Miksi ei kannata muuttaa pienelle paikkakunnalle?
Kommentit (43)
Pienillä paikkakunnilla harvoin on tarjolla päivittäin eri musatyylien keikkoja. Hyvä jos kerran vuodessa kyläbaarissa joku pappabändi veivaa bluesia epävireisesti.
No minä asun tuppukulässä, jossa noin 3000 vakituista asukasta. Kesäisin yli tuplaten. Täällä on toimivat terveyspalvelut. Mahtava koulu, joka on monipuolisuudessaan sekä liikunnallisuudessaan huomioitu jopa yhdysvalloissa asti. Täällä on kaunis maisema ja ympäri vuoden on kaksi kahvilaa auki ja kesällä niitä on lukuisia.
Täältä kyllä löytää myös ystäviä ja seurustelukumppanikin on hyvin mahdollinen löytää, varsinkin kesäaikaan. Bussi kulkee kaupunkiin kerran tunnissa, joten sillä pääsee kaupunkiin töihin jos ei työpaikkaa täällä ole. Kaupunkiin puolen tunnin matka. Täällä on myös kukkakauppoja, partureita, kosmetologi ja kioski josta saa grilliruokaa. On myös ravintola ja terassi jossa voi ottaa kylmän huurteisen kesätorin jälkeen.
On mahdollisuus rakentaa unelmiensa omakotitalo edullisesti tai ostaa valmis. Vuokrat ovat kohtuullisia. Voi myös ostaa maatilan edullisesti ja toteuttaa sellaista unelmaa. Lapset nauttii ainakin täysin rinnoin. Uimarantoja riittää ja sinnehän ne meidät varhaisteinit juuri lähtivätkin.
Toisille pieni paikkakunta sopii. Mua tämä ahdistaa, mutta en vain pääse pois täältä, koska muuttaminen on niin vaikeaa. Voisko joku tehdä sen mun puolesta?
Pahinta on siis kaiken maailman puolituttuihin törmääminen. Ja ajatus siitä että samat ihmiset näkee mut uudestaan ja tunnistaa mut samaksi ihmiseksi, vaikka mä en olisi koskaan nähnyt niitä. Koko ajan on tosi paljas ja liian "huomioitu" olo. Haluaisin olla näkymätön.
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa miksi ei
Miksipä ei kannattaisi?
Vierailija kirjoitti:
Toisille pieni paikkakunta sopii. Mua tämä ahdistaa, mutta en vain pääse pois täältä, koska muuttaminen on niin vaikeaa. Voisko joku tehdä sen mun puolesta?
Pahinta on siis kaiken maailman puolituttuihin törmääminen. Ja ajatus siitä että samat ihmiset näkee mut uudestaan ja tunnistaa mut samaksi ihmiseksi, vaikka mä en olisi koskaan nähnyt niitä. Koko ajan on tosi paljas ja liian "huomioitu" olo. Haluaisin olla näkymätön.
Niinpä, ja jos on yhtään tavallisesta maalaispulliaisesta poikkeava, on sinulla kyläläisten puolesta keksitty muutama lisänimi liittyen ulkonäköösi.
Työpaikkaa on vaikea vaihtaa, koska nykyinen työnantajasi voi hyvinkin olla ainoa alan organisaatio paikkakunnalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisille pieni paikkakunta sopii. Mua tämä ahdistaa, mutta en vain pääse pois täältä, koska muuttaminen on niin vaikeaa. Voisko joku tehdä sen mun puolesta?
Pahinta on siis kaiken maailman puolituttuihin törmääminen. Ja ajatus siitä että samat ihmiset näkee mut uudestaan ja tunnistaa mut samaksi ihmiseksi, vaikka mä en olisi koskaan nähnyt niitä. Koko ajan on tosi paljas ja liian "huomioitu" olo. Haluaisin olla näkymätön.
Niinpä, ja jos on yhtään tavallisesta maalaispulliaisesta poikkeava, on sinulla kyläläisten puolesta keksitty muutama lisänimi liittyen ulkonäköösi.
Mulla on just tuo, että kaikki tuntuu tietävän mut, mutta mä en tunne juuri ketään. Samaten naisettomuudestani on varmasti kehitelty teoria jos toinenkin, mutta enköhän minä se kylän homopoika tai vastaava ole. En juuri välitä sosialisoida ja pysyttelen omissa oloissani, sellanen käytös on pikkukylällä myrkkyä ja katsotaan oitis joksikin hulluksi (no, ehkä olenkin).
