Kortisonipistos niveleen - kellään kokemusta?
Sain eilen kortisonipistoksen isovarpaan tyviniveleen (kivulias nivelrikko), nivel oli kivuton sen pari tuntia, kunnes puudutus lakkasi. Sitten alkoi lähes sietämättömät kivut. Otin buranaa ja panadolia, laitoin jalkaterään kipugeeliä, haudoin kylmällä - siitä huolimatta oli tuskallisen kipeä. Nyt tänään on vielä arka levossa, mutta liikkuminen ei meinaa jalalla onnistua. Yhtään ei voi varata isovarpaan puoleiselle jalkaterälle vaan on käveltävä ulkosyrjällä ja sekin sattuu. Lievästi turvoksissa jalkapöydän päältä. Onko tämä normaali reaktio injektion jälkeen?
Kommentit (22)
Mulla laitettiin polveen, oli kivut tosiaan poissa sen puudutksen ajan.
Sen jälkeen oli kohtuu normaali kipee polvi, kuten ennenkin, mutta hiukan parempi.
On normaalia, että on useamman päivänkin kipeämpi kuin ennen pistosta. Tuota kohtaa pitäisi nyt rasittaa muutenkin mahdollisimman vähän, jotta kortisonista olisi hyötyä, mutta tämä varmaan sinulle kerrottiinkin.
Mietin onko tässä mennyt joku vikaan, kun on niin kipeä? Autoajelu tuskin auttaa, kun ei voi edes tuota kaasujalkaa käyttää...
Lääkäri ohjeisti, että saa kävellä ihan normaalisti. Ei ollut mitään puhetta edes sairaslomasta. Tosin en kyllä mennyt tällä jalalla töihin, kun työ on pitkälti kävelyä ja seisoskelua koko vuoron ajan. Tiesin kyllä, että kipeä varmaan on, mutta en tajunnut että koko jalasta tulee lähes käyttökelvoton.
Mulla on eds ja sain myös kerran samaan paikkaan pistoksen. Kipeemmäksi vain tuli, mutta ehkä nivelrikkoisilla on eri juttu.
Isovarpaan tuvinivelren voi laittaa puolikkaan tekonivelen.
Tuota tekoniveltä ei meidän sairaanhoitopiirissä laiteta ja yksityiseen ei ole mahdollisuutta. Jonkin verran on tullut tietoa siitä, että isovarpaan tekonivelet eivät ole käytännössä oikein kestäneet ja niitä on jouduttu poistamaankin.
ap
Vierailija kirjoitti:
Tuota tekoniveltä ei meidän sairaanhoitopiirissä laiteta ja yksityiseen ei ole mahdollisuutta. Jonkin verran on tullut tietoa siitä, että isovarpaan tekonivelet eivät ole käytännössä oikein kestäneet ja niitä on jouduttu poistamaankin.
ap
Ai niinku, että eivät ole kestäneet. Onpa kurjaa. Minusta jäykistäminrnkin on huono juttu. Miten muka sitten pystyy kävelemään.
Isovarpaan tuvinivelren murtui kauan sitten ja teippasin sen koukkuasentoon jäykäksi. Silloin Mietin, ettei jäykistetullä pysty kävelemään, kun se ei taitu tarpeeksi.
Minulle on juuri suunnitteilla tuo jäykistysleikkaus. Kuulemma pystyy kävelemään ja minun tapauksessani kuulemma jopa paremmin kuin nyt. Leikkauksessa nivel jäykistetään lievään kohoasentoon. Korkokenkiä ei sitten enää voi ikinä käyttää.
Kokemusta vain lonkan ja olkapään pistoksista. Etenkin lonkan osalta varoiteltiin, että pistoksen jälkeen helpottaa hetkeksi, mutta sitten kipu voi tulla kahta pahempana takaisin päiväksi tai pariksi. Ja kehotettiin olemaan liikkumatta liikoja, esim. piikiltä ei saanut kävellä tai pyöräillä kotiin. Joinain kertoina ei ole tullut tuota jälkikipua, etenkin olkapään piikittämisen jälkeen. Kipuun saattaa vaikuttaa myös se, miten pistos on laitettu.
Tenniskyynerpäähän sain joskus kortisonipistoksen. Auttoi pitkän aikaa. Nuoremmat lääkärit ei niitä enää määrää, vaan suosittelevat jumppaa kipeälle kyynerpäälle. Kannattaa siis mennä vanhan liiton lääkärille.
