Lue keskustelun säännöt.
Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle VII
Kommentit (16650)
Vierailija kirjoitti:
Haaveilen, että jonain päivänä päädymme vastatusten ja sinä hymyilet kuin silloin. Nauramme kuinka elämä on vienytkään meitä mukanaan ja antanut paljon. Kuin ohimennen mainitsisin sinulle miten ihastunut silloin joskus sinuun olin ja sinä hämmästyisit, kaikesta huolimatta et olisi arvannut että se olin minä. Väärinkäsitystä, hirvittävä määrä väärinkäsitystä, sinäkin olit tuntenut saman, mutta et uskaltanut, se oli liian hullua, niin harvinaisen vahva tunne. Ja minä olin kaiken aikaa oikeassa, olisit ollut hän, joka on mahdoton ohittaa, unohtaa. Kuinka olimme hölmöjä ja kävelimme pelokkaina toisistamme ohi, vaikka sydän huusi henkihieverissä pysähdy, älä mene, jää tähän! Tässä hän nyt oli, sinun suuri rakkautesi. Olit onnekas kun sait kokea jotain sellaista. Katsoisin sinua hiljaa hetken ennen kuin tiemme erkanisivat. Ja vaikka se rakkaus jäi tapahtumatta, lopulta elämä meni kuitenkin juuri niin kuin piti, ajattelisimme kumpikin, emmekä katsoisi taakse.
Kuulostaa epäilyttävästi itsepetokselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rakas mitä sulle kuuluu?
On ikävä, toivottavasti kohdataan vielä joskus.
Onko sulla sitten jotain huolia? Kotona vai töissä vai molemmissa?
Julkaiset nykyään somekuvia, joissa näkyy vain puolet tai 1/3 sun kasvoista. Miksi? Olet komea mies. Haluaisin nähdä sinut kokonaan. Olet rakas. Älä peittele itseäsi, vaikka olet vanhentunut. Olet silti komea. Älä häpeä itseäsi vaan kanna itsesi ja kilosi ylpeästi, mies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En todella tiedä mitä silloin yks kaunis heinäkuinen ilta vuonna 2015 tapahtui, kun jostain muurin kolosta pääsit livahtamaan mun sielun syövereihin, ja olet ollut siellä ansassa joka sekunti siitä asti. Niin hullua ja järjenvastasta, mutta ajattelen sua koko ajan vieläkin.
Karkaisin sun kanssas sekuntiakaan miettimättä. Empimättä ja seurauksia ajattelematta.
No niinhän siinä kävikin! Olenkin miettinyt, että mitä mulle silloin tapahtui. Paitsi ettei se ollutkaan heinäkuussa, juuri tajusin, höh... Ehkä sinäkin muistat väärin? Tai ehkä mulle sitten vain kävi samoin.
Missä kuussa jos ei ollut heinäkuu? (sivusta)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rakas mitä sulle kuuluu?
On ikävä, toivottavasti kohdataan vielä joskus.
Kiitos muuten kuuluu hyvää mutta ikävä on minullakin. Olen miettinyt myös että kohdataankohan me enää. Onko se edes mahdollista, mitä mieltä olet?
Haluaisin, että olisimme toistemme elämissä aina. Olet yksi lempi-ihmisistäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisitko jo soittaa?? Nyt heti! Voin tosi pahoin.. Vain sinä voit auttaa! 😥
Töissä on vähän ikävää, kun et enää käy siellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Julkaiset nykyään somekuvia, joissa näkyy vain puolet tai 1/3 sun kasvoista. Miksi? Olet komea mies. Haluaisin nähdä sinut kokonaan. Olet rakas. Älä peittele itseäsi, vaikka olet vanhentunut. Olet silti komea. Älä häpeä itseäsi vaan kanna itsesi ja kilosi ylpeästi, mies.
Kiitos kannustuksesta. Kaiketi. Olenko vanhentunut yhtä ihanasti kuin Ron Jeremy?
