Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle VII
Kommentit (16650)
En tiedä mitä enää sanoisin. Päässä pyörii pelkkää tyhjää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei meillä ole mitään mahdollisuuksia, eikä koskaan ollutkaan. Jotenkin sen on tänään tajunnut. Et edes ole onnettomassa suhteessa, rakastat varmaan vaimoasi paljon. Ei ole mitään syytä, miksi meistä tulisi me, eikä mitään ole edes tapahtunut muutamaa kosketusta ja halausta lukuunottamatta, vaikka aikaa on kulunut.
Josko tämän nyt pystyisi viimein jättämään taakse ja siirtyä eteenpäin elämässä..
Hyvä että vihdoin ymmärsit.
Ei ollut sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiselle kirjoitti:
Olen hyväksynyt tilanteen ettet ole minun. Minulla on oma vanha elämäni, joka uudistuu, eikä huonolla tavalla. Vaikka olen hyväksynyt tilanteen, se ei tarkoita sitä että olisin valinnut kulkemani tien. Halusin silloin muuta, mutta en tiennyt halusitko sinäkin samaa.
Tänä aamuna aurinko paistaa kauniisti ja aamun hiljaisuudessa ajattelen sua. En toivo sun haihtuvan mun mielestä, enkä haluaisi valita elämää ilman sinua, mutta tyydyn hyväksymään sen mitä on tarjolla, joka enemmänkin kuin riittävää. Silti sulla on aina eritynen paikka mun sydämessä. Juuri nyt kaipaan sua.Millainen tuo tilanteenne oli tämän naisen kanssa? Oliko teillä siis suhde?
Ei ollut suhdetta. Oli muutamia hetkiä, jotka muuttivat sisäisen maailmani. Niistä hetkistä puhun.
Millaisista hetkistä puhut? Ja mistä tiedät mitä nainen olisi halunnut? Entä jos olisikin halunnut sinut?
Yhteisistä hetkistä kahdestaan. Mukavaa keskustelua vailla fyysistä kontaktia. Ehkä hän tunsi samoin, tai ainakin näin luulen. Omalla osallani harvinaista kun en hevin kiinnostu kenestäkään. Oltaisiin varmaan yhdessä jos hän olisi edes hivenen vihjannut siihen suuntaan.
Oliko hän vapaa vai varattu? Kuinka pitkä aika noista hetkistä on? Tietääkö hän, mitä tunsit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiselle kirjoitti:
Olen hyväksynyt tilanteen ettet ole minun. Minulla on oma vanha elämäni, joka uudistuu, eikä huonolla tavalla. Vaikka olen hyväksynyt tilanteen, se ei tarkoita sitä että olisin valinnut kulkemani tien. Halusin silloin muuta, mutta en tiennyt halusitko sinäkin samaa.
Tänä aamuna aurinko paistaa kauniisti ja aamun hiljaisuudessa ajattelen sua. En toivo sun haihtuvan mun mielestä, enkä haluaisi valita elämää ilman sinua, mutta tyydyn hyväksymään sen mitä on tarjolla, joka enemmänkin kuin riittävää. Silti sulla on aina eritynen paikka mun sydämessä. Juuri nyt kaipaan sua.Millainen tuo tilanteenne oli tämän naisen kanssa? Oliko teillä siis suhde?
Ei ollut suhdetta. Oli muutamia hetkiä, jotka muuttivat sisäisen maailmani. Niistä hetkistä puhun.
Millaisista hetkistä puhut? Ja mistä tiedät mitä nainen olisi halunnut? Entä jos olisikin halunnut sinut?
Yhteisistä hetkistä kahdestaan. Mukavaa keskustelua vailla fyysistä kontaktia. Ehkä hän tunsi samoin, tai ainakin näin luulen. Omalla osallani harvinaista kun en hevin kiinnostu kenestäkään. Oltaisiin varmaan yhdessä jos hän olisi edes hivenen vihjannut siihen suuntaan.
Oliko hän vapaa vai varattu? Kuinka pitkä aika noista hetkistä on? Tietääkö hän, mitä tunsit?
Vastaa jo itsellesi. Ja ihan halutulla tavalla, miten kuvittelet päässäsi kaiken. Irl ei mitään tapahdukaan. Vaimosi pitää huolen. Eiks se vois viedä sua lääkäriinkin? Me muut palstalaiset ollaan vähän huolissamme sun harhoista. Kelle niitä oikein kerrot ja miksi? Mitä saavutat niillä?
Vierailija kirjoitti:
Onko kukaan lopettanut suhdetta tai tapailua tai antanut pakit itse ja jäänyt sitten kuitenkin kaipaamaan sitä henkilöä? Haluaisin tietää, tapahtuuko sellaista ja minkä verran. Miksi toimit niin? Ja miten nyt käyttäydyt kyseistä ihmistä kohtaan? Kaikki lisävalaistus aiheesta on plussaa.
