Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle VII

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotta saataisiin tähän kukoistavaan ketjuun edes jotain järkeä, voitaisiinko sopia, että jokainen kirjoittaja laittaa kohtaan nimimerkki vähintään oman oikean etunimensä ensimmäisen kirjaimen, mutta vielä mieluummin sekä etunimen että sukunimen ensimmäisen kirjaimen. Ja edelleen, sisällyttäisi viestiinsä vastaavan tiedon hänestä, kenelle viesti on osoitettu? Eli myös kaipauksen kohteen etunimen ensimmäinen kirjain tai etu- ja sukunimen alkukirjaimet.

Anonymiteetti taatusti säilyy edelleen, mutta ketjun jännittävyys etenisi ihan uudelle levelille! Eikö olekin hyvä idis, mitä sanotte?

Katso realityohjelmia jos draamaa kaipaat.

Toisaalta tuntuu sitä draamaa täällä ihan näinkin riittävän 😆

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuva susta ei ole enää niin tarkkarajainen vaan päivä päivältä enemmän arjen aaltojen pehmittämä. Vieläkin tulee kuitenkin hetkiä, kun joku yksittäinen muistikuva asennostasi, äänestäsi tai tuoksustasi jossain tilanteessa syöksyy mieleen ja saa hengen salpautumaan. Voikin olla, että isommalla altistuksella olisit ollut mulle terveyshaitta, hengittäminen kun on kuitenkin aika kivaa. (miehelle)

Valitettavasti sitå isompaa altistusta ei nyt pääse tapahtumaan. Olisin tarvittaessa voinut turvautua vaikka tekohengitykseen, jos hengenahdistus olisi mennyt vakavaksi. Olet liian arvokas menetettäväksi.

Olen tämän oppinut hyväksymään, ja toivon joskus kohtaavani jonkun kaltaisesi. Ja kiitos avuntarjouksesta, olisi tuo varmaan aika metkaksi mennyt. :)

Toivottavasti et anna näiden viestien vaikuttaa oikeaan elämääsi kun tosiaan täysin anonyymit vastailevat toisilleen. Tsemppiä.

Siis miten niin, kun oli noin hyvät tunnisteetkin... Mutta joo, en ole (vielä) niin tärähtänyt, että sekoittaisin tätä oikeaan elämään. Sait mut hymyilemään.

Hienoa. :)

No vähän itsekkäistäkin syistä vastailen täällä muistuttelijana kun en jaksa henkilökohtaisesti vastailla muiden kaipailuihin. Mistä mennäänkin siihen suurimpaan pelkoon, että jos oikeasti oma ihastus olisi näille foorumeille eksynyt niin ottaisi jotain haukkuvia viestejä tosissaan tai tekisi olettamuksia jostain viesteistä jotka saattavat pintaraapaisuna vaikka sopia tilanteeseen, mutta ovat joltain toiselta, koska tilanteet loppujen lopuksi ovat kaikilla hyvin samanlaisia. Tiedän, että on epätodennäköistä että olisi tänne löytänyt tai että edes kaipailisi, mutta kun oman psyykkeensä tuntee mutta toisista ihmisistä ei voi olla koskaan varma. Varsinkin jos ei ole nähnyt hetkeen niin harmittaa aina sellaiset viestit joissa joku oikein hieroo jonkun naamalle, että ei muuten tulla enää näkemään. Kuka henkisesti stabiili kirjoittaa sellaisia edes anonyymille foorumille? Joku jonka itsetunto on niin nollissa, että toivoo jonkun toisen jäävän kaipaamaan.

Tuli vähän avauduttua, mutta tämä on myös syy miksi ihmisten ei kannata käyttää tunnisteita jos ei ole rohkeutta tai tilaisuutta tehdä asioiden eteen mitään. Pahimmassa tapauksessa saat ihmisen josta välität koukuttumaan palstaan (tilanteessa jossa olisi eksynyt tänne) ja odottamaan että jotain tapahtuu. Mahdollisuus siitä taas luo tunnisteiden käyttäjälle aina vaan suurempia paineita jos yrittää siis tällä tavoin asettua toisen asemaan. En voi olla ainut joka on pohtinut tällaisia psykologisia seikkoja.

