Voisitko seurustella/olla naimisissa alkoholistin kanssa?
Kommentit (79)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kaipaisin alkoholistin määritelmää. Kuten joku sanoi, heitä on monenlaisia.
Eli jos seurustelet uuden miehen kanssa - niin mikä kertoo sinulle, että hän on alkoholisti?
"Alkoholismi eli alkoholiriippuvuus (lat. alcoholismus, ICD-10: F10.2) on sairaus, johon sairastunut tuntee pakonomaista tarvetta juoda alkoholia. Alkoholismi on tila, jossa alkoholin käytön hallintakyky on lopullisesti menetetty. Alkoholismi on yksi päihderiippuvuuden muodoista.
Alkoholistin on mahdotonta kontrolloida juomistaan, joten hän kärsii sekä fyysisestä että psyykkisestä riippuvuudesta ja vieroitusoireista. Alkoholismi voidaan jakaa kahteen lajiin: kausittaiseen (Alcoholismus episodicus) ja jatkuvaan ryypiskelyyn (Alcoholismus chronicus). " Wikipedia.
Sitten enää pitäisi päästä yhteisymmärrykseen kausittaisesta juomisesta. Onko se perjantain sauna kalja tai viinapullo vai vähintään kuukauden ränni lomalla.
Vaikka se lomaränni.
Alkoholismia on se, että ryypätään vaikka seuraavana päivänä olisi lapsen kevätjuhla, lomamatkalle lähtö, siivouspäivä, ihan mitä tahansa. Krapulaa peitellään erilaisilla tekosyillä, on vatsatautia tai migreeniä, koskaan ei ole krapulaa. "Mä otan vaan yhden" lipsahtaa kahdesi, kolmeksi ja kymmeneksi. Alkoholisti ei näe omissa juomatavoissaan vikaa. Kausialkoholistin mielestä on normaalia tissutella ja kännätä lomat ja juhlapyhät.
Mun alkkisläheiseni, joka on istunut pariin otteeseen linnassakin, on yrittämässä vauvaa suht uuden puolisonsa kanssa. En voi kuin ihmetellä, mikä siinä mun läheisessä saa tän toisen, ihan järkevänoloisen, työssäkäyvän ihmisen haluamaan sellaista sitoutumista ja riskiä. Tää alkkis on vieläpä oikein huolella ääliö kännissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haistakaa nipottajat iso paska. Jos huvittaa ottaa olutta, kannattaa ottaa. Ihan sama mitä siihen joku sanoo.
Niin, saahan sitä ottaa mutta jos on suhteessa niin sitten se kumppani saa myös ottaa eron.
Niin kyllä varmasti ottaisikin siitä raivoraittiista, samaa mieltä.
Jännä jos et näe raivoraittiuden ja alkoholismin välillä mitään muita vaihtoehtoja.
Eiköhän tää sun kommenttis mennyt vaan kuule ihan itsellesi, kiitos vaan.
Tämän keskustelun aiheena on alkoholismi, sinä tulit puhumaan ettei juomisesta saa nipottaa, oletin siis että että tarkoitit ettei alkoholismista saa nipottaa. Jos tarkoitit ettei satunnaisesta juomisesta pidä nipottaa niin miten se asia tähän keskusteluun mitenkään liittyy?
Vierailija kirjoitti:
Voisin olla tissuttelijan kanssa. Sellaisen, joka on yleensä ajokuntoinen ja kohtelee minua hyvin. Ja joka ei peru sovittuja menoja alkoholin takia.
Kännääjän kanssa ei voisi olla. Enkä sellaise, jonka käytös muuttuu alkoholista huonompaan.
Tämä on yleinen harha, ikään kuin tissuttelija pysyisi sellaisena. Valitettavasti niistä tissuttelijoista juuri tulee kännääjiä. Vuosia hivuttamalla menee huonompaan, ja alkaa kohdella sinua huonosti.
Olen naimisissa alkoholistin kanssa. Alkoholi ei ollut ongelma silloin kun seurusteltiin, molemmilla oli oma talous jne. Juhlimme toisinaan, mutta ihan normaalin rajoissa oli kulutus. Tulin raskaaksi, muutimme yhteen ja perustimme perheen. Menimme naimisiin ennen vauvan syntymää.
Silloin huomasin, että mies ei pysty säätelemään juomistaan. Aiemmin elämässä ei ollut ollut mitään sellaista, jonka vuoksi olisi pitänyt olla juomatta. Nyt kuitenkin viina ha juhliminen meni kirkkaasti perhe-elämän edelle. Mieletön määrä tyhjiä lupauksia. Hän ei kuitenkaan koskaan ollut väkivaltainen tmv., joten jaksoin uskoa ja toivoa vuodesta toiseen. Mieletön määrä pettymyksiä. Kuukauden - puolenvuoden raittiita jaksoja ja repsahtamisia.
Nyt on takana kolme täysin vesiselvää vuotta,eikä niiden aikana yhtään läheltä piti-tilannettakaan. Olemme ehjä perhe, toistemme heikkoudet tuntien ja ne huomioon ottaen. En pelkää tulevaa repsahdusta, en usko siihen enkä edes ajattele sitä. Jos se tulee, on se sitten sen ajan murhe. Vauvakin menee jo yläasteelle :)
En pärjännyt vertailussa koskaan Kuningas Alkoholille, kokeiltu on. Uskoin kerrasta
Suomalainen sananlasku:
Vakka kantensa valitsee.
Siksi - siinä vastaus otsikon kysymykseen.
Voisin ja mitäköhän se muille kuuluis. Oma elämä! Eläkää tekin omaa elämäänne puuttumatta toisten elämiin ja mielipiteisiin.
Vierailija kirjoitti:
Voisin olla tissuttelijan kanssa. Sellaisen, joka on yleensä ajokuntoinen ja kohtelee minua hyvin. Ja joka ei peru sovittuja menoja alkoholin takia.
Kännääjän kanssa ei voisi olla. Enkä sellaise, jonka käytös muuttuu alkoholista huonompaan.
Tissuttelijasta hyvin todennäköisesti tulee kännääjä. Ennen pitkää etsit pakkomielteisesti pullopiiloja, vaikka tiedät että alkkis on aina muutaman piilon edellä.
Vierailija kirjoitti:
Voisin ja mitäköhän se muille kuuluis. Oma elämä! Eläkää tekin omaa elämäänne puuttumatta toisten elämiin ja mielipiteisiin.
Sitähän tässä juuri kysyttiin, että voisiko vai eikö. Ja kyllä annan alkoholistin elää omaa elämäänsä, ilman minua.
Vierailija kirjoitti:
Mun alkkisläheiseni, joka on istunut pariin otteeseen linnassakin, on yrittämässä vauvaa suht uuden puolisonsa kanssa. En voi kuin ihmetellä, mikä siinä mun läheisessä saa tän toisen, ihan järkevänoloisen, työssäkäyvän ihmisen haluamaan sellaista sitoutumista ja riskiä. Tää alkkis on vieläpä oikein huolella ääliö kännissä.
Joku hoiva-alan ihminen? Kuvittelee voivansa parantaa tai nostattaa omaa tarpeellisuuden tunnetta sillä että toinen ei pysty huolehtimaan asioistaan ja pitää siinä sitten toimia henkilökohtaisena sosiaaliohjaajana. On näitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisin olla tissuttelijan kanssa. Sellaisen, joka on yleensä ajokuntoinen ja kohtelee minua hyvin. Ja joka ei peru sovittuja menoja alkoholin takia.
Kännääjän kanssa ei voisi olla. Enkä sellaise, jonka käytös muuttuu alkoholista huonompaan.
Tämä on yleinen harha, ikään kuin tissuttelija pysyisi sellaisena. Valitettavasti niistä tissuttelijoista juuri tulee kännääjiä. Vuosia hivuttamalla menee huonompaan, ja alkaa kohdella sinua huonosti.
Niinkö? Olen tissutellut 25 vuotta. Vanhempani n. 50 vuotta. Vieläkään ei kukaan meistä ole alkanut pahapäiseksi, asioitaan hoitamattomaksi tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisin olla tissuttelijan kanssa. Sellaisen, joka on yleensä ajokuntoinen ja kohtelee minua hyvin. Ja joka ei peru sovittuja menoja alkoholin takia.
Kännääjän kanssa ei voisi olla. Enkä sellaise, jonka käytös muuttuu alkoholista huonompaan.