Itse lopetin tapailun koska huomasin olevani ihastunut tyyppiin enemmän mitä hän minuun. Säikähdin omia tunteita liikaa kun taustalla oli pari huonosti päättynyttä tapailua/suhdetta, joissa siis loukkasin itseni pahasti. Tähän liittyi muutakin jota en nyt tässä avaa, mutta juu, ihan mahdollista on jäädä kaipaamaan, itse olen kaivannut tuota ihmistä jo monta vuotta. Tai jäin varmaan kaipaamaan sitä tietoa että olisko siitä mitään sit tullut jos asiat olisi mennyt toisin. Nykyään ei olla tekemisissä juurikaan, hän tuskin mua muistaakaan :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiselle kirjoitti:
Olen hyväksynyt tilanteen ettet ole minun. Minulla on oma vanha elämäni, joka uudistuu, eikä huonolla tavalla. Vaikka olen hyväksynyt tilanteen, se ei tarkoita sitä että olisin valinnut kulkemani tien. Halusin silloin muuta, mutta en tiennyt halusitko sinäkin samaa.
Tänä aamuna aurinko paistaa kauniisti ja aamun hiljaisuudessa ajattelen sua. En toivo sun haihtuvan mun mielestä, enkä haluaisi valita elämää ilman sinua, mutta tyydyn hyväksymään sen mitä on tarjolla, joka enemmänkin kuin riittävää. Silti sulla on aina eritynen paikka mun sydämessä. Juuri nyt kaipaan sua.Millainen tuo tilanteenne oli tämän naisen kanssa? Oliko teillä siis suhde?
Ei ollut suhdetta. Oli muutamia hetkiä, jotka muuttivat sisäisen maailmani. Niistä hetkistä puhun.
Millaisista hetkistä puhut? Ja mistä tiedät mitä nainen olisi halunnut? Entä jos olisikin halunnut sinut?
Yhteisistä hetkistä kahdestaan. Mukavaa keskustelua vailla fyysistä kontaktia. Ehkä hän tunsi samoin, tai ainakin näin luulen. Omalla osallani harvinaista kun en hevin kiinnostu kenestäkään. Oltaisiin varmaan yhdessä jos hän olisi edes hivenen vihjannut siihen suuntaan.
Oliko hän vapaa vai varattu? Kuinka pitkä aika noista hetkistä on? Tietääkö hän, mitä tunsit?
Ymmärtääkseni oli vapaa, pari vuotta, tietää.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mitä enää sanoisin. Päässä pyörii pelkkää tyhjää.
Miksi?
olit söpö tänään(kin) A-nainen
t. salainen ihailijasi
Haluaisin niin nähdä sinun nainen tulevan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiselle kirjoitti:
Olen hyväksynyt tilanteen ettet ole minun. Minulla on oma vanha elämäni, joka uudistuu, eikä huonolla tavalla. Vaikka olen hyväksynyt tilanteen, se ei tarkoita sitä että olisin valinnut kulkemani tien. Halusin silloin muuta, mutta en tiennyt halusitko sinäkin samaa.
Tänä aamuna aurinko paistaa kauniisti ja aamun hiljaisuudessa ajattelen sua. En toivo sun haihtuvan mun mielestä, enkä haluaisi valita elämää ilman sinua, mutta tyydyn hyväksymään sen mitä on tarjolla, joka enemmänkin kuin riittävää. Silti sulla on aina eritynen paikka mun sydämessä. Juuri nyt kaipaan sua.Millainen tuo tilanteenne oli tämän naisen kanssa? Oliko teillä siis suhde?
Ei ollut suhdetta. Oli muutamia hetkiä, jotka muuttivat sisäisen maailmani. Niistä hetkistä puhun.
Millaisista hetkistä puhut? Ja mistä tiedät mitä nainen olisi halunnut? Entä jos olisikin halunnut sinut?
Yhteisistä hetkistä kahdestaan. Mukavaa keskustelua vailla fyysistä kontaktia. Ehkä hän tunsi samoin, tai ainakin näin luulen. Omalla osallani harvinaista kun en hevin kiinnostu kenestäkään. Oltaisiin varmaan yhdessä jos hän olisi edes hivenen vihjannut siihen suuntaan.
Oliko hän vapaa vai varattu? Kuinka pitkä aika noista hetkistä on? Tietääkö hän, mitä tunsit?
Vastaa jo itsellesi. Ja ihan halutulla tavalla, miten kuvittelet päässäsi kaiken. Irl ei mitään tapahdukaan. Vaimosi pitää huolen. Eiks se vois viedä sua lääkäriinkin? Me muut palstalaiset ollaan vähän huolissamme sun harhoista. Kelle niitä oikein kerrot ja miksi? Mitä saavutat niillä?
