Asiakaspalvelijat: Oudoin asia, jonka olet joutunut selittämään asiakkaalle?
Kommentit (4921)
Vierailija kirjoitti:
Kun Lidlissä maksaa lahjakortilla ja jos palauttaa, ei saa senttiäkään takaisin. Joten ei kannata palauttaa. Kumma, ettei KKV ole tähän sen menettelytapaan jo puuttunut.
Ihan samalla lailla tavallista muissakin liikkeissä, palautetun tilalle voit saada toisen tuotteen mutta rahaa et saa. Ihan oikein mennyt ja pykälien mukaan. Ethän ole mitään rahalla maksanutkaan (vaan lahjakortin ostaja on). Hänen osuutensa asiaan loppuu siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Piti puhelimessa selittää asiakkaalle miten maksaa laskunsa. Että ei, sitä ei voi maksaa firman nettisivuilla vaan pitää mennä omaan verkkopankkiin maksamaan... Kyseessä kuntosali :D
Kyllä sellaisiakin yrityksiä nykyään on joiden nettisivuilla voi maksaa yrityksen palveluita.
Ne ohjautuu silti verkkopankkivalikkoon.
Että voi olla saman yrityksen leivissä mut eri toimiala esim kiinteisöhuolto ja siivous erikseen eli turha kysyä miksi ei ole talvella hiekoitettu tai vaihdettu sähkölamppua siivoojalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työskentelen verkkokaupassa, jonka toimitusaika on suunnilleen 5 päivää. Silti saan viikoittain vihaisia puheluita siitä, miten toimitus voi kestää niin kauan. Vaikka kaikki mainitaan moneen kertaan tilausvaiheessa. Aina sama selitys siitä, miten kauppa X toimittaa paketit vuorokaudessa. Vähintään kerran viikossa tulee yhteydenottopyyntö esimiehelle, koska Pirkko-Liisa TARVITSEEE!!! paketin vuorokaudessa perille. Millään ei mene ymmärrykseen, ettei tämä ole mahdollista.
Millähän etanan kyydillä tämä kyseinen kauppa toimittaa tilauksensa jos matka Suomessa kestää viisi päivää?
eka päivä: tilaus tulee ja tulostetaan ja toimitetaan tavarankerääjälle
toka päivä: kerääjä kerää tilausten kamat, pakkaa laatikoihin ja laittaa pakettien päälle osoitetarrat yms.
kolmas päivä: paketit kuskataan postiin
kolmas-neljäs-viides päivä: posti kuskaa paketit ja toimittaa joko automaattiin, perille tai konttorille riippuen paketin koosta ja siitä mitä asiakas on halunnut.
Tätä prosessia voisi nopeuttaa ainakin sillä tavalla että paketit toimitettaisiin postiin välittömästi keräämiseen jälkeen eikä vasta seuraavana päivänä.
No ei niitä paketti kerrallaan toimiteta.
T: eri, joka ei tilaa verkkokaupoista jos on kiire.
Vierailija kirjoitti:
Kirjastossa: Joku nainen tuli palauttamaan kirjan tiskille. Huomasin, että kirjaa ei ollut edes lainattu tietokannan mukaan. Asiakas kysyi, että pitääkö lainaamansa kirjat ilmoittaa johonkin tietokantaan ?- Vastasin, että toki, sitä vartenhan kirjastokortti on. Nainen kysyi mikä on kirjastokortti ? Vastasin, että onhan hänellä kirjastokortti, koska hän on lainannut kirjan, johon nainen vastasi että ei ole. Kysyin, että miten hän on sitten tämän kirjan saanut, johon nainen vastasi ottavansa aina kirjoja kirjastosta kotiin ja palauttavansa ne sitten samalle paikalle kirjaston hyllyssä kun on ensin lukenut ne. -Aikuinen viisikymppinen syntyperäinen kantasuomalainen nainen ei siis tiennyt mikä on kirjastokortti, miten sitä käytetään ja miten kirjasto toimii.
Aloitimme siis ihan perusasioista: Vartin pikaopetus.
Ainakin viimeiset 15 vuotta kirjastoissa on hälyt ulko-ovien edessä, missä portit alkaa piippaamaan (samanlaiset kuin kaupoissa) jos lainaston kirja(t) ei ole leimattu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä kuuluu lounasruokaan kahvi, erikseen maksaa 1,20€ Yksi vanhempi äijä kysyi saako kahvin tilalle eskimopuikon kun se maksaa euron. No kun ei saa, enkä minä voi siitä päättää. Jaksoi hokea siinä yhden puoli tuntia "Mikä logiikka sulla tyttö on, kun tuo jäätelö on halvempi kuin kahvi, tehän tienaisitte rahaa" Ei toimi ihan noin...
En kyllä tajua miksi ette antaneet puikkoa miehelle.
Tämä on kanssa asia joka jää minua mietityttämään. Ymmärränn toki, että jäätelöllä on suuremmat hankinta kustannukset, kuin kahvikupposella, mutta siksi kysynkin mikä siis oikeuttaa pyytämään kahvikupista "ylihintaa?" Sekö että ollaan suomessa?
Tähän samaan ongelmaanhan törmää silloinkin, kun kahvila tarjoaa lapsille kahvin tilalle halvinta jäätelöä, mutta aikuinen ei sitä saa missään tapauksessa, vaikka kuinka lääkäri olisi kieltänyt?
Mitkä on siis asiakkaan mahdollisuudet? Vain välttää kyseisiä kahviloita, joissa ei ymmärretä rahan arvoa ja sen tehtävää vaihdon välineenä? Koska jotainhan hinnoittelussa on silloin pielessä jos rahan arvo ei toimi.
Jos lounaan hintaan kuuluu joko kahvi tai jätski, lounaan hinta lasketaan sen jätskin s isältävän vaihtoehdon mukaan, jolloin lounas on kalliimpi myös niille kahvin valinneille. Rakettitiedettä?
Vierailija kirjoitti:
Olin koirahoitolassa töissä, asiakkaan hämmästyvät kun en olekaan siellä yötä. Niin olen kotona, mulla on omakin eläin joka pitää hoitaa..
Sille on joku ihan oma termikin kun lapsi jossain iässä tajuaa, että muillakin ihmisillä on oma elämä, ajatukset ja tunteet, ja tämä huolestuttavasti näyttää puuttuvan monilta asiakkailta.
Itse muistan elävästi päiväkoti-ikäisenä katsoneeni tapahtuma-areenan katsomoa ja ajatelleeni kuinka jännää on että kaikilla näillä tuhansilla ihmisillä on ihan omat elämät ja täältä ne kohta lähtee kaikki omiin koteihinsa, jotka on kaikki ihan eri paikoissa. Myös ne työntekijät.
Joillakin aikuisilla on oikeasti se 3-vuotiaan logiikka, jossa kaupan kassa on kaupan kassa ja se hän on 24/7 koska itse on häntä itse nähty vaan töissä.
Tämä pätee myös toisiin asiakkaisiin, eli nämä "mä tulenkin klo 11" kun aika on klo 12. Kun ei käy, ihmetellään mollaavaan sävyyn että onko minulla muka parempaa tekemistä. No silloin minä olen toisen asiakkaan kanssa, eli nyt ei onnistu. "Eikö sitä voi perua? Vähä voisi joustaa?". Ai joustaa perumalla toisen asiakkaan ajan? Jos itse peruisin tämän asiakkaan ajan toisen pyynnöstä siitä vasta riemu ratkeisikin. Ei siis yhtään ymmärretä ettei se liiketoiminta jotenkin seisahdu kun itse astuu ovesta ulos ja että siellä varauskalenterissa on muitakin asiