Miten jaksatte auttaa masentunutta ystäväänne?
Miten saisin itseni jaksamaan masentunutta ystävääni? Hän viesteilee ja soittaa monta kertaa päivässä pitkiä puheluita, joita en ehtisi millään puhua työaikana, ja loukkaantuu kun joudun keskeyttämään. Puhelut eivät sinänsä häiritse kenenkään muun työtä, mutta venyttävät mun päivää kun en pysty samanaikaisesti tekemään tehtäviäni. (Olen freelancer, työskentelen yksin).Jos pidän puhelimen äänettömällä, tai en vastaa, alkaa viestipommitus ja hän saattaa ilmestyä oven taakse vaatimaan selitystä. Puheenaiheena on aina hänen huono vointinsa, ja kuinka hoito on väärää ja lääkkeitä ei määrätä, hoitajat ja lääkärit on ilkeitä. Hän on keskeyttänyt kaikki terapiat ja kuntoutukset, koska ne eivät muutaman kerran/päivän jälkeen ole auttaneet. Haluaisin auttaa, mutta en osaa enkä kohta enää edes jaksa, tätä on jatkunut lähes kymmenen vuotta. Jos tapaamme, sama valitus jatkuu, eikä mistään muusta saa puhua, koska silloin olen itsekäs enkä halua ymmärtää kuinka raskasta hänellä on... Tekisi mieli lyödä stoppi koko ystävyydelle - mutta koska olen itsekin sairastanut masennusta, minun pitäisi ymmärtää miten tuo sairaus vaikuttaa ja osata auttaa, eikä ihmistä vain voi hylätä tämän ollessa heikoimmillaan.
Kommentit (25)
En jaksa auttaa. Voin olla ystävä, mutta se tarkoittaa sitä, että puhumme myös mukavista asioista. Tapaamiset eivät pyöri sairaskertomusten ympärillä. En myöskään suostu kuuntelemaan mitä terapiakäynnillä on viimeksi tapahtunut. Minulta kertakaikkiaan puuttuu pätevyys analysoida terapeutin toimintatapoja.
Ehdottomasti laitat rajat ystävällesi! Nykypäivänä on epänormaalia ilmestyä ovelle vaatimaan tapaamista. Tapaamiset sovitaan puhelimitse. Jos puheluun ei vastata, se tarkoittaa sitä, että tapaaminen ei nyt onnistu. Ystävän on tämä ymmärrettävä, muuten loppuu yhteydenpito kokonaan.
Ei sitä jaksakaan.
Kaikki vuorovaikutus on itsekeskeistä ja ailahtelevaa. Kiukuttelua riittää ja kiittämättömyys loistaa. Siitä ihmissuhteesta ei saa mitään muuta kuin pahaa mieltä joka tapaamisella. Ei siinä olla kuin velvollisuudesta.
En jaksanutkaan - jätin sen sian!