Opettaja ihmettelee nuorten perustaitojen puutetta – osa ei edes tiedä kumpi on suurempi luku, 200 vai 2000

Samaa olen ihmetellyt!

Millähän perusteella ne PISA pisteet oikein tulevat?

Tuolta saa lueskella oph:n linjauksia (koskee ensi vuonna ysejä ja ehkä kolmos-vitosia). Kun koko ikäluokkaa opetetaan, niin siellä on monta monta tarinaa ja kouluja sitoo tietyt systeemit.

https://www.edu.fi/perusopetus/oppilaan_arviointi/ops2004/luokalta_siir…

Ensin ihmettelin tuota ettei eroteta kumpi on suurempi luku, mutta sitten tuli oma kokemus mieleen ala-asteelta.

Minulle oli jostain syystä todella vaikea hahmotta suurempi kuin ( >) merkin käyttö. Toki tiesin mikä luku on se suurempi, mutta jostain syystä lähes aina laitoin tuon merkin väärin päin.

Ja veikkaan tässäkin jutussa viitataan tuohon, ettei oppilaat osaa käyttää kyseistä merkkiä oikein.

Nyt jo sentään olen hahmottanut tämän asian, mutta lapsena se oli hankalaa.

Ehkä tietokoneet tyhmentävät ihmisiä. Ei tarvitse enää ajatella aivoilla, vaan googlettaa.

Aivot surkastuvat. Oppilaat eivät osaa kuukausiakaan enää yläasteella.

Vierailija kirjoitti:

Ensin ihmettelin tuota ettei eroteta kumpi on suurempi luku, mutta sitten tuli oma kokemus mieleen ala-asteelta.

Minulle oli jostain syystä todella vaikea hahmotta suurempi kuin ( >) merkin käyttö. Toki tiesin mikä luku on se suurempi, mutta jostain syystä lähes aina laitoin tuon merkin väärin päin.

Ja veikkaan tässäkin jutussa viitataan tuohon, ettei oppilaat osaa käyttää kyseistä merkkiä oikein.

Nyt jo sentään olen hahmottanut tämän asian, mutta lapsena se oli hankalaa.

Toi merkki opetetaan ainakin nykyään ekaluokalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensin ihmettelin tuota ettei eroteta kumpi on suurempi luku, mutta sitten tuli oma kokemus mieleen ala-asteelta.

Minulle oli jostain syystä todella vaikea hahmotta suurempi kuin ( >) merkin käyttö. Toki tiesin mikä luku on se suurempi, mutta jostain syystä lähes aina laitoin tuon merkin väärin päin.

Ja veikkaan tässäkin jutussa viitataan tuohon, ettei oppilaat osaa käyttää kyseistä merkkiä oikein.

Nyt jo sentään olen hahmottanut tämän asian, mutta lapsena se oli hankalaa.

Toi merkki opetetaan ainakin nykyään ekaluokalla.

Lukihäiriöisella ne kääntyy aina väärinpäin

Äitien kasvattamia lapsia?Jos mammat asuvat netissä niin tuskin niistä lapsista mitään tulee.Huomaahan s2n tälläkin palstalla että tyhmyys leviää kulovalkean tavoin.

Opettajat kyllä vaatisivat ja opettaisivat, jos vaan annettaisiin. Kuten opetushallituksen tyyppi Hesarissa sanoi: "luokalle jättäminen ei ole enää tätä päivää". Kuitenkin luokalle jääminen on ainoa keino saada oppilaalle lisää aikaa asioiden opetteluun.

Nykyään rehtorit, psykologit ja erityisopettajat pakottavat päästämään oppilaan heikoilla taidoilla läpi. Myös ne oppilaat, jotka eivät vaan halua opiskella. Heille tekaistaan HOJKS, jolloin rimaa on pakko laskea maahan asti.

Vierailija kirjoitti:

Ensin ihmettelin tuota ettei eroteta kumpi on suurempi luku, mutta sitten tuli oma kokemus mieleen ala-asteelta.

Minulle oli jostain syystä todella vaikea hahmotta suurempi kuin ( >) merkin käyttö. Toki tiesin mikä luku on se suurempi, mutta jostain syystä lähes aina laitoin tuon merkin väärin päin.

