Kuviksen ja musiikin opettajat ovat ahdingossa työtuntiensa huvetessa

Vain matemaattisluonontieteellisillä kouluaineilla on merkitystä, muu on turhaa ylimääräistä rahantuhlausta ja juorukerhojen pitsinnypläystä.

Kympin tyttöjen pitäisi hakeutua oikeisiin töihin. Tai perustaa yritys.

Vierailija kirjoitti:

Jumppamaikoilla menee hyvin.

Liikkaa on vähennetty. Lukiolaisellamme on vain yksi syksy ja yksi kevät liikkaa koko lukioaikana. Ja sitä liikkaa on tuolloin yksi kaksoistunti. (Päivästä tulee kamalan pitkä, kun se luokka on aina klo 14.30 jälkeen, jotta kaikille sopisi.)

Lisäksi on vielä tanssikurssimahdollisuus, jos menee vanhojen tansseihin.

Kuvia ja Musa voisi olla rentoutusterapiana lukiossa, mutta ärsyttävää, kun ne arvostellaan.

Tässä. Maassa. Ei. Kukkahatut. Juhli. Raskas. Teollisuus. Kaivokset. Insinöörit. Joku. Voi. Olla Kauppias.

Miehet. Kunniaan. T. Hallitus.

Ussamaikoilla meni tunnit jo ajat sitten...valmistuin suoraan kortistoon.. ottaa päähän.

Taideaineita pitäisi opettaa huomattavasti enemmän peruskouluissa, jotta lasten itseilmaisu kehittyisi ja jotta taiteeseen tutustuminen ei rajoittuisi vain niihin lapsiin joiden vanhemmat ovat korkeakoulutettuja.

Omana aikanani taideaineiden opetus oli kyllä usein tosi tylsästi toteutettu, mutta uskon että uuden sukupolven opettajat osaavat tehdä esim. musiikin opetuksesta mielenkiintoista ja houkuttelevaa.

Miksi noiden aineiden suosio on noin romahtanut?

Itse kävin peruskoulun -95 - 2004 ja silloin nuo oli suosituimpia valinnaisaineita 😕

Vierailija kirjoitti:

Ahdingossa vuosia. Luokanopettajille ei riitä töitä. Ryhmäkoot kasvaneet, lapsimäärä vähentynyt, säästöt karsii sijaisuuksia ja tulee kiusaus palkata esim. opiskelija tai epäpätevä " halvemmalla". Silti opiskelijamääriä on lisätty alalla!

Jep, itse vaihdoin luokanopettajana muulle alalle, koska en jaksanut sellaista matkalaukkuelämää. Aina sai olla muuttamassa sinne, mistä sattui jonkun sijaisuuden saamaan. Ei mitään järkeä. Raskasta aina uusi paikkakunta, uusi koulu ja uudet oppilaat. Virasta turha haaveilla.

Huomaa hallituksen päätöksistä ja osasta tämän(kin) ketjun vastauksia että Suomi on korkean koulutuksen ja matalan sivistyksen maa. 100 vuotta ja ehkä maailman paras koulujärjestelmä ei riittänyt saamaan tomppeleita maajusseja ymmärtämään sitä, miten sitä kilpailukykyä koulutuksella rakennetaan. Yleissivistys ja laaja osaaminen on vanhanaikaista hömpänpömppää, sillä koulussa ollaan yrityksiä ja markkinoita, ei elämää varten! Kaikille pitkä matematiikka pakolliseksi, samoin koodaaminen sekä venäjän, kiinan ja espanjan opiskelu natiivitasolle! 

Em. on kyllä varmaan hyötyä kelle tahansa, mutta niin on muistakin kouluaineista. Ajatus siitä, että taito- ja taideaineet tai vaikka filosofia tai historia ovat nykypäivästä irrallista ja hyödyntöntä "viihdeopiskelua" on vaarallinen ja valheellinen. Kun tutkitaan ihmisen oppimista, toistuvasti saadaan tuloksia, joissa painottuu motivaation, luovien strategioiden, oman ajattelun joustavuuden ja opiskelun monipuolisuuden merkitys.

Taito- ja taideaineiden vähentäminen on hallaa kaikille näille. Ei koulussa opiskella tai tulisi opiskella ainoastaan asioita, joista on välitöntä hyötyä. Jos hylätään kytkökset kulttuuriin ja historiaan, mitä jää jäljelle? Mikä elämässä on tärkeää? Sipilän ja kumppanien hallitus ei todellakaan rakenna Suomen tulevaisuutta, vaan hajottaa sitä ja katkoo yhteydet myös menneeseen. Toivottavasti seuraava hallitus kääntää kelkkaa, mutta pahoin pelkään että suurta vahinkoa on jo ehtinyt tapahtua.

Silloin kun kävin oman kouluni, niin musiikkia oli viimeisen kerran 7. luokalla. Nykyisin tuntuu musiikkia olevan paljon enemmän. Näkyi olevan vielä lukiossakin ja ilmeisesti pakollisena. Eli on varaa vähentää, jos vertaa 1970-1980 lukujen vaihteeseen

Vain suurilla paikkakunnilla toteutuu oikeasti se valinnaisuus, oli sitten kyse kielten opetuksesta tai taitoaineista. Tällainen on tulevaisuuden junttisuomi. Kulttuuria ja opetusta ajetaan alas. Pienet opetusryhmät olisi kaikkien etu, ennen kaikkia lapsien mutta vähentäisi myös opettajien uupumusta. 

Esimerkiksi helsingissä koetetaan lisätä kielten opetusta jo aivan kouluputken alusta alkaen. Muualla suomessa kehityskulku täysin toisenlainen. Myös musiikkiluokkia jne ajetaan alas. Vaikka tutkimusten mukaan musiikkiluokilla on parempi kouluviihtyvyys kuin tavallisilla. 

Vierailija kirjoitti:

Silloin kun kävin oman kouluni, niin musiikkia oli viimeisen kerran 7. luokalla. Nykyisin tuntuu musiikkia olevan paljon enemmän. Näkyi olevan vielä lukiossakin ja ilmeisesti pakollisena. Eli on varaa vähentää, jos vertaa 1970-1980 lukujen vaihteeseen

Aloitin kansakoulun vuonna 1970

Lukiossa mulla oli mahdollisuus valita kuvis tai musiikki. Pakko oli ottaa niistä toinen.

Liikkaa oli lukiossa joka viikko pari tuntia.

Hulluintahan on että opintokattausta yritetään karsia myös esimerkiksi lukioista. Eikös lukion pitänyt olla yleissivistävä koulu? 

Ongelma on siinäkin, että monesti pienillä paikkakunnilla alakoulun musiikinopetuksesta vastaa yleensä opettajakoulutuksen käynyt opettaja, joka ei välttämättä itse osaa soittaa yhtään mitään soitinta. Esimerkiksi Helsingissä taas musiikkia opettaa usein jo alakoulussa aineenopettaja. Opetuksen laadussa on siis aivan käsittämättömän valtavia eroja myös suomessa, vaikka peruskoulun pitäisi olla mukamas kaikille sama.