Tämän jo nähneenä, en tänne enää muuttaisi.
Saavat pyörittää paskaisia piirejään niinkuin Tykkäävät
Vierailija kirjoitti:
Muut tietää asias paremmin,kuin itse ja työpaikalla keksivät ja levittelevät perättömiä juttuja pitkin kyliä.
En ole huomannut. Tosin en kuvittele että muut olisivat tekemisistäni mitenkään kiinnostuneita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisille pieni paikkakunta sopii. Mua tämä ahdistaa, mutta en vain pääse pois täältä, koska muuttaminen on niin vaikeaa. Voisko joku tehdä sen mun puolesta?
Pahinta on siis kaiken maailman puolituttuihin törmääminen. Ja ajatus siitä että samat ihmiset näkee mut uudestaan ja tunnistaa mut samaksi ihmiseksi, vaikka mä en olisi koskaan nähnyt niitä. Koko ajan on tosi paljas ja liian "huomioitu" olo. Haluaisin olla näkymätön.
Niinpä, ja jos on yhtään tavallisesta maalaispulliaisesta poikkeava, on sinulla kyläläisten puolesta keksitty muutama lisänimi liittyen ulkonäköösi.
Mulla on just tuo, että kaikki tuntuu tietävän mut, mutta mä en tunne juuri ketään. Samaten naisettomuudestani on varmasti kehitelty teoria jos toinenkin, mutta enköhän minä se kylän homopoika tai vastaava ole. En juuri välitä sosialisoida ja pysyttelen omissa oloissani, sellanen käytös on pikkukylällä myrkkyä ja katsotaan oitis joksikin hulluksi (no, ehkä olenkin).
Parempi se on pysytellä omissa oloissaan kuin ryhtyä pienen kummallisen piirin myötäilijäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisille pieni paikkakunta sopii. Mua tämä ahdistaa, mutta en vain pääse pois täältä, koska muuttaminen on niin vaikeaa. Voisko joku tehdä sen mun puolesta?
Pahinta on siis kaiken maailman puolituttuihin törmääminen. Ja ajatus siitä että samat ihmiset näkee mut uudestaan ja tunnistaa mut samaksi ihmiseksi, vaikka mä en olisi koskaan nähnyt niitä. Koko ajan on tosi paljas ja liian "huomioitu" olo. Haluaisin olla näkymätön.
Niinpä, ja jos on yhtään tavallisesta maalaispulliaisesta poikkeava, on sinulla kyläläisten puolesta keksitty muutama lisänimi liittyen ulkonäköösi.
Mulla on just tuo, että kaikki tuntuu tietävän mut, mutta mä en tunne juuri ketään. Samaten naisettomuudestani on varmasti kehitelty teoria jos toinenkin, mutta enköhän minä se kylän homopoika tai vastaava ole. En juuri välitä sosialisoida ja pysyttelen omissa oloissani, sellanen käytös on pikkukylällä myrkkyä ja katsotaan oitis joksikin hulluksi (no, ehkä olenkin).
Parempi se on pysytellä omissa oloissaan kuin ryhtyä pienen kummallisen piirin myötäilijäksi.
Minäkin olen huomannut,että kannattaa pysyä hiljaa,tekee vain työnsä ja hoitaa asiansa.Kerran kävi joku asuntoni selittämässä jotakin paskaa työpaikasta,jossa henkilö ei ole ollut nanosekuntiakaan töissä,niin lähdöt sai.Sentäs yksityisyyteni on minun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisille pieni paikkakunta sopii. Mua tämä ahdistaa, mutta en vain pääse pois täältä, koska muuttaminen on niin vaikeaa. Voisko joku tehdä sen mun puolesta?
Pahinta on siis kaiken maailman puolituttuihin törmääminen. Ja ajatus siitä että samat ihmiset näkee mut uudestaan ja tunnistaa mut samaksi ihmiseksi, vaikka mä en olisi koskaan nähnyt niitä. Koko ajan on tosi paljas ja liian "huomioitu" olo. Haluaisin olla näkymätön.
Niinpä, ja jos on yhtään tavallisesta maalaispulliaisesta poikkeava, on sinulla kyläläisten puolesta keksitty muutama lisänimi liittyen ulkonäköösi.
