Mies kohtelee kuin lasta tai idioottia, tänään katkesi kamelin selkä kun otin ruokaa uunista ja

Tämä episodi tapahtui varmaan jossain Egyptissa, sillä Suomessa ei ole kameleita. 

Toivottavasti AP:lla ei sentään näy kamelinvarvasta.

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli ulkoapäin ihanne-aviomies, niin hyvä isä lapsille ja kunnon mies muutenkin. Ei edes ryypännyt .

Että kyllä se " Sanna" on aarteen löytänyt itselleen. Kukaan ei tiennyt, että mies harrasti juuri ap:n mainitsemaa mitätöimistä ja vähättelyä antaen ymmärtää, etten osaa mitään enkä pärjäisi ellei  hän olisi neuvomassa.  Lempeällä äänellä, hymy  kasvoilla. Kerran eräs ystäväni kävi kahvilla ja sanoi jälkeenpäin järkyttyneenä, ettå "Markohan" piilovittuilee sulle koko ajan ja vielä lasten edessä ! 

Nyt olen eronnut ja   huomaan tulevani silmille, jos joku miespuolinen alkaa neuvomaan.  Vaikka kyseessä olisi vilpitön hyvää tarkoittava neuvo, en siedä sitä. Niin paljon sain "ohjausta" yhdeksän vuoden ajan.

Sain oivalluksen. Minun eksäni oli samanlainen neuvoja. Yhdessä yli 20 v.

Nykyinen aviomieheni ihmettelee, kun en yhtään kestä neuvoja...

Vierailija kirjoitti:

Miehethän ei tunnetusti tee ruokaa, joten se ei voinut olla mitenkään miehen tekemää...

Minä teen meillä lähes aina, kun rouva ei osaa.

M47

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies alkoi huudella vessasta että anna olla vielä, on kuitenkin raakaa ja blaa blaa. Kai minä nyt helvetti soikoon tunnistan kypsän makaronilaatikon ! Mutta nyt meni hermo miehen pätemiseen, työnsin ruuan takaisin uuniin ja huusin että herra ottaa itse sen pois kun paistoaste herraa miellyttää, lähden kaverille kahville.

Soitti sitten perään että mitä me nyt syödään kun ruoka paloi?! Eipä kuule kiinnosta eikä ole minun ongelmani, söin kaverilla tortilloja ja teini-ikäinen poikani asuu jo omillaan. Mussuttakoot mies nyt sitä takuulla kypsää lootaansa!

Ja minä otan sen eron. 22v tätä vittuilua ja pätemistä saanutkin kestää...

Ota vaan, niin minäkin tein. Ei tuollalailla voi elää. Jälkeenpäin vasta tajusin, mitä henkistä väkivaltaa ja väheksymistä se elämäni oli. Mies täytti välillä täyttämäni tiskikoneenkin uudelleen. Ohjeisti ruuanlaittoa, vaikkei edes laittanut ruokaa.

Itsetuntoni oli erotessa jo ihan miinuksen puolella.

Niin vaan sinun pärjätä ihan hienosti ilman hänen opastustaan, ja työni ja menoni vähenivät ihan valtavasti. Oon tullut siihen päätelmään, että eksällä itsellään oli joku huono itsetunto ja kauhea kontrollin tarve.

Uusi mies on ihan toista maata.

Todellakin voin suositella, että kyllä se vaihtamalla paranee.

N49

Jospa olit vaan yksinkertaisesti huono noissa asioissa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten voitte tuomita miehen tietämättä makaronilaatikon kypsyysasteen!? Eiköhän laatikko ollut vetistä velliä siinä vaiheessa, kun tämän avioliiton eroprosessi sai alkunsa.

Millä silmällä mies on sen kypsyysasteen vessaan asti nähnyt?

En halua tietää...

Lopettakaa kamelointi!