Hopeakettu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotta saataisiin tähän kukoistavaan ketjuun edes jotain järkeä, voitaisiinko sopia, että jokainen kirjoittaja laittaa kohtaan nimimerkki vähintään oman oikean etunimensä ensimmäisen kirjaimen, mutta vielä mieluummin sekä etunimen että sukunimen ensimmäisen kirjaimen. Ja edelleen, sisällyttäisi viestiinsä vastaavan tiedon hänestä, kenelle viesti on osoitettu? Eli myös kaipauksen kohteen etunimen ensimmäinen kirjain tai etu- ja sukunimen alkukirjaimet.

Anonymiteetti taatusti säilyy edelleen, mutta ketjun jännittävyys etenisi ihan uudelle levelille! Eikö olekin hyvä idis, mitä sanotte?

Katso realityohjelmia jos draamaa kaipaat.

Toisaalta tuntuu sitä draamaa täällä ihan näinkin riittävän 😆

Ja siinä kolmas ketjun pilaaja m#dehullun ja stalkkeriksi kaipaajia syyttelevän mielisairaan lisäksi.

Kihis oli suorastaan vallan sympaattinen näihin nykyisiin riesoihin verrattuna.

Itse olen siis syyllistynyt tunnisteiden käyttämiseen ja menee ihan vatsa kipeäksi kun ajattelen, että niiden takia tunnistelisi ihan random viestejäkin ja käyttäisi paljon vapaa-aikaansa näillä foorumeilla. Sitten siihen perään se, että kun kerta toisensa jälkeen ei saa mitään aikaiseksi vaikka kerran se vain kirpaisee niin kyllä siitä vähän tulee itseinhoakin tunnettua.

Joo nyt iltatreeni ja elokuva pyörimään.

Vierailija kirjoitti:

Hopeakettu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotta saataisiin tähän kukoistavaan ketjuun edes jotain järkeä, voitaisiinko sopia, että jokainen kirjoittaja laittaa kohtaan nimimerkki vähintään oman oikean etunimensä ensimmäisen kirjaimen, mutta vielä mieluummin sekä etunimen että sukunimen ensimmäisen kirjaimen. Ja edelleen, sisällyttäisi viestiinsä vastaavan tiedon hänestä, kenelle viesti on osoitettu? Eli myös kaipauksen kohteen etunimen ensimmäinen kirjain tai etu- ja sukunimen alkukirjaimet.

Anonymiteetti taatusti säilyy edelleen, mutta ketjun jännittävyys etenisi ihan uudelle levelille! Eikö olekin hyvä idis, mitä sanotte?

Katso realityohjelmia jos draamaa kaipaat.

Toisaalta tuntuu sitä draamaa täällä ihan näinkin riittävän 😆

Ja siinä kolmas ketjun pilaaja m#dehullun ja stalkkeriksi kaipaajia syyttelevän mielisairaan lisäksi.

Kihis oli suorastaan vallan sympaattinen näihin nykyisiin riesoihin verrattuna.

Haista muna.

Vierailija kirjoitti:

Olet ollut taas mielessäni koko viikonlopun. Voitaisiinpa palata siihen aikaan, kun olisin varmasti nähnyt sinut huomenna. Tuntuu, että kesälomien aikana tapahtui jotain. Aivan kuin välillemme olisi tullut etäisyyttä. En tiedä, johtuuko se minusta, kun töissäni on tapahtunut muutoksia. Näen sinua harvemmin enkä ole ollut oma itseni pitkään aikaan. Keväällä olin vielä ihan varma, että välillämme tapahtuu jotain. Nyt en enää ole varma sinun tunteistasi, mutta omistani olen täysin varma. Surettaa tämä tilanne. Olen pelännyt, että kaikki jää selvittämättä eikä kumpikaan uskalla tehdä koskaan aloitetta. Sitten vuodet vain vierivät ja jää ikuinen epävarmuus, olisiko jotain voinut tapahtua. Niin tässä taitaa käydä. Se saa minut surulliseksi.

Hyvän yön halauksia ja kauniita unia sinulle. Nuku hyvin.

Mitä se "jotain" olisi, mitä haluaisit välillämme tapahtuvan?

Vierailija kirjoitti:

Hopeakettu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotta saataisiin tähän kukoistavaan ketjuun edes jotain järkeä, voitaisiinko sopia, että jokainen kirjoittaja laittaa kohtaan nimimerkki vähintään oman oikean etunimensä ensimmäisen kirjaimen, mutta vielä mieluummin sekä etunimen että sukunimen ensimmäisen kirjaimen. Ja edelleen, sisällyttäisi viestiinsä vastaavan tiedon hänestä, kenelle viesti on osoitettu? Eli myös kaipauksen kohteen etunimen ensimmäinen kirjain tai etu- ja sukunimen alkukirjaimet.

Anonymiteetti taatusti säilyy edelleen, mutta ketjun jännittävyys etenisi ihan uudelle levelille! Eikö olekin hyvä idis, mitä sanotte?

Katso realityohjelmia jos draamaa kaipaat.

Toisaalta tuntuu sitä draamaa täällä ihan näinkin riittävän 😆

Ja siinä kolmas ketjun pilaaja m#dehullun ja stalkkeriksi kaipaajia syyttelevän mielisairaan lisäksi.

Kihis oli suorastaan vallan sympaattinen näihin nykyisiin riesoihin verrattuna.

Peace and love, sister 😗 Sori mutta minulla on kiintiö täynnä temperamenttisiin neitoihin, meistä ei voi oikein tulla mitään☺️

Hopeakettu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hopeakettu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotta saataisiin tähän kukoistavaan ketjuun edes jotain järkeä, voitaisiinko sopia, että jokainen kirjoittaja laittaa kohtaan nimimerkki vähintään oman oikean etunimensä ensimmäisen kirjaimen, mutta vielä mieluummin sekä etunimen että sukunimen ensimmäisen kirjaimen. Ja edelleen, sisällyttäisi viestiinsä vastaavan tiedon hänestä, kenelle viesti on osoitettu? Eli myös kaipauksen kohteen etunimen ensimmäinen kirjain tai etu- ja sukunimen alkukirjaimet.

Anonymiteetti taatusti säilyy edelleen, mutta ketjun jännittävyys etenisi ihan uudelle levelille! Eikö olekin hyvä idis, mitä sanotte?

Katso realityohjelmia jos draamaa kaipaat.

Toisaalta tuntuu sitä draamaa täällä ihan näinkin riittävän 😆

Ja siinä kolmas ketjun pilaaja m#dehullun ja stalkkeriksi kaipaajia syyttelevän mielisairaan lisäksi.

Kihis oli suorastaan vallan sympaattinen näihin nykyisiin riesoihin verrattuna.

Peace and love, sister 😗 Sori mutta minulla on kiintiö täynnä temperamenttisiin neitoihin, meistä ei voi oikein tulla mitään☺️

Temperamenttiset naiset tarvii jämäkät miehet 😁

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet ollut taas mielessäni koko viikonlopun. Voitaisiinpa palata siihen aikaan, kun olisin varmasti nähnyt sinut huomenna. Tuntuu, että kesälomien aikana tapahtui jotain. Aivan kuin välillemme olisi tullut etäisyyttä. En tiedä, johtuuko se minusta, kun töissäni on tapahtunut muutoksia. Näen sinua harvemmin enkä ole ollut oma itseni pitkään aikaan. Keväällä olin vielä ihan varma, että välillämme tapahtuu jotain. Nyt en enää ole varma sinun tunteistasi, mutta omistani olen täysin varma. Surettaa tämä tilanne. Olen pelännyt, että kaikki jää selvittämättä eikä kumpikaan uskalla tehdä koskaan aloitetta. Sitten vuodet vain vierivät ja jää ikuinen epävarmuus, olisiko jotain voinut tapahtua. Niin tässä taitaa käydä. Se saa minut surulliseksi.

Hyvän yön halauksia ja kauniita unia sinulle. Nuku hyvin.

Mitä se "jotain" olisi, mitä haluaisit välillämme tapahtuvan?

Haluaisin tutustua kaivattuuni ja ystävystyä. Haluaisin kuulla hänen tunteistaan ja kertoa omistani.

Kaikki, mitä olet ja kaikki mitä sinuun liittyy, on kuin kultahipuilla päällystettyä ja kiehtoo minua.

