Rasittaa, kun hiljaiset miehet pyytää treffeille, eikä puhu sitten juuri mitään.
Mitäs jos minä olisin yhtä hiljaa enkä yrittäisi vetää keskustelua? Kehuvat vaan kauniiksi ja haluavat nähdä uudestaan. No en lähde. En jaksa.
Kommentit (70)
Vierailija kirjoitti:
Voi voi, onpa sulla rankkaa.
Silloin on.
Ap
Ehdota jotain tekemistä istumisen sijaan kun huomaat ettei juttu luista. On varmaan sinunkin autettava tunnelman luomisessa.
Paitsi jos tyyppi ei nappaa yhtään niin mikäs siinä sitten.
Itse otan mieluummin hiljaisen ja aidon kuin suupaltin ja touhottajan.
Lähtökohtana tietysti voi pitää sitä, että mies pitää sinusta kun kysyy treffeille. Joten heti ollaan plussan puolella. Itse ainakin noissa tilanteissa tiukalla kuulustelumenetelmällä suoritan alustavan puhuttelun ja sitten kun löytyy joku mielenkiinnon kohde ihminen yleensä alkaa vapaammin puhua muustakin. Mikä siinä puhumisessa ja kyselemässä on niin rasittavaa? Itse olen introverttina introvertin, mutta pystyn vaivatta puhumaan vaikka viisi tuntia putkeen jos tarve vaatii.
Arvostan miehissä ihan muita ominaisuuksia kuin tyhjän höpöttämistä. Ehkä sinunkin pitäisi.
Miesparka. On löytänyt naisen, josta pitää ja joka kiinnostaa. On jopa uskaltautunut pyytämään häntä treffeille ja ollut iloinen siitä, että pyyntöön on suostuttu.
Sitten tulee treffit, eikä miespolo keksi mitään sanottavaa. Elämänpiirit ovat niin erilaiset, ettei yhteistä puhuttavaa löydy.
On se surullista.
Itselläkin usein tuntuu että haastattelee zombia. Oon alkanut tehdä niin, että teen treffit aika lähelle ja kiitän seurasta jos toisesta ei irtoa mitään. Ajan hukkaa.
Vierailija kirjoitti:
Lähtökohtana tietysti voi pitää sitä, että mies pitää sinusta kun kysyy treffeille. Joten heti ollaan plussan puolella. Itse ainakin noissa tilanteissa tiukalla kuulustelumenetelmällä suoritan alustavan puhuttelun ja sitten kun löytyy joku mielenkiinnon kohde ihminen yleensä alkaa vapaammin puhua muustakin. Mikä siinä puhumisessa ja kyselemässä on niin rasittavaa? Itse olen introverttina introvertin, mutta pystyn vaivatta puhumaan vaikka viisi tuntia putkeen jos tarve vaatii.
Introvertti ei puhu viittä tuntia putkeen missään olosuhteissa.
Ihastuneella miehellä ei aina tuu sanaa suusta.
Mutta en ala mykkää viihdyttämään.
Antaa olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähtökohtana tietysti voi pitää sitä, että mies pitää sinusta kun kysyy treffeille. Joten heti ollaan plussan puolella. Itse ainakin noissa tilanteissa tiukalla kuulustelumenetelmällä suoritan alustavan puhuttelun ja sitten kun löytyy joku mielenkiinnon kohde ihminen yleensä alkaa vapaammin puhua muustakin. Mikä siinä puhumisessa ja kyselemässä on niin rasittavaa? Itse olen introverttina introvertin, mutta pystyn vaivatta puhumaan vaikka viisi tuntia putkeen jos tarve vaatii.
Introvertti ei puhu viittä tuntia putkeen missään olosuhteissa.
Kyllä puhuu. Jo ihan työn puolesta tätä joutuu joskus tekemään. Tosin sitten vaatii elpymistä yksin kotona pitempään. Introverttina ei ole välttämättä ujo ja mykkä. Yleensä ei vaan kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Itselläkin usein tuntuu että haastattelee zombia. Oon alkanut tehdä niin, että teen treffit aika lähelle ja kiitän seurasta jos toisesta ei irtoa mitään. Ajan hukkaa.
Mulle kaikki ja heti.
Et taida itsekään mikään lottovoitto kenellekään olla.
