Lue keskustelun säännöt.
Olen kohta 38, enkä vieläkään tiedä, haluanko lapsia vai en
27.05.2018 |
Miehen kanssa olemme olleet yhdessä lähes 20 vuotta. Vuosien saatossa on käyny ilmi, että hän kallistuisi enemmän lasten hankintaan, mutta on myötäillyt minua kaikki nämä vuodet. Enkä minä tiedä, onko se hyvä päätös. Raskautuminen on todennäköisest hyvin vaikeaa tämän ikäisenä, eivätkä kohdun rakennepoikkeamat varmasti tekiee siitä yhtään helpompaa.
Mies ei oikein ymmärrä, että naisilta loppuu aika kesken, vaikka olen sitä vuosien varrella hänelle sanonut useamman kerran. Kuittaa sanomiset vain, että "meillä on kyllä aikaa" ja "olen varmasti hedelmällinen". Ei siis kykene näkemään asiaa naisen näkökulmasta. Ehkäisy on periaatteessa jätetty pois ja varmoilla päivillä on pelailtu jo vuosikymmen.
Ei tule ihmettä, joka kertoisi, mitä pitäisi tehdä. Ei tule mystistä vauvakuumetta. En pahemmin välitä lapsista. Ystäväpariskunnilla on oikeastaan kaikilla jonkinlainen katras. Sitä elämää on nähnyt sen verran, etten tiedä, miten itse sitä jaksaisin. Sitten on muutama näitä ikisinkkuja, joilla ei ole kumppania. Mies olisi hyvä isä, mutta silti lapsen hankkiminen tuntuu huonolta vaihtoehdolta, koska häilyn. Todennäköisesti myös ura ja omat harrastukset menisi lopulta lapsen edelle, vaikka sellaisen onnistuisi hankkimaan. Jos olet äiti, et saa olla itsekäs. Joudut luopumaan kaikesta tai sitten yhteensovittamaan lapsen siihen. Tällaisen viestin olen saanut. Entä jos minä olen se itsekäs? Olenko huono äiti, jos jätän lapsen selviämään enimmäkseen itsekseen?
Luonto on saattanut tehdä jo ratkaisun tai sitten on viimeiset hetket käsillä. Mutta miten saan itse päätettyä?
Kommentit (100)
Itse olen asettanut rajan 35 ikävuoteen, sen jälkeen en enää lapsia hankkisi. Jos en saa tehtyä päätöstä siihen mennessä niin sitten jäävät hankkimatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päättäkää kokeilla. Sitten ehkä huomaat paremmin, alatko todella odottaa, että tulet raskaaksi, vai onko ihan sama.
Niin miehellähän sitä aikaa on. Jos haluaa vielä myöhemmin lapsen/lapsia niin vaihtaa vaan nuorempaan.
Kannattaa siis oikeasti käydä se keskustelu miten tosissaan mies lasta haluaa. Sinun kanssasi saattaa olla jo myöhäistä, mutta saatatte saada vielä yhteisenkin.
Sain lapseni 42 -vuotiaana. Terve on. Suosittelen. Muuttaa elämänarvoja kyllä. Ei se ura ole niin tärkeää.
Ja ikäraja menee siinä, minkä kunkin henkilön biologia on asettanut, eikä kenenkään toisten henkilökohtaisten asenteiden mukaan. Eli jos tulet tietyn ikäisenä raskaaksi, silloin voit tehdä lapsen sen ikäisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olen asettanut rajan 35 ikävuoteen, sen jälkeen en enää lapsia hankkisi. Jos en saa tehtyä päätöstä siihen mennessä niin sitten jäävät hankkimatta.
Ei niitä lapsia pelkällä päätöksellä saada.
Voi joutua yrittämään kauankin tärppiä, voi tulla keskenmenoja yms.
Vierailija kirjoitti:
Päättäkää kokeilla. Sitten ehkä huomaat paremmin, alatko todella odottaa, että tulet raskaaksi, vai onko ihan sama.
Meillä on pari kertaa käynyt sellaine "vahinko", että kuukautiset olivat poissa pari viikkoa ja kuviteltiin, että olen raskaana. Ensimmäisen kerran seurauksena miehelle selvisi, että hän on selvästi enemmän kallellaan lasten hankintaan päin ja hän on jokaisen kerran yhteydessä sitten aloittanut jännäämisen. Minua se ei hetkauttanut mihinkään suuntaan, paitsi vähän stressannut, että mitähän siitäkin tulee. En halua "kokeilla", jos en ole varma, haluanko lasta. Riski on koko ajan ilman ehkäisyä, mutta varmat päivät ovat toimineet tai sitten olen ihan maho. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmisiä on jo liikaa, ei todellakaan kannata lähteä hankkimaan lisää jos ei ole 100 % varma halustaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päättäkää kokeilla. Sitten ehkä huomaat paremmin, alatko todella odottaa, että tulet raskaaksi, vai onko ihan sama.