Haluaisin oppia tuntemaan sinut täysin, enkä saisi tarpeekseni sinusta. Seurassasi on jo nyt niin hyvä olla. Entä sitten, jos voisimme näyttää kaikki tunteet toisillemme?

Fiksulle, itsepäiselle, saavuttamattomalle ja hyväsydämiselle miehelle, jonka näin tänään.

Mun on sua ikävä. Luulin jo, että alkaa helpottamaan, mutta tänään olen ikävöinyt sinua. Radiossakin soi vähän aika sitten meidän biisimme. Se sai taas muistot pintaan.

Vierailija kirjoitti:

Hopeakettu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hopeakettu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotta saataisiin tähän kukoistavaan ketjuun edes jotain järkeä, voitaisiinko sopia, että jokainen kirjoittaja laittaa kohtaan nimimerkki vähintään oman oikean etunimensä ensimmäisen kirjaimen, mutta vielä mieluummin sekä etunimen että sukunimen ensimmäisen kirjaimen. Ja edelleen, sisällyttäisi viestiinsä vastaavan tiedon hänestä, kenelle viesti on osoitettu? Eli myös kaipauksen kohteen etunimen ensimmäinen kirjain tai etu- ja sukunimen alkukirjaimet.

Anonymiteetti taatusti säilyy edelleen, mutta ketjun jännittävyys etenisi ihan uudelle levelille! Eikö olekin hyvä idis, mitä sanotte?

Katso realityohjelmia jos draamaa kaipaat.

Toisaalta tuntuu sitä draamaa täällä ihan näinkin riittävän 😆

Ja siinä kolmas ketjun pilaaja m#dehullun ja stalkkeriksi kaipaajia syyttelevän mielisairaan lisäksi.

Kihis oli suorastaan vallan sympaattinen näihin nykyisiin riesoihin verrattuna.

Peace and love, sister 😗 Sori mutta minulla on kiintiö täynnä temperamenttisiin neitoihin, meistä ei voi oikein tulla mitään☺️

Temperamenttiset naiset tarvii jämäkät miehet 😁

Jämäkkä tai lupsakka sama se sille, mieluiten molempia, mutta tuollaisille paskaa lussuttaville ”huumorimiehille” (omasta mielestään siis) sopii ainoastaan sellaiset sovinnaiset taustahahmonaiset, jotka jaksavat ensinnäkin kuunnella päivästä toiseen näitä ”hauskoja” juttuja ja jopa hihitellä niille.

Vierailija kirjoitti:

Mun on sua ikävä. Luulin jo, että alkaa helpottamaan, mutta tänään olen ikävöinyt sinua. Radiossakin soi vähän aika sitten meidän biisimme. Se sai taas muistot pintaan.

Ai Wiskarin Meidän biisi? 😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun on sua ikävä. Luulin jo, että alkaa helpottamaan, mutta tänään olen ikävöinyt sinua. Radiossakin soi vähän aika sitten meidän biisimme. Se sai taas muistot pintaan.

Ai Wiskarin Meidän biisi? 😂

Ei todellakaan😉

..sä jätit jäljen mun sydämeen. Olen voimaton tämän ikäväni kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuva susta ei ole enää niin tarkkarajainen vaan päivä päivältä enemmän arjen aaltojen pehmittämä. Vieläkin tulee kuitenkin hetkiä, kun joku yksittäinen muistikuva asennostasi, äänestäsi tai tuoksustasi jossain tilanteessa syöksyy mieleen ja saa hengen salpautumaan. Voikin olla, että isommalla altistuksella olisit ollut mulle terveyshaitta, hengittäminen kun on kuitenkin aika kivaa. (miehelle)

Valitettavasti sitå isompaa altistusta ei nyt pääse tapahtumaan. Olisin tarvittaessa voinut turvautua vaikka tekohengitykseen, jos hengenahdistus olisi mennyt vakavaksi. Olet liian arvokas menetettäväksi.

Olen tämän oppinut hyväksymään, ja toivon joskus kohtaavani jonkun kaltaisesi. Ja kiitos avuntarjouksesta, olisi tuo varmaan aika metkaksi mennyt. :)

Toivottavasti et anna näiden viestien vaikuttaa oikeaan elämääsi kun tosiaan täysin anonyymit vastailevat toisilleen. Tsemppiä.

Siis miten niin, kun oli noin hyvät tunnisteetkin... Mutta joo, en ole (vielä) niin tärähtänyt, että sekoittaisin tätä oikeaan elämään. Sait mut hymyilemään.

Hienoa. :)

No vähän itsekkäistäkin syistä vastailen täällä muistuttelijana kun en jaksa henkilökohtaisesti vastailla muiden kaipailuihin. Mistä mennäänkin siihen suurimpaan pelkoon, että jos oikeasti oma ihastus olisi näille foorumeille eksynyt niin ottaisi jotain haukkuvia viestejä tosissaan tai tekisi olettamuksia jostain viesteistä jotka saattavat pintaraapaisuna vaikka sopia tilanteeseen, mutta ovat joltain toiselta, koska tilanteet loppujen lopuksi ovat kaikilla hyvin samanlaisia. Tiedän, että on epätodennäköistä että olisi tänne löytänyt tai että edes kaipailisi, mutta kun oman psyykkeensä tuntee mutta toisista ihmisistä ei voi olla koskaan varma. Varsinkin jos ei ole nähnyt hetkeen niin harmittaa aina sellaiset viestit joissa joku oikein hieroo jonkun naamalle, että ei muuten tulla enää näkemään. Kuka henkisesti stabiili kirjoittaa sellaisia edes anonyymille foorumille? Joku jonka itsetunto on niin nollissa, että toivoo jonkun toisen jäävän kaipaamaan.

Tuli vähän avauduttua, mutta tämä on myös syy miksi ihmisten ei kannata käyttää tunnisteita jos ei ole rohkeutta tai tilaisuutta tehdä asioiden eteen mitään. Pahimmassa tapauksessa saat ihmisen josta välität koukuttumaan palstaan (tilanteessa jossa olisi eksynyt tänne) ja odottamaan että jotain tapahtuu. Mahdollisuus siitä taas luo tunnisteiden käyttäjälle aina vaan suurempia paineita jos yrittää siis tällä tavoin asettua toisen asemaan. En voi olla ainut joka on pohtinut tällaisia psykologisia seikkoja.

Täällähän kai nyt nimenomaan saa avautua. Lataan laidallisen takaisin, ite aloitit. :)

Itse yritän ymmärtää noita ikäviä ja ilkeitäkin viestejä (tiettyyn pisteeseen asti), ja joskus kun on johonkin vähän liian sopivaan pieneen aikaikkunaan pamahtanut jotain, niin tokihan se on mietityttänyt, että voisiko toinen oikeasti ajatella noin. Mutta ne on niitä hetkiä, kun on pitänyt kaivaa se järki sieltä kopan perältä. Näin varmaan myös muilla, toivottavasti.

Ehkä enemmän kuitenkin “huolettanut” jotkut vähän liiankin hyvin tilanteeseen sopivat viestit, joista on tullut mieleen, että ei kai se (kaipaamani ihminen) nyt luule, että tuo on mun kirjoittama. Siitäkin huolimatta, ettei ikinä uskoisi toisen edes ketjuun saatika sivuille eksyvän. Ja eihän tuossakaan siis ole tolkkua, mutta kun sen tiedostaa, että siinä ei ole tolkkua, niin on suht selvillä vesillä vielä.

Olen muutaman kerran käyttänyt tunnisteita, mutta en käytä enää. Huomasin, että niiden käyttämisestä tulee vähän vainoharhainen olo. Tulee mieleen, että mitä jos se on käynyt täällä ja tunnistanut itsensä ja on nyt jossain, että voi ei! Eli eiköhän nämä asiat monia mietitytä, moneltakin kantilta, ihmehän se olisi jos ei.

Ikävöin. Taas. Kuulin jotain, jonka epäilin liittyvän sun tilanteeseen ja huomasin olevani ihan liian kiinnostunut.

Jos olisitkin yhtäkkiä vapaa, en tiedä, mitä tekisin. Tämäkin saattaa olla parempi vaihtoehto. En halua olla se, joka päättää.

Vierailija kirjoitti:

..sä jätit jäljen mun sydämeen. Olen voimaton tämän ikäväni kanssa.