Millaisen haluaisit sen meidän kohtaamisen olevan jos se joskus tapahtuu? Nopea tervehtiminen ohimennen vai jotain muuta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole unohtanut sinua, vaikka jo yli kaksi vuotta on kulunut siitä kun viimeeksi tavattiin. Sä olit jo silloin päättänyt, että se oli viimeinen kerta. Silloin en sitä ymmärtänyt ja jäin sua lohduttomasti kaipaamaan, kun katosit mun tavoittamattomiin. Ymmärrän, ettei sulla ollut silloin muuta mahdollisuutta ja olen itse asiassa ylpeä sun vahvuudestasi, kun pidit pääsi ja lähdit. Se teki musaa tosi kipeää. En ole ikinä surrut mitään niin paljon kuin sitä etten sua saanut. En mä olisi edes sua saanut silloin haluta ja molemmat me se tiedettiin. Olin silti silloin valmis ihan kaikkeen, jos olisit tullut edes vähän vastaan. Ehkä me saadaan joskus uusi mahdollisuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakas mitä sulle kuuluu?
On ikävä, toivottavasti kohdataan vielä joskus.Kiitos muuten kuuluu hyvää mutta ikävä on minullakin. Olen miettinyt myös että kohdataankohan me enää. Onko se edes mahdollista, mitä mieltä olet?
En tiedä miksei minun ja hänen kohtaaminen olisi mahdollista
T: ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rakas mitä sulle kuuluu?
On ikävä, toivottavasti kohdataan vielä joskus.
Naiselle vai miehelle? Naiselta vai mieheltä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänään minulle selvisi lopullisesti se, että en ole merkannut sinulle yhtään mitään. Olen ollut vain yksi pano muiden joukossa.
Minä niin rakastuin sinuun. Avasin sulle sydämeni, kerroin paljon asioistani sinulle. Mulla lli mukana tässä elämäni. Riskeerasin paljon vuoksesi, mutta näemmä ihan turhaan.
Heippa! Nyt me jatketaan tästä ihan eri suuntiin ja taakseni en enää vilkuile. Turha enää yrittää huomenna saada mieltäni muuttumaan. Päätös tulee pysymään. Sulla on ollut jo niin monta mahdollisuutta ja olet ne kaikki hukannut.
Voi ettää eeeiiih!! Kuin se nyt tuollaisen sun kaltaisen Universumin lahjan on mennyt potkiin kauemmaksi? Olitko kuitenkin sittenkin yhtä paskiainen häntä kohtaan, kuin mikä viestistäsikin välittyy että olet paskiainen 😂😂😁😂
Olet juuri niin sekaisin kuten arvelinkin.
Eli olet paskiainen, joka ei vaan tajua ettei kelpaa sille toiselle. Voi sua, on varmasti kova kolaus kun olet kuvitellut itsesi vähintään Universumin lahjaksi, jolle ei sanota ei.
Sivusta kysyttävä, että mikä on sinun motiivisi vitt uilla tuolle kirjoittajalle? Kyllä munkin mielestä tossa tilanteessa tyhmää laittaa tuollainen viesti jollekin anonyymille foorumille kun pitäisi ihan itsensä takia selvittää kasvotusten oikean ihmisen kanssa (väärinkäsitys aina mahdollinen enkä nyt 100% luottaisi naisena toisen naisen sanaan miehestä), mutta en nyt ihan ymmärrä miksi aiheen "kylähullun" pitää alkaa haukkumaan henkilökohtaisesti jotakin toista ihmistä. Meinasitko, että liittyy sinuun jotenkin? Onko vauvafoorumin ylläpidolla näppinsä pelissä tässäkin tapauksessa vai tunnistitko tuon kirjoittajan ylläpitäjäksi?