Itse olen reuman takia saanut pistoksia eri niveliin, varpaisiinkin mutta en pottuvarpaaseen, eikä kyllä koskaan ole tuollaista tullut, että olisi noin kipeä ollut seuraavana päivänä. On saattanut olla hieman arka, mutta kuitenkin aina huomattavasti parempi kuin ennen pistosta. Mutta reumakipu voi tietenkin olla vähän eri asia. Kyllä sekin on mahdollista, että lääkäri pistää väärään kohtaan. Mutta mitä sille voi sitten tehdä, muuta kuin odottaa että ajan kanssa kipu helpottaa? En tiedä. Toivottavasti ap:n jalka on jo parempi.
Minä sain kortisonipistoksen olkapäähän. Mitään puudutusta en saanut mutta ei se kyllä miltään tuntunutkaan.
Pistoksen jälkeen lääkäri mainitsi että olkapää tulee olemaan kivuliaampi jonkin aikaa ja kuuluu asiaan.
Hyvin tehosi, kipu katosi.
Suosittelen, että kokeilisit nivelrikkoon kortisonin sijaan hyaluronihappoa, ja jos löydät sellaisen missä on kollageenia mukana niin puhutaan asiaa. Mä tilaan tuota koirille ulkomailta, joten en voi Suomesta antaa vinkkiä, mutta verrattuna noihin kortisoneihin tuo on paljon tehokkaampaa tavaraa varsinkin pitkällä tähtäimellä. Nivelen sisäisistä injektioista koiralle oli tehokkain hyaluronihappo-kortisoni -ruiske, mutta sen teho kesti vain muutamia päiviä näin annettuna. Nyt menee tablettimuodossa ja on jo useamman vuoden toiminut merkittävästi paljon paremmin nivelrikkoon hyvin monella tutun koiralla kuin mikään aiempi hoito.
No niin, nyt varvas alkaa olla jo paljon parempi, lähes normitilassa eli lievästi kipeä. Turvotus jalkapöydän päältä laski kun haudoin eilisen päivän kylmällä ja yöksi laiton Voltarenia. Turvotuksen katoamisen myötä hävisi kipukin. Joku mainitsi ettei laitettu puudutusta kun sai kortisonia kyynärpäähän. Se puuduttava aine on siinä samassa injektiossa kortisonin kanssa.
ap
Kiitos, kun kerroit. Mietinkin, miten mahtoi käydä. Olen se eds.
Vierailija kirjoitti:
Minulle on juuri suunnitteilla tuo jäykistysleikkaus. Kuulemma pystyy kävelemään ja minun tapauksessani kuulemma jopa paremmin kuin nyt. Leikkauksessa nivel jäykistetään lievään kohoasentoon. Korkokenkiä ei sitten enää voi ikinä käyttää.
Kokeile laittaa nivelen tukemiseen tarkoitetulla ihoteipillä se isovarvas jäykäksi. Siten tiedät, millainen se on kävellessä.
Ihmettelen aikoinaan juuri tuota sanamuotoa, että lievään kohoasentoon, kun jyrkkäkin tuntui jotenkin liian vähältä. (Mutta Toki kannattaa luottaa lääkäriin. Ehkä ihmisten anatomia on erilaista.) Mulla olisi varmaan sitten seuraava nivel alkanut löytyä, jos yksi kiristetään.
Nilkan alapuolelle laitetut kortisonipistokset voivat olla todella tuskallisia. Minulle laitettiin kerran nilkan jänteeseen ja kolmeen jalkapöydän niveleen pistokset 😞
Nivelpsorin tulehdusta karkoittamaan. Oli paljon kipeämpi kuin ennen pistoksia. Särkylääkettä otin enemmän kuin olisin saanut. Kyyneleet valui silmistä, kun reumapoliklinikalta lähdin.
En muista enää miten kauan kipu kesti.
Karmea keissi.
Kun minulle laitettiin polveen , olin loppupäivän todella kipeä ja itkin miehelle että mitä se lääkäri teki, nythän vasta olenkin raihnainen! Mutta aamulla pomppasin sängystä vauhdilla, mitä ei ollut tapahtunut aikoihin (yleensä tarvitsin miehen apua ja laahustin sängyn ympäri ovelle kuin zombi) eikä tarvinnut ottaa särkylääkettä aamukahvin kanssa .
On normaali, ainakin itselleni tuli