Kuinka pitkään olet ikävöinyt?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuva susta ei ole enää niin tarkkarajainen vaan päivä päivältä enemmän arjen aaltojen pehmittämä. Vieläkin tulee kuitenkin hetkiä, kun joku yksittäinen muistikuva asennostasi, äänestäsi tai tuoksustasi jossain tilanteessa syöksyy mieleen ja saa hengen salpautumaan. Voikin olla, että isommalla altistuksella olisit ollut mulle terveyshaitta, hengittäminen kun on kuitenkin aika kivaa. (miehelle)

Valitettavasti sitå isompaa altistusta ei nyt pääse tapahtumaan. Olisin tarvittaessa voinut turvautua vaikka tekohengitykseen, jos hengenahdistus olisi mennyt vakavaksi. Olet liian arvokas menetettäväksi.

Olen tämän oppinut hyväksymään, ja toivon joskus kohtaavani jonkun kaltaisesi. Ja kiitos avuntarjouksesta, olisi tuo varmaan aika metkaksi mennyt. :)

Toivottavasti et anna näiden viestien vaikuttaa oikeaan elämääsi kun tosiaan täysin anonyymit vastailevat toisilleen. Tsemppiä.

Siis miten niin, kun oli noin hyvät tunnisteetkin... Mutta joo, en ole (vielä) niin tärähtänyt, että sekoittaisin tätä oikeaan elämään. Sait mut hymyilemään.

Hienoa. :)

No vähän itsekkäistäkin syistä vastailen täällä muistuttelijana kun en jaksa henkilökohtaisesti vastailla muiden kaipailuihin. Mistä mennäänkin siihen suurimpaan pelkoon, että jos oikeasti oma ihastus olisi näille foorumeille eksynyt niin ottaisi jotain haukkuvia viestejä tosissaan tai tekisi olettamuksia jostain viesteistä jotka saattavat pintaraapaisuna vaikka sopia tilanteeseen, mutta ovat joltain toiselta, koska tilanteet loppujen lopuksi ovat kaikilla hyvin samanlaisia. Tiedän, että on epätodennäköistä että olisi tänne löytänyt tai että edes kaipailisi, mutta kun oman psyykkeensä tuntee mutta toisista ihmisistä ei voi olla koskaan varma. Varsinkin jos ei ole nähnyt hetkeen niin harmittaa aina sellaiset viestit joissa joku oikein hieroo jonkun naamalle, että ei muuten tulla enää näkemään. Kuka henkisesti stabiili kirjoittaa sellaisia edes anonyymille foorumille? Joku jonka itsetunto on niin nollissa, että toivoo jonkun toisen jäävän kaipaamaan.

Tuli vähän avauduttua, mutta tämä on myös syy miksi ihmisten ei kannata käyttää tunnisteita jos ei ole rohkeutta tai tilaisuutta tehdä asioiden eteen mitään. Pahimmassa tapauksessa saat ihmisen josta välität koukuttumaan palstaan (tilanteessa jossa olisi eksynyt tänne) ja odottamaan että jotain tapahtuu. Mahdollisuus siitä taas luo tunnisteiden käyttäjälle aina vaan suurempia paineita jos yrittää siis tällä tavoin asettua toisen asemaan. En voi olla ainut joka on pohtinut tällaisia psykologisia seikkoja.

En voi sanoa kuin omasta puolestani ja se menee jotenkin näin: uskon ihmisten väliseen kemiaan. Kaikki mitä täällä lukee hyvässä ja huonossa ei ole Häneltä.

Saattaa olla että Hän olisi täällä ja kirjoittaa mutta ei sillä ole mitään merkitystä.

Jos Hän ajattelee että en tahtoisi tutustua, se olisi surullista. Mutta silti uskon että se mitä joskus Hänessä näin, ei voisi noin musertua kuin itsestään. Jos noin tapahtuisi, ehkä se olisi hyvä ettei mitään vakavempaa olisi tapahtunutkaan. Toivon että Hän olisi kaikkien olettamuksien yläpuolella.

Jos eroaisin, muuttaisiko se mitenkään välejämme mies?

En eroa sinun takiasi, vaan huonon suhteen vuoksi, mutta toki minua kiinnostaa, miten siihen suhtautuisit.