Mutta kuinka pitkään suhdetta pitäisi sen puheliaamman kutsutun sitten ylläpitää ja antaa mahdollisuuksia jos koko ajan on vaivaantunut olo? Jos mikään ei muutu, niin eikö vain voida sopia, ettei sovita yhteen? Eihän se tarkoita että ujo olisi huono, vaan vain sitä ettei tässä nyt olla molemmin puolin yhteensopivia.
Mä oon tinderissä ollessani lähtenyt treffeille kaikkien kanssa, jotka ovat sitä ehdottaneet. Joskus se kirjottelu on sujunut äärimmäisen huonosti miehen puolelta, ovat vastanneet yhdellä sanalla, pelkillä hymiöillä jne., mutta uskaltautuneet lopulta pyytämään treffeille ja kuten sanottu, mä oon aina suostunut. Noiden tapausten kanssa, on aina ollut vähän jännitystä ilmassa, että josko eivät livenäkään saa kuin muutaman sanan suustaan, mutta ikinä ei ole onneksi niin käynyt, kaikki ovat osoittautuneet varsin innokkaiksi keskustelijoiksi.
No jos mies pyytää itse treffeille, eikö hänelle kuulu millään tavoin keskustelun ja hyvän ilmapiirin luominen? Riittääkö ihan oikeesti että kutsuu naisen paikalle ja sitten tönöttää vaan tuppisuuna ja antaa naisen tehdä työn? En jaksaisi minäkään...
Nuorempana tykkäsin ujommista ja hiljaisista ja erehdyin yhden kanssa naimisiinkin. Nykyään olen sitä mieltä että kyllä lähemmäs nelikymppisen jo pitää osata avata suunsa ja sanoa ihan ääneen mitä siellä päässä liikkuu.
Perässävedettävät on rasittavia. Ei siinä jaksa olla äänessä koko ajan ja keksiä, miten asiaa edistäisi kun toinen ei tule vastaan ollenkaan. Omakin kiinnostus hiipuu nopeasti tuollaisten kanssa, vaikka antaakin tilaa ja aikaa niin jos ei mitään aktiivisuutta ole niin ajanhukkaahan se on.
Onnea pelimiesten panopatjalle <3
Vierailija kirjoitti:
Onnea pelimiesten panopatjalle <3
Tarkoitatko tuolla että puhelias mies tarkoittaa aina pas**npuhujaa? Mä istuin odottamassa tytärtäni harrastuksesta ja samalla kuulin kun kaksi isää keskusteli keskenään. He puhuivat tosi vilkkaasti, lastensa harrastuksista, töistään, elämästään, lasten kasvatuksesta jne. Syvällisesti js tiiviisti. Olin aivan otettu. Tuollaiseen keskusteluun kykeneviä miehiä siis ON?
Oon itse se tuppisuun kans naimisissa 10 v. Ollut. Nyt 1,5 v. Yksin enkä siis etsi mitään. Mutta hienoa huomata että tuollaisiakin miehiä on olemassa, joiden jutut ei oo vaan auton korjausta, lätkäpeliä tai "ootko saanu **sää."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnea pelimiesten panopatjalle <3
Tarkoitatko tuolla että puhelias mies tarkoittaa aina pas**npuhujaa? Mä istuin odottamassa tytärtäni harrastuksesta ja samalla kuulin kun kaksi isää keskusteli keskenään. He puhuivat tosi vilkkaasti, lastensa harrastuksista, töistään, elämästään, lasten kasvatuksesta jne. Syvällisesti js tiiviisti. Olin aivan otettu. Tuollaiseen keskusteluun kykeneviä miehiä siis ON?
Oon itse se tuppisuun kans naimisissa 10 v. Ollut. Nyt 1,5 v. Yksin enkä siis etsi mitään. Mutta hienoa huomata että tuollaisiakin miehiä on olemassa, joiden jutut ei oo vaan auton korjausta, lätkäpeliä tai "ootko saanu **sää."
Tiedätkö, milloin he tapasivat puolisonsa? No aika varmasti nuorina. Ketkä sellaiset eivät löydä kumppania 30:een ikävuoteen mennessä? Pelimiehet, jotka pitävät irtoseksistä.
no sitten hiljaiset miehet eiole sinua varten, itse en taas jaksa 24/7 kälättäjiä, alakerran akka on juuri tällänen, kuulen aina vessassa putkia pitkin kuinka kälättää kännyy joka vtun kerta!
Voi voi, onpa sulla rankkaa.