Sukujenne synkät salaisuudet

Vierailija kirjoitti:

Eräs sukumme jäsen on sosiaalitoimiston asiakas.

Onko teillä kovasti hienokin suku?

Vierailija kirjoitti:

Edesmennyt anoppini kertoi ihan hullun tarinan suvustaan.   Oli  nuorehko leskiäiti ja melkein alaikäinen tytär, jotka asuivat yhdessä.  "Vieras mies tuli taloon" ja laittoi raskaaksi sekä äidin että tyttären.  Eli vähän aikaa siinä kummankin kanssa, mutta ennen kuin lapset syntyivät, häipyi jonnekin suureen tuntemattomuuteen.   Tapahtui kuulemma joskus heti sodan jälkeen, kun lentojätkiä kierteli pitkin maata.

Omassa suvussani on niin paljon alkoholisteja, että epäilen suvussamme olevan kirous.

Ex-mieheni oli transu.

Ulvoin huutonaurua tässä ties miten pitkään tuolle viimeiselle tuli niin puskista!! Oli sulle varmasti kauheaa anteeksi!

Isoisoäitini on ollut hurja, antoi mummoni pois kun pikkuveli syntyi ja otti takaisin kun pikkuveli kuoli. Äitini ja hänen veljen isiä ei ole suvussa näkynyt, isoisoäiti kuulemma ajanut heidät pois. Aviottomia lapsia siis molemmat, kuten myös mummoni joka ei saanut koskaan tietää isäänsä. Hääti myös mummoni pois ja kasvatti äitini ja hänen veljensä "ominaan". En tiedä mikseivät viranomaiset tehneet asialle mitään. 

Isoisoäitini ei vienyt/päästänyt miestään sairaalaan, vaikka tämä konttasi pitkin lattioita kun ei pysynyt tolpillaan. Kuoli sairaalaan päästyään samana iltana. Sairasti pitkälle levinnyttä vatsasyöpää.

Samainen isoisoäiti piti myös autotallissaan huumebisnestä, jossa oli mukana myös äitini veli. Veli sai tuomion, isoisoäidin osuutta ei vissiin koskaan paljastunut viranomaisille. 

Kaikesta huolimatta kaikki henkilöt ovat/olivat minulle rakkaita, eivätkä ole koskaan tehneet mitään pahaa minulle. 

Hakusanalla "Pirilön murhat" löytyy erään esi-isäni pikkuserkun tekemät kaameat murhat.

Isomummon mummo joutui oikeuteen 1800-luvulla. Hän, neiti-ihminen, oli saanut keskenmenon, jota epäiltiin abortiksi. Hänet vapautettiin syytteestä.

Äitiä piirtänyt naapurin poika olikin hänen velipuolensa. Ei ihme että näytti tutulta.

No, synkkä ja synkkä. Papan sormen menettämisestä olen kuullut kaksi versiota: toisessa (mamman kertomassa) hän puutöitä tehdessään sai osuman lehtisahasta, toisessa (isäni kertomassa) hän juopporetkellä jäi roikkumaan sillankaiteesta ja siksi menetti sormensa. Mikä lie totuus. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eräs sukumme jäsen on sosiaalitoimiston asiakas.

Onko teillä kovasti hienokin suku?

Ei ole mutta kuvitellaan niin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eräs sukumme jäsen on sosiaalitoimiston asiakas.

Onko teillä kovasti hienokin suku?

Ei ole mutta kuvitellaan niin.

Niin ja suvun musta lammas asuu vuokra-asunnossa joka myös on hyvin häpeällistä.

Ulkomaalainen vammainen serkkuni kaappasi joskus vuosikymmeniä sitten omassa kotimaassaan vauvan, joka oli jätetty ulos nukkumaan päiväunta, viikon verran tuo vauva ehti sillä olla ennenkuin jäi kiinni.

Asuu nykyäänkin vankimielisairaalassa

Mulle ei kerrota, kuka mun isä on. Olin 12v, kun kerrottiin, että mies jota luulen isäksi, ei olekaan se, mutta oikeaa isää ei oli koskaan paljastettu, vaikka kuinka olen pyytänyt. Yritetään miesystävän kanssa lasta. Kiva sitten kertoa, että en voi sanoa perhesairauksista mitään, kun mulle ei kerrota...

Mummoni raiskattiin nuorena. Hän antoi lapsen adoptioon ja meni muutaman vuoden päästä pappani kanssa naimisiin. Kukaan sisaruksista ei vieläkään tiedä tästä adoptioon annetusta mitään. Minulla kerrottiin tämä juttu vasta ja järkyttää mitä mummoni on joutunut kokemaan. :( Kuulemma vielä juuri ennen kuolemaansa itki asiaa.

Ukki teki itsemurhan, joka nyt ei oikeastaan ole salaisuus. Sen sijaan perheen monet muut ukin aiheuttamat ikävät tilanteet, kuten yritys kännipäissä leipäveitsellä puukottaa mummi, ahdistella seksuaalisesti tätiäni "kyllä omaa tytärtä saa vähän kokeilla," ja humalaiset raivokohtaukset, joista olen kuullut vasta myöhemmin. Äitini oli aina isänsä suosikki, joten hän ei ole kertonut isästään mitään pahaa, mutta tädiltäni, mummiltani ja joiltain muilta sukulaisilta olen kuullut tarinan toisenkin puolen. :(

Tiesin jo että pappani vanhemmat olivat kuolleet ennen sotia ja naimaton täti papan kasvatti. Mutta vasta muutama vuosi sitten (isovanhempien taloa tyhjennettäessä) selvisi, että papan isä ja tämän veli (siis papan setä) olivat olleet juoppoja joiden elämä päättyi viinaan tavalla tai toisella ja papan äiti taas kuoli mielisairaalassa. Näihin seikkoihin vedoten oli mummoni nimittäin anonut aborttia. Tuli totaalisen yllärinä että äidin ja enon lisäksi olisi voinut olla kolmaskin lapsi. Abortin toteutumisesta en ole varma, joku lääkäri oli toimenpidettä puoltanut mutta ylilääkärin puumerkki anomuksesta puuttui. Saattoi nimittäin mennä myös kesken (sillä ilmeisesti viina maistui tuohon aikaan papallenikin ja nyrkit saattoivat kotona heilua). Äitini peri tuon alkoholismin, kaikki maistui keppanasta lasoliin ja laajemminkin. 

tämä ei ole omasta vaan miehen suvusta. Mieheni yksi serkku on  homo.... äitinsä puoleinen suku eli mieheni kaikki tädit ja mieheni oma äiti ( eli tämän serkkupojan täti ) ovat hartaita  uskovaisia. Tämä nelikymppinen mies pysyy kaapissa loppuelämänsä. Julkisesti tästä ei ole puhuttu koskaan, mutta jos hän ei ole homo niin syön hatullisen sitä itseensä. Surullista ettei voi elää avoimesti homona :( 

Vierailija kirjoitti:

Mulle ei kerrota, kuka mun isä on. Olin 12v, kun kerrottiin, että mies jota luulen isäksi, ei olekaan se, mutta oikeaa isää ei oli koskaan paljastettu, vaikka kuinka olen pyytänyt. Yritetään miesystävän kanssa lasta. Kiva sitten kertoa, että en voi sanoa perhesairauksista mitään, kun mulle ei kerrota...

Joko äitisi on vaan itsekäs k-pää, ei vaan tiedä kuka isä on (partnereita useita) tai hänet on raiskattu ja siksi asian kertominen on kova pala. Silti tuo asia pitäisi kertoa, koska äitisi vaikuttaa tietävän isäsi. Näissä tilanteissa ei osata ajatella oman lapsen ja lapsenlapsien parasta.  

Näitä voisin kertoa, jos itsekin tietäisin. Sukulaiset ovat sellaista hiljaisia ja juroja, jos jossakin hautajaisissa tavataan niin vaihdetaan vain nopeat pinnalliset kuulumiset ja keskitytään arvokkaaseen pönöttämiseen. Hajanainen perimätieto kertoo kyllä miten joskus sata vuotta sitten on välillä ryypätty ja rällätty oikein urakalla, mutta näistähän ei saa puhua koska maine menee. Ja mitä siitä että jotkut sukulaiset pitävät perinteitä elossa, pahinta on että siitä joskus puhuttaisiin, parempi olla vain ihan hipihiljaa ja teeskennellä ettei kellään ole mitään ongelmia alkoholin kanssa niin ehkä se ryyppäys joskus loppuu.

Isoäitini isä meni naimisiin naisen kanssa, jolla oli jo ennestään lapsi ja saivat myöhemmin yhteisen lapsen. Vaimo kuoli ja vanhin lapsi ”hävisi” tämän jälkeen ja mies meni uudelleen naimisiin, sai kaksi lasta, josta toinen isoäitini mutta hänen äitinsä kuoli, ilmeisesti synnytyksen vuoksi. Ja eikun kolmatta kertaa naimisiin ja lisää lapsia. Isoäitini muisteli aina kuinka ilkeä äitipuoli hänelle oli ja isoäiti lähtikin piikomaan heti kuin vain pääsi.

Tuo kadonnut lapsi löytyi vuosien jälkeen kun hän oli alkanut tutkia omaa sukuaan. Hänet oli kylmästi palautettu sukulaisille äitinsä kuoleman jälkeen n. 4-vuotiaana eikä hänellä ollut tietoa puolisisaruksesta eikä isoäitini tai hänen sisarukset tienneet vastaavasti hänestä.

Itse olen miettinyt oliko isotätini lesbo, asui ystävättärensä kanssa mutta saatoi olla ihan kaverisuhdekin. Miehiä ei koskaan näkynyt.

up