Ei tarvi huolehtia, mitään vaimoa tällä ei ole ollut sitten 2000 vuoden alusta. Enkä se ole minä.
Kukaan ei vie minnekään, hoitoon ei näemmä pääse vauvan työterveyshuollosta, vaikka kuinka yrittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei meillä ole mitään mahdollisuuksia, eikä koskaan ollutkaan. Jotenkin sen on tänään tajunnut. Et edes ole onnettomassa suhteessa, rakastat varmaan vaimoasi paljon. Ei ole mitään syytä, miksi meistä tulisi me, eikä mitään ole edes tapahtunut muutamaa kosketusta ja halausta lukuunottamatta, vaikka aikaa on kulunut.
Josko tämän nyt pystyisi viimein jättämään taakse ja siirtyä eteenpäin elämässä..
Hyvä että vihdoin ymmärsit.
Ei ollut sinulle.
Kyllä oli. Ottaako päähän ettet päässyt tunkeutumaan toisten parisuhteeseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei meillä ole mitään mahdollisuuksia, eikä koskaan ollutkaan. Jotenkin sen on tänään tajunnut. Et edes ole onnettomassa suhteessa, rakastat varmaan vaimoasi paljon. Ei ole mitään syytä, miksi meistä tulisi me, eikä mitään ole edes tapahtunut muutamaa kosketusta ja halausta lukuunottamatta, vaikka aikaa on kulunut.
Josko tämän nyt pystyisi viimein jättämään taakse ja siirtyä eteenpäin elämässä..
Hyvä että vihdoin ymmärsit.
Ei ollut sinulle.
Kyllä oli. Ottaako päähän ettet päässyt tunkeutumaan toisten parisuhteeseen?
Ei välttämättä ollut. Ihmiset vaan tapaa lukea näitä oman elämäntilanteensa mukaan.
(Sivusta.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei meillä ole mitään mahdollisuuksia, eikä koskaan ollutkaan. Jotenkin sen on tänään tajunnut. Et edes ole onnettomassa suhteessa, rakastat varmaan vaimoasi paljon. Ei ole mitään syytä, miksi meistä tulisi me, eikä mitään ole edes tapahtunut muutamaa kosketusta ja halausta lukuunottamatta, vaikka aikaa on kulunut.
Josko tämän nyt pystyisi viimein jättämään taakse ja siirtyä eteenpäin elämässä..
Hyvä että vihdoin ymmärsit.
Ei ollut sinulle.
Kyllä oli. Ottaako päähän ettet päässyt tunkeutumaan toisten parisuhteeseen?
Ei välttämättä ollut. Ihmiset vaan tapaa lukea näitä oman elämäntilanteensa mukaan.
(Sivusta.)
Ihan sama, mutta ihan oikein tuollaisellle idiootille joka tietoisesti yrittää vokotella varattua. Paska tsägä ja huonoa onnea jatkossakin.
Miten voin vieläkin välittää ihmisestä, joka saa minut välillä tuntemaan itseni niin arvottomaksi. Voisipa nämä tunteet vaan lopettaa.
Vierailija kirjoitti:
Miten voin vieläkin välittää ihmisestä, joka saa minut välillä tuntemaan itseni niin arvottomaksi. Voisipa nämä tunteet vaan lopettaa.
Mikä on ajanut sinut tuohon tilanteeseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kukaan lopettanut suhdetta tai tapailua tai antanut pakit itse ja jäänyt sitten kuitenkin kaipaamaan sitä henkilöä? Haluaisin tietää, tapahtuuko sellaista ja minkä verran. Miksi toimit niin? Ja miten nyt käyttäydyt kyseistä ihmistä kohtaan? Kaikki lisävalaistus aiheesta on plussaa.
Itse lopetin tapailun koska huomasin olevani ihastunut tyyppiin enemmän mitä hän minuun. Säikähdin omia tunteita liikaa kun taustalla oli pari huonosti päättynyttä tapailua/suhdetta, joissa siis loukkasin itseni pahasti. Tähän liittyi muutakin jota en nyt tässä avaa, mutta juu, ihan mahdollista on jäädä kaipaamaan, itse olen kaivannut tuota ihmistä jo monta vuotta. Tai jäin varmaan kaipaamaan sitä tietoa että olisko siitä mitään sit tullut jos asiat olisi mennyt toisin. Nykyään ei olla tekemisissä juurikaan, hän tuskin mua muistaakaan :(
Kiitos vastauksesta, se on mielenkiintoinen (luo toivoa sille, ettei asiat ole niin yksiselitteisiä). Mistä tiesit tai päättelit, ettei hän ollut yhtä ihastunut? Mietin, olisiko hän voinut tulkita minua niin väärin.
Vierailija kirjoitti:
Iltaa, rakas. Mitä päivääsi on kuulunut ja katsotko kisoja?
Töitä, Argentiina vie.
Hyvä että vihdoin ymmärsit.