa kritisoinut missään vaiheessa! Varmaan olisin itsekin hoitanut 3-vuotiaaksi saakka lasta kotona, mutta kun tuo päiväkoti oli ihan selkeästi _oman lapseni_ kehityksen kannalta parasta ja alkoi kehittyä huimaa vauhtia. Aluksi oli hoidossa 3 päivää viikosta ja sitten 5 kuukauden jälkeen täyttä viikkoa.  Puhun vain omasta tapauksestani, en muiden, eli ei tarvitse loukkaantua.

Vierailija kirjoitti:

Tutkimus on metodologisesti epäluotettava. Tutkimuksessa arviona lapsen neurologisesta kehitystasosta on käytetty neuvoloiden lene-testiä ja erityisesti yksittäisiä lene-testin osatestejä. Kuitenkin lene-testiin perehtyneet tietävät, että tutkimusten mukaan vain lene-testin kokonaistulos on luotettava ennustamaan mitään tai kertomaan jotain lapsen neurologisesta kehitystasosta. Alan ammattilaisetn kesken on yleisesti tiedossa, että yksittäisen osatestin tulos ei kerro mitään olennaista lapsen kehitystasosta vaan se tulee tulkita satunnaistulokseksi. Näin ollen yksittäisen osatestin tulosta ei tule käyttää minkään asian mittarina, ja juuri niin tässä tutkimuksessa on nyt ikävä kyllä tehty. Näin käy herkästi kun jotain asiaa tutkii siihen perehtymättömät toisen alan ihmiset. Tilastoja voi pyöritellä korreloimaan miten vain haluaa, mutta mitään luotettavaa ne ei silti välttämättä ollenkaan kerro. 

Juuri näin. Lisäksi ennustajan on käytetty "kuntalisän muutosta", ei muuttujaa kotihoito vs. pk-hoito. Koska aineisto on laadukasta, herää kysymys, miksi näin - eikö haluttua tulosta tullut tuolla yksinkertaisemmalla muuttujalla?