Ja veikkaan tässäkin jutussa viitataan tuohon, ettei oppilaat osaa käyttää kyseistä merkkiä oikein.

Nyt jo sentään olen hahmottanut tämän asian, mutta lapsena se oli hankalaa.

Muistan vieläkin muistisäännön tuohon "suu auki suurempaan, piikki pistää pienempää", ei ollut koskaa ongelmia muistaa mitenpäin hakanen kuuluu laittaa, vaikka mulla on hahmotushäiriö, ihan diagnosoitu sellainen.

kultainen sade kirjoitti:

Äitien kasvattamia lapsia?Jos mammat asuvat netissä niin tuskin niistä lapsista mitään tulee.Huomaahan s2n tälläkin palstalla että tyhmyys leviää kulovalkean tavoin.

Jos haluat käyttää tämän kasvattajan sukupuoli -kortin, niin muista, että naiset ovat kasvattaneet lapset aina ja miehet ovat tulleet kuvioihin vasta viime vuosikymmenten aikana. Joten mietis vielä uudestaan. 

Tein tuon testin ja kuten arvelinkin, huono lopputulos siinä oli. Mulle on aina ollut vaikea muistaa historian tapahtumia, vuosilukuja ja vaikka mitä muuta.  Ikävä kyllä, asiat jotka eivät kiinnosta aidosti, eivät pysy mun päässä. Kiinnostuksen kohteista voin heittää ulkomuistista ihan valtavan paljon tietoa, mutta on paljon asioita jotka eivät kiinnosta tippaakaan, eikä sitä kiinnostusta voi mitenkään "pakottaa".

Tästä syystä en mennyt lukioon, en usko että olisin pärjännyt siellä, kun kyseessä on yleissivistävä koulu, eli opetetaan paljon asioita joilla ei sitten "tee mitään". Hyvin olen pärjännyt elämässä vaikka en muistanutkaan että mikä sota on käyty viimeksi tai että kuka oli Suomen kolmas presidentti, eipä noita tietoja tarvitse kuin mahdollisesti jossain nettitestissä.

Tuo nyt on vielä pientä. Kansanedustajissa on ihmisiä joiden on vaikea ymmärtää eroa on miljoonan ja miljardin välillä.

Vierailija kirjoitti:

Ensin ihmettelin tuota ettei eroteta kumpi on suurempi luku, mutta sitten tuli oma kokemus mieleen ala-asteelta.

Minulle oli jostain syystä todella vaikea hahmotta suurempi kuin ( >) merkin käyttö. Toki tiesin mikä luku on se suurempi, mutta jostain syystä lähes aina laitoin tuon merkin väärin päin.

Ja veikkaan tässäkin jutussa viitataan tuohon, ettei oppilaat osaa käyttää kyseistä merkkiä oikein.

Nyt jo sentään olen hahmottanut tämän asian, mutta lapsena se oli hankalaa.

ilmeisesti enää ei opeteta lapsille kuten vielä 80-luvulla. "linnun nokan kärki pienempää päin".

Minä kyllä koen kärsiväni tästä nykyisestä systeemistä paljon, olisin mieluummin jäänyt luokalleni ja kerrannut epäselväksi jääneitä asioista ensimmäisillä luokilla, enkä mennyt HOJKSilla rimaa hipoen läpi juuri mitään oppimatta. Minulla on todella hankalia oppimisvaikeuksia, mutta niihinkään ei ole suhtauduttu tarpeeksi vakavasti. Itse on pitänyt hakeutua tutkimuksiin ja etsiä apua.

Vasta nyt odotan pääsyä neuropsykologille, vaikka olisi pitänyt päästä jo aikoja sitten, joloin olisin voinut saada jonkinlaista kuntoutusta.

T17, merkonomiopiskelija

Käsittäkseni kokeista on nykyään helpompi saada vitonen eli hyväksytty.

Kun siihen ennen tarvittiin vähintään puolet maksimipisteistä, niin nykyään riittää paljon pienempi osuus, 10-20% - ja jos opettaja taas on sitä mieltä, ettei kenenkään tarvitse jäädä luokalle - rasitteeksi - vielä vähemmälläkin voi päästä luokaltaan. Esim. romanien kohdalla tuntuu rima olevan muita alempana - liekö rimaa lainkaan - mutta ei tuosta tunnu käytännössä olevan haittaa kellekään, päinvastoin.