Meillä on pari kertaa käynyt sellaine "vahinko", että kuukautiset olivat poissa pari viikkoa ja kuviteltiin, että olen raskaana. Ensimmäisen kerran seurauksena miehelle selvisi, että hän on selvästi enemmän kallellaan lasten hankintaan päin ja hän on jokaisen kerran yhteydessä sitten aloittanut jännäämisen. Minua se ei hetkauttanut mihinkään suuntaan, paitsi vähän stressannut, että mitähän siitäkin tulee. En halua "kokeilla", jos en ole varma, haluanko lasta. Riski on koko ajan ilman ehkäisyä, mutta varmat päivät ovat toimineet tai sitten olen ihan maho. Ap
Ei mitään varmoja päiviä ole olemassakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle oli 35 vuotta viimeinen raja.
Vierailija kirjoitti:
Sain lapseni 42 -vuotiaana. Terve on. Suosittelen. Muuttaa elämänarvoja kyllä. Ei se ura ole niin tärkeää.
Minulle ura on suoraan sanottuna tärkeämpi, sillä koen, että projektini ovat "lapsia", joita viilaan viimeiseen saakka, että niistä tulisi täydellisiä. Oikea lapsi todennäköisesti pysäyttäisi etenemisen, enkä jaksaisi sitten töitä. Jaksan keskittyä vain yhteen asiaan kerrallaan. Olen uran suhteen huomannut, etten kykene tekemään useampia suurempia projekteja samaan aikaan, mikä on todella ikävää. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä sun kohta enää tarvitse tietääkään. Juna meni jo, ja sieltä minne se meni ei kulje maitojunia.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisiä on jo liikaa, ei todellakaan kannata lähteä hankkimaan lisää jos ei ole 100 % varma halustaan.
Suomessa ei ole liikaa. Vain 5,5 miljoonaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päättäkää kokeilla. Sitten ehkä huomaat paremmin, alatko todella odottaa, että tulet raskaaksi, vai onko ihan sama.
Meillä on pari kertaa käynyt sellaine "vahinko", että kuukautiset olivat poissa pari viikkoa ja kuviteltiin, että olen raskaana. Ensimmäisen kerran seurauksena miehelle selvisi, että hän on selvästi enemmän kallellaan lasten hankintaan päin ja hän on jokaisen kerran yhteydessä sitten aloittanut jännäämisen. Minua se ei hetkauttanut mihinkään suuntaan, paitsi vähän stressannut, että mitähän siitäkin tulee. En halua "kokeilla", jos en ole varma, haluanko lasta. Riski on koko ajan ilman ehkäisyä, mutta varmat päivät ovat toimineet tai sitten olen ihan maho. Ap
Ei mitään varmoja päiviä ole olemassakaan.
Käsittääkseni nainen kykenee hedelmöittymään vain munasolun irrotessa. Eihän niitä munasoluja joka viikko irtoile? Ap
Ap, ei sinusta ole äidiksi, mun mielestä sun juttus on työ ja ura, satsaa niihin. Niiden parissa onnistunee päätöksenteotkin paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Ap, ei sinusta ole äidiksi, mun mielestä sun juttus on työ ja ura, satsaa niihin. Niiden parissa onnistunee päätöksenteotkin paremmin.
Sääliksi käy vaan miestä joka selvästi olisi halukas isäksi.
Ei kai sitä aina niin varmasti voi tietääkään. Yleensä ihmisten elämissä on joitakin asioita, joista he tietävät varmasti, että haluavat tai eivät halua ja sitten on paljon asioita, joista ei vain tiedä. Eikä tarvitsekaan tietää. Sitten, jos esimerkiksi kumppani haluaa ehdottomasti tehdä jonkin yhteisen päätöksen, tai jopa painostaa siihen, voi käydä niin, että täytyy sanoa ei, koska ei tiedä vastausta.
Erotkaa ja vapauta ukkosi lisääntymään jonkun nuoremman naikkosen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Ei kai sitä aina niin varmasti voi tietääkään. Yleensä ihmisten elämissä on joitakin asioita, joista he tietävät varmasti, että haluavat tai eivät halua ja sitten on paljon asioita, joista ei vain tiedä. Eikä tarvitsekaan tietää. Sitten, jos esimerkiksi kumppani haluaa ehdottomasti tehdä jonkin yhteisen päätöksen, tai jopa painostaa siihen, voi käydä niin, että täytyy sanoa ei, koska ei tiedä vastausta.
Kumppani ei painosta ja voi sopeutua lapsettomuuteen, mutta haluaisin hänen olevan onnellinen. Ap
Mitä vanhempi synnyttäjä on sitä suuremmalla todennäköisyydellä synnyttää autistisen lapsen