Taidatkin olla tuo aloittaja, et näe miten omahyväinen idiootti olet vaan sulle on hierottava totuus susta sun naamaan, etkä vielä sittenkään tajua 😂
Olet asian ytimessä, täysin. Ja kohta kuulet omia lauseita lainattuina saman asian itsestäsi. Mikään ei mene jakeluun, koska tyypin itsetunto on nolla ja luulot itsestä tuhat.
X-hampterin kipitys puhtaasti lähi Alkon takia saa nimen ja kasvot sitten 15.9. Jännittääkö?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haaveilen, että jonain päivänä päädymme vastatusten ja sinä hymyilet kuin silloin. Nauramme kuinka elämä on vienytkään meitä mukanaan ja antanut paljon. Kuin ohimennen mainitsisin sinulle miten ihastunut silloin joskus sinuun olin ja sinä hämmästyisit, kaikesta huolimatta et olisi arvannut että se olin minä. Väärinkäsitystä, hirvittävä määrä väärinkäsitystä, sinäkin olit tuntenut saman, mutta et uskaltanut, se oli liian hullua, niin harvinaisen vahva tunne. Ja minä olin kaiken aikaa oikeassa, olisit ollut hän, joka on mahdoton ohittaa, unohtaa. Kuinka olimme hölmöjä ja kävelimme pelokkaina toisistamme ohi, vaikka sydän huusi henkihieverissä pysähdy, älä mene, jää tähän! Tässä hän nyt oli, sinun suuri rakkautesi. Olit onnekas kun sait kokea jotain sellaista. Katsoisin sinua hiljaa hetken ennen kuin tiemme erkanisivat. Ja vaikka se rakkaus jäi tapahtumatta, lopulta elämä meni kuitenkin juuri niin kuin piti, ajattelisimme kumpikin, emmekä katsoisi taakse.
Kuulostaa epäilyttävästi itsepetokselta.
Sun pitäisi tietää tarina että voisit sanoa yhtään mitään. Ja sitä sulle ei kukaan tule kertomaan.
Vierailija kirjoitti:
Millaisen haluaisit sen meidän kohtaamisen olevan jos se joskus tapahtuu? Nopea tervehtiminen ohimennen vai jotain muuta?
Valitsin tietoisesti sanan ’kohtaaminen’ enkä esim. näkeminen tai tapaaminen, sillä on eri asia kohdata kuin nähdä tai tavata.
Kohtaamista siis toivon, en mitään ohimennen morottelua.:)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaisen haluaisit sen meidän kohtaamisen olevan jos se joskus tapahtuu? Nopea tervehtiminen ohimennen vai jotain muuta?
Valitsin tietoisesti sanan ’kohtaaminen’ enkä esim. näkeminen tai tapaaminen, sillä on eri asia kohdata kuin nähdä tai tavata.
Kohtaamista siis toivon, en mitään ohimennen morottelua.:)
Pillua, purtavaa, pedit ja piilopaikka kahdelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En todella tiedä mitä silloin yks kaunis heinäkuinen ilta vuonna 2015 tapahtui, kun jostain muurin kolosta pääsit livahtamaan mun sielun syövereihin, ja olet ollut siellä ansassa joka sekunti siitä asti. Niin hullua ja järjenvastasta, mutta ajattelen sua koko ajan vieläkin.
Karkaisin sun kanssas sekuntiakaan miettimättä. Empimättä ja seurauksia ajattelematta.
No niinhän siinä kävikin! Olenkin miettinyt, että mitä mulle silloin tapahtui. Paitsi ettei se ollutkaan heinäkuussa, juuri tajusin, höh... Ehkä sinäkin muistat väärin? Tai ehkä mulle sitten vain kävi samoin.
Missä kuussa jos ei ollut heinäkuu? (sivusta)
Viereisessä. Kerro sinä kummassa, jos arvelet olleesi paikalla.
Ketju on lukittu.
Tarkoitat varmaankin luet ellei sinulla sitten ole käytössä joku lukulaite?