Muiden maiden - esim. Saksan heikko menestys Pisa-"tutkimuksissa" johtuu siirtolaisten - esim. turkkilaisten - suuresta määrästä. Kun siirtolaisia on yhdestä maasta suuri määrä, integrointi ei vain onnistu, ja esim. saksan kielen luku- ja kirjoitustaito vielä aikuisiällä vastaa usein pikkulapsen tasoa.

Kun reilu 12v. sitten asuin Saksassa, kertoi sikäläinen opettaja - koulusta, jossa oppilaista yli puolet siirtolaistaustaisia, turkkilaisia, venäläisiä, afrikkalaisia, arabeja - että iso osa koulunsa päättävistä ei osaa käytännössä lukea eikä kirjoittaa - hyvä jos osaavat auttavasti edes saksaa puhua.

Piikki pistää pienempää, suu auki suurempaan

Ihmetellään nyt tässä keksien kaikenlaisia muita syitä mutta ollaan hiljaa siitä minkä kaikki tietävät.

Onpa liioittelua. Minä olen erkkana yläkoulussa ja on totta, että meiltäkin päättötodistuksen saa joka vuosi lauma oppilaita, jotka osaa ehkä nipin napin neljännen luokan laskuja ja tekstintuotto on olematonta. Mutta nämä on kuitenkin erityisopetuksessa käyviä enemmän tai vähemmän.

Suurin osa, siis valtaosa, teineistä osaa ihan tarvittavat tiedot ja taidot. Jos on 200 peruskoulun päättävää, niin joukossa on ehkä se 10-15, jotka on täysin tumpeloita. Näistä muutama lievästi kehitysvammainen ja muilla muuten vaan vaikeuksia usealla osa-alueella.

Tämä opettaja myöntää, että oppilaansa ovat lähtökohtaisesti heikompia kuin useimmat muut. No, se on lievästi sanottu. Ne on heikompia, siksi ne sinne tuleekin.

Siitä olen samaa mieltä, että eteenpäin mennään, vaikka osa on tipahtanut jo kärryiltä. Tämä on sen yhtenäisen peruskoulun ja tasokurssien poiston ongelma. Opetus ei voi jäädä junnaamaan loputtomiin paikalleen tällä nykyisellä mallilla. Kaikkien pitää lukea kaikkea, demariunelma. 70-luvulla ajateltiin, että kaikista pitää voida tulla "herroja" ja siksi piti tehdä tämä järjestelmä. Siinä on hyviä puolia, mutta kääntöpuolena on sitten nämä täysin toistaitoiset. Silti kansainvälisessä vertailussa meidän toistaitoiset on parempia kuin monissa muissa maissa.

No en usko tuota. Tässäkin on kysymys vain tavoista, joilla osaamista arvioidaan. Ne menetelmät on keskiajalta ja vääristävät todellisuutta. Vika on paljolti systeemissä ja opettajien vanhanaikaisissa menetelmissä. Varmaan pitänyt kokeessa laitella suuruusmerkkejä tai jollakin muulla yhtälötyyppisellä kysymyksellä asiaa testattu huonon opetuksen jälkeen, vasta harjoitteluvaiheessa, kun asia ei ole vielä sisäistynyt. Ei voi mikään muu selittää tuota.

Kyllä mä systeemiä enemmän ihmettelen kuin lasten oppimista niinkään. Tuntuu, ettei peruskoulussa enää vaaditaan mitään. Ei ole läksyjä ja kaikki projektitkin tuntuu olevan "juosten kustu", jos nyt ei oikein huvita, niin ok.

Koulu kun ei aseta vaikeusastetta, niin osassa kodeissakaan ei vaadita lapsia opettelemaan asioita. Koulunhan pitäisi tehdä opetustyö ja vanhempien tukea ja peesata sitä.

Nykyään luotetaan liikaa siihen tiedon etsimiseen. Ei huono juttu, mutta tavalliset perusasiat sitten jää jalkoihin..

Neljän teinin äitinä höpöttelen omaa kokemustani.