Lue keskustelun säännöt.
Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle VII
Kommentit (16650)
🗣📈
Tänään vaihteeksi pientä nousua ↗️
🌜❤️
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet luvattoman ihanan näköinen aina kun sinulla on hiukan parransänkeä ja hiukset vähän kasvaneet. Jokin alkukantainen vietti lähestulkoon työntää syliisi. On vaan niin monta syytä, miksi minun pitää ihailla sinua vähän kauempaa.
Vierailija kirjoitti:
Öitä E nainen.
Keneltä?
Sori nyt vaan kaikki, mutta mä kaipaan Heidiä ihan törkeen paljon.
Vierailija kirjoitti:
En enää 'tunne' sua. Rakkaus on kuollut jos sitä koskaan puoleltasi olikaan.
Hiekan pölyt, pölyt hiekan
Mulle on käynyt samoin.
Ihan hiljattain ja nopeasti tuli ja jäi, en ole sen jälkeen hänen henkeään tuntenut.
Alkuvuodesta muistan vielä tunteneeni hyvinkin kouriintuvasti, mutta sitten tuli kevät ja jotain tapahtui.
Hänelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En enää 'tunne' sua. Rakkaus on kuollut jos sitä koskaan puoleltasi olikaan.
Hiekan pölyt, pölyt hiekan
Mulle on käynyt samoin.
Ihan hiljattain ja nopeasti tuli ja jäi, en ole sen jälkeen hänen henkeään tuntenut.Alkuvuodesta muistan vielä tunteneeni hyvinkin kouriintuvasti, mutta sitten tuli kevät ja jotain tapahtui.
Hänelle.
Mutta mistä te tiedätte että hänen puoleltaan rakkaus on kuollut?
Vierailija kirjoitti:
Sori nyt vaan kaikki, mutta mä kaipaan Heidiä ihan törkeen paljon.
Mut mist mä tietäsin et mä oon se Heidi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En enää 'tunne' sua. Rakkaus on kuollut jos sitä koskaan puoleltasi olikaan.
Hiekan pölyt, pölyt hiekan
Mulle on käynyt samoin.
Ihan hiljattain ja nopeasti tuli ja jäi, en ole sen jälkeen hänen henkeään tuntenut.Alkuvuodesta muistan vielä tunteneeni hyvinkin kouriintuvasti, mutta sitten tuli kevät ja jotain tapahtui.
Hänelle.Mutta mistä te tiedätte että hänen puoleltaan rakkaus on kuollut?
En tiedäkään, en edes sitä oliko sitä koskaan vai miksi tunsin hänen henkensä niin kauan ja monin tavoin?
Tunnen vain sen, miten hän tai universumi hylkäsi minut tai meidät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En enää 'tunne' sua. Rakkaus on kuollut jos sitä koskaan puoleltasi olikaan.
Hiekan pölyt, pölyt hiekan
Tiedän ettet tunne mua, mutta sydämeni tuntee sut. Ja rakkauteni voi olla hiukan pölyistä, mutta ei koskaan kuole, vaikka hiekka tiimalasistamme valuikin hukkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sori nyt vaan kaikki, mutta mä kaipaan Heidiä ihan törkeen paljon.
Mut mist mä tietäsin et mä oon se Heidi?
Just siitä. Oikea Heidi tietää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuskinpa näitä luet saati kirjoitat. Olit silloin järkevä, kun siirryit eteenpäin, luulet myös varmaan että minäkin pääsin sinusta yli. No en ihan päässyt. Vieläkin sattuu, kun näen sinua.
Tuskin olen hän, kenelle kirjoitat, mutta vastaan silti.
Enpä tiedä, oliko se niin järkevää. Olisi kyllä kiva tietää, jos sulla olikin jotain tunteita. Se kun jäi vähän epäselväksi, tai merkit oli ristiriitaisia. Minuun ei satu, kun näen sua. Päinvastoin, minuun sattuu kun en juuri koskaan näe sua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama tilanne oli kauan aikaa sitten mullakin, ja pahinta oli se että kyseinen henkilö meni elämässään eteenpäin ja oli erään toisen kanssa..yritäppä siinä unohtaa toinen jonka näet toisen kumppanin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En enää 'tunne' sua. Rakkaus on kuollut jos sitä koskaan puoleltasi olikaan.
Hiekan pölyt, pölyt hiekan
Mulle on käynyt samoin.
Ihan hiljattain ja nopeasti tuli ja jäi, en ole sen jälkeen hänen henkeään tuntenut.Alkuvuodesta muistan vielä tunteneeni hyvinkin kouriintuvasti, mutta sitten tuli kevät ja jotain tapahtui.
Hänelle.Mutta mistä te tiedätte että hänen puoleltaan rakkaus on kuollut?
En tiedäkään, en edes sitä oliko sitä koskaan vai miksi tunsin hänen henkensä niin kauan ja monin tavoin?
Tunnen vain sen, miten hän tai universumi hylkäsi minut tai meidät.
Minulla on samoin. Tunsin välillä voimakkaastikin vielä vähän aikaa sitten. Nyt siitä on jäljellä enää kalpea aavistus, pelkkää tekohengitystä, kun yritän tuntea. Se on hänen puoleltaan loppu, koska minun ei.
En tiedäkään, en edes sitä oliko sitä koskaan vai miksi tunsin hänen henkensä niin kauan ja monin tavoin?
Tunnen vain sen, miten hän tai universumi hylkäsi minut tai meidät.[/quote]
Voi universumi miksi meidät hylkäsit? May the force be with you.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskinpa näitä luet saati kirjoitat. Olit silloin järkevä, kun siirryit eteenpäin, luulet myös varmaan että minäkin pääsin sinusta yli. No en ihan päässyt. Vieläkin sattuu, kun näen sinua.
Tuskin olen hän, kenelle kirjoitat, mutta vastaan silti.
Enpä tiedä, oliko se niin järkevää. Olisi kyllä kiva tietää, jos sulla olikin jotain tunteita. Se kun jäi vähän epäselväksi, tai merkit oli ristiriitaisia. Minuun ei satu, kun näen sua. Päinvastoin, minuun sattuu kun en juuri koskaan näe sua.
Mulla on tunteita edelleen ja sattuu kun en näe sinua enää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sori nyt vaan kaikki, mutta mä kaipaan Heidiä ihan törkeen paljon.
Mut mist mä tietäsin et mä oon se Heidi?
Just siitä. Oikea Heidi tietää.
Aavistan että olen, mutta eihän mikään ole varmaa.
Huomenta. Et yön aikana hävinnyt mielestä. Kumma juttu.
Ketju on lukittu.
Rakastan sinua.