Musikkaalinen lapsi köyhässä perheessä
Jos on poikkeuksen musikaalinen lapsi ja lapsi on lähes aitistisen kiinnostunut ainoastaan musiikista, tulisiko lasta kannustaa musiikin pariin, vai tulisiko lapselle kertoa suoraan ettei meidän perheellä ole varaa musiikin harrastamiseen ja pyytää ladta luopumaan musiikkihaaveista?
Kommentit (25)
Totta kai kannattaa kannustaa. Ei ole pakko valita sitä kalleinta soitinta tai paikkaa.
On myös kysymysmerkki, antaako yhteiskunta rahaa musikaallisen vai musiikista tykkäävät lapsen harrastukseen.
Minusta kaikille lapsille pitää antaa samat tuet sitten eikä lahjakkuuden perusteella lisätuloja.
Vierailija kirjoitti:
On myös kysymysmerkki, antaako yhteiskunta rahaa musikaallisen vai musiikista tykkäävät lapsen harrastukseen.
Minusta kaikille lapsille pitää antaa samat tuet sitten eikä lahjakkuuden perusteella lisätuloja.
Siis *musikaalisen
Vierailija kirjoitti:
On myös kysymysmerkki, antaako yhteiskunta rahaa musikaallisen vai musiikista tykkäävät lapsen harrastukseen.
Minusta kaikille lapsille pitää antaa samat tuet sitten eikä lahjakkuuden perusteella lisätuloja.
Seuroilta ja yhdistyksiltä siis pitäsi ottaa valtion tuet kokonaan pois. Ei ole oikein että toisten lasten jarrastustoimintaa tuetaan valtion verorahoilla ja toisten ei.
Nipistäisin ja kituuttaisin (omaa) ruokaa myöten kaikesta, että voisin tukea. Jos siis oikeasti lapsi elää sille ja on myös lahjoja. Pelkkä kiinnostus ei riitä, jos ulosanti on kuitenkin keskitasoa. Löytyiskö stipendejä harrastukseen Lion's clubilta tjsp. järjestöltä?
Jos ei perheellä ole varaa niin sitten ei ole varaa ja se siitä. Ärsyttää miten kaikilla pitäisi nykyään olla oikeus "toteuttaa unelmiaan".
Ainakin Helsingissä voi saada toimeentulotukea lapsen soittoharrastukseen.
Kuorolaulu on erinomainen tapa harrasta musiikkia ja hyvin halpaa.
Musiikkioppilaitoksesta voi kysellä vapaaoppilaspaikkaa. Lasten soittimen voi usein vuokratakin tai musiikkiopistosta saatetaan jopa lainata soittimia.
Musiikkia voi myös kuunnella.
Jos suoraan sanotaan, niin onhan se enemmän henkistä köyhyyttä kuin aineellista, jos kieltää lapseltaan upean asian ottamisen osaksi elämää.
Vierailija kirjoitti:
On myös kysymysmerkki, antaako yhteiskunta rahaa musikaallisen vai musiikista tykkäävät lapsen harrastukseen.
Minusta kaikille lapsille pitää antaa samat tuet sitten eikä lahjakkuuden perusteella lisätuloja.
Mikä ketju tämä on, että ihmiset kirjoittavat noin siivottomasti?
Ei tuohon ole mitään yksiselitteistä vastausta. Minkä ikäinen lapsi? Mitä hän haluaisi harrastaa? Laulua, soittamista (millä instrumentillä), säveltämistä vai jotain muuta? Paljonko pystytte budjetoimaan lapsen harrastukseen? Tarvitseeko hän opetusta/valmentamista vai löytyisikö ainakin alussa netistä riittävästi ohjeita esim Youtubesta?
Kannusta lastasi kertomalla, että kannattaa kehittää taitojaan sillä olemattomalla soittimella, kun sitä ei ole varaa hankkia. :P
Minun vanhemmat kannustivat n. 15 vuotta liian myöhään ostamalla lahjaksi kiipparit, kun olin jo aikuisiässä ja en ollut soittanut pariinkymmeneen vuoteen mitään. Piano oli siis musiikillisen lahjakkuuden alue lapsena, eipä sellaiseen silloin ollut mitään mahdollisuuksia, vaikka kiinnostusta oli paljon. Arvatkaa olenko kiippareita soitellut. Yhden huoneen nurkassa se on muutaman vuoden lojunut pölyttymässä. (Joo sori, tää ei oo roskalava, en ole lahjoittamassa... lahjoituksia hamuavat widdupäät usein myyvät saamansa tavarat.)
Paikallisen musiikkiopiston tai konservatorion nuorten soittajien joukkoon vaan.
Ei maksa mitenkään paljoa ja opetus on taatusti laadukasta.
Esim. musiikkiopistossa koko lukuvuoden maksu on noin 300 €. Ei todellakaan paha.
Jos musiikki on se mistä lapsi on kiinnostunut, tekisin kyllä kaikkeni sen eteen, että hän saa sitä harrastaa.
Kitaroita ja bassoja saa satasella t-kaupasta, puhaltimia parilla sadalla, kiippareita alle satasen, sähkörumpuja parilla sataa. Eli 500 eurolla saat jo kaikki bändin soittokamat. Aika halpa harrastus loppupelissä. Ja lapsile ei mitään 5000 euron viuluja kannata ostaa.
Suomessa ei ole niin köyhiä perheitä, etteikö musiikkia pystyisi harrastamaan.
Jätä muutamat siiderit ja sätkät ostamatta jos ei ole rahaa.
Samaan tapaan valitettavan moni varmaan kertoo lapsilleen, ettei ole varaa harrastaa esim. taitoluistelua, jääkiekkoa, ratsastamista jne. jne. Tällainen tämä maailma vain valitettavasti on, ikävää mutta totta. Musiikin harrastaminen vaikuttaa kuitenkin edellisten kommenttien perusteella suhteellisen edulliselta, joten toivoa on. En tiedä aloittajan tilanteesta, mutta monesta turhasta asiasta luopumalla säästää jo pitkän pennin. Tällaisia ovat mielestäni esimerkiksi alkoholi, tupakka, limonadit, ulkona syöminen, elokuvissa käynti jne. jne.
Seurakunnilla on usein ilmaisia tai hyvin edullisia musiikkikerhoja lapsille. Torvisoittimet ovat suht edullisia.
Vierailija kirjoitti:
Jos on poikkeuksen musikaalinen lapsi ja lapsi on lähes aitistisen kiinnostunut ainoastaan musiikista, tulisiko lasta kannustaa musiikin pariin, vai tulisiko lapselle kertoa suoraan ettei meidän perheellä ole varaa musiikin harrastamiseen ja pyytää ladta luopumaan musiikkihaaveista?
Siis vain kaksi mahdollisuutta, joko tai? Eikö musiikkia voi harrastaa miten on varaa? Ei nokkahuilu paljon maksa tai kuorolaulu tai kuuntelu. Kaikki ne kehittää musikaalisuutta, ja jos jonakin päivänä onkin enemmän rahaa, sitten panostaa enemmän.
t. toinen köyhä musikaalisen lapsen vanhempi
Itse opettelin kitaransoiton itsekseni nuorena, ei vanhemmillani ollut mahdollisuutta ostaa tunteja. Nykyisin Youtube on täynnä opetusvideoita.
Ilmakitara ja ilmarummut ei maksa mitään. Silti vuosittain järjestetään ilmakitaran ja ilmarunpujen mm -turnauksia.
Kirjoita kunnolla.