Tissuttelijasta hyvin todennäköisesti tulee kännääjä. Ennen pitkää etsit pakkomielteisesti pullopiiloja, vaikka tiedät että alkkis on aina muutaman piilon edellä.
Ei voi varmaksi sanoa. Kaikkea voi sattua, vaikka jonkun läheisen kuolema ja siinä kimmoke ryyppäämiseen. Ei siinä tartte olla alkoholisti tai mikään muukaan. Ne on ne tilanteen ja miten paljon itse jaksaa kestää niitä selvinpäin tulematta hulluksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisin olla tissuttelijan kanssa. Sellaisen, joka on yleensä ajokuntoinen ja kohtelee minua hyvin. Ja joka ei peru sovittuja menoja alkoholin takia.
Kännääjän kanssa ei voisi olla. Enkä sellaise, jonka käytös muuttuu alkoholista huonompaan.
Tämä on yleinen harha, ikään kuin tissuttelija pysyisi sellaisena. Valitettavasti niistä tissuttelijoista juuri tulee kännääjiä. Vuosia hivuttamalla menee huonompaan, ja alkaa kohdella sinua huonosti.
Niinkö? Olen tissutellut 25 vuotta. Vanhempani n. 50 vuotta. Vieläkään ei kukaan meistä ole alkanut pahapäiseksi, asioitaan hoitamattomaksi tms.
Sama täällä.
Vierailija kirjoitti:
Olen naimisissa alkoholistin kanssa. Alkoholi ei ollut ongelma silloin kun seurusteltiin, molemmilla oli oma talous jne. Juhlimme toisinaan, mutta ihan normaalin rajoissa oli kulutus. Tulin raskaaksi, muutimme yhteen ja perustimme perheen. Menimme naimisiin ennen vauvan syntymää.
Silloin huomasin, että mies ei pysty säätelemään juomistaan. Aiemmin elämässä ei ollut ollut mitään sellaista, jonka vuoksi olisi pitänyt olla juomatta. Nyt kuitenkin viina ha juhliminen meni kirkkaasti perhe-elämän edelle. Mieletön määrä tyhjiä lupauksia. Hän ei kuitenkaan koskaan ollut väkivaltainen tmv., joten jaksoin uskoa ja toivoa vuodesta toiseen. Mieletön määrä pettymyksiä. Kuukauden - puolenvuoden raittiita jaksoja ja repsahtamisia.
Nyt on takana kolme täysin vesiselvää vuotta,eikä niiden aikana yhtään läheltä piti-tilannettakaan. Olemme ehjä perhe, toistemme heikkoudet tuntien ja ne huomioon ottaen. En pelkää tulevaa repsahdusta, en usko siihen enkä edes ajattele sitä. Jos se tulee, on se sitten sen ajan murhe. Vauvakin menee jo yläasteelle :)
En pystyisi. Se tunne lapsuudesta kun avaat kotioven etkä koskaan tiedä mikä odottaa. Onko siellä äiti alastomana sammuneena olohuoneessa, isä omassa pissassaan sohvalla nukkumassa vai joku porukka mölyämässä. Kun tuossa kuviossa on lapsia mukana, sitä ei pitäisi pitää minään hienona saavutuksena että on pysytty yhdessä kaikki paskat ajat. Lasten ainut lapsuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisin ja mitäköhän se muille kuuluis. Oma elämä! Eläkää tekin omaa elämäänne puuttumatta toisten elämiin ja mielipiteisiin.
Sitähän tässä juuri kysyttiin, että voisiko vai eikö. Ja kyllä annan alkoholistin elää omaa elämäänsä, ilman minua.
Samoin kiitos!
En. Jos mun isä valitsi alkoholin mua ennen, niin tiedän että saman tekee kuka tahansa muukin alkoholisti. Ei sille voi pärjätä. Raitistuneenkaan alkoholistin kanssa en olisi. Sillä jokainen elämän kriisi ja kuormituskausi on uhka raittiudelle. Se, että menettää läheisiä tai saa syövän ja pitäisi vielä lisäksi pelätä, että nytkö se mies alkaa uudestaan juomaan...
Olin naimisissa alkoholistin kanssa, ei ikinä enää.