Mulla on just tuo, että kaikki tuntuu tietävän mut, mutta mä en tunne juuri ketään. Samaten naisettomuudestani on varmasti kehitelty teoria jos toinenkin, mutta enköhän minä se kylän homopoika tai vastaava ole. En juuri välitä sosialisoida ja pysyttelen omissa oloissani, sellanen käytös on pikkukylällä myrkkyä ja katsotaan oitis joksikin hulluksi (no, ehkä olenkin).
Ajattele millaista oikeasti homolla on asua pienellä kylällä.
Mutta tosiaan just tuokin että ei edes saa olla yksin ja rauhassa kun siitäkin jotkut vetää herneen nenään ja tulkitsee sen ylimieliseksi
Vierailija kirjoitti:
Pienillä paikkakunnila on aina sen paikkakunnan lisä kaikissa hinnoissa.Kerrankin menin ( pienen)paikkakunnan huoltikselta hakemaan sähköteippiä,niin myyjä veti rullasta suoraksi teippiä ja kysyi,paljonko laitetaan?Anna olla,vinkkasin ja lähdin pois.Yleensä tuotteissa on näkyvillä hintoja,mutta yhtään hintalappua en huomannut.
Mikä siinä on, että kirjoittaminen on noin vaikeaa?! "Anna olla,vinkkasin ja lähdin pois."
LAINAUSMERKIT on se sana -.- ei mikään hel-vetin pilkku.
Muut tietävät asiasi paremmin kuin sinä itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet sinkku, niin hyvän parisuhteen löytäminen on lähes mahdotonta.
Tämä on varmasti totta, jos on ehdottoman välttämätöntä, että kumppanin on asuttava samalla paikkakunnalla "jo" tapaamisvaiheessa ja ensikertaa kohdatessa. Itse en ymmärrä, että miksi näin. Itse en ole uskaltautunut tai kokenut tarvetta laittaa itseäni likoon netitreffipalvelimilla saati tinderissä; mutta mikäli olen ymmärtänyt oikein niin paremmat mahd. niissä olisi löytää itselle kumppani jos asuisi isommalla (korkeakoulu/yliopisto) paikkakunnalla. Saattaisin toki tulevaisuudessa kyllä asuakin, olenhan sellaiselta alkujaan kotoisinkin.... Vaan, jos nyt päättäisin ottaa tavoitteeksi hakea kumppanin netin kautta, niin miten kaukana olevaa "profiilia" (ts. kumppani ehdokasta) minulla on tai olisi vaivattomin lähestyä, jotta (a) saatttaisin vaikuttaa ihan sanotaanko tolkulliselta ja fiksulta. - Sen sijaan, että (b) n.n kilometrin päästä profiiliin yhteyden ottamalla vain vaikuuatsin joko (hyvin) epätoivoiselta tai ainoastaan hetken hupia ja "yhden yön" juttua hakevalta.
Anteeksi, mutta sun on varmasti vaikea saada tosiaan seuraa, jos kirjoitat tällä tavalla esittelyä itsestäsi nettideitille. Ei kukaan jaksa lukea tällaista. Liian pitkä ja sekava teksti.
Vierailija kirjoitti:
Muut tietävät asiasi paremmin kuin sinä itse.
Ihmiselon suuria mysteerejä on se, että mitä enemmän on ihmisiä ympärillä elämässä niin sitä enemmän on yksinäisiä ihmisiä.
Täällä alkaa olla näköjään jengi kännissä. On niin sekavaa kommenttia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pienillä paikkakunnila on aina sen paikkakunnan lisä kaikissa hinnoissa.Kerrankin menin ( pienen)paikkakunnan huoltikselta hakemaan sähköteippiä,niin myyjä veti rullasta suoraksi teippiä ja kysyi,paljonko laitetaan?Anna olla,vinkkasin ja lähdin pois.Yleensä tuotteissa on näkyvillä hintoja,mutta yhtään hintalappua en huomannut.
Mikä siinä on, että kirjoittaminen on noin vaikeaa?! "Anna olla,vinkkasin ja lähdin pois."
LAINAUSMERKIT on se sana -.- ei mikään hel-vetin pilkku.
Jäikö sinulla edellä jotain ymmärtämättä? T. Ei edellä kirjoittanut
Kyräilyä, ilkivaltaa ja juoruja. Idyllisen julkisivun takaa paljastuu todella sairaita kuvioita, joista on vaiettu vuosia, jopa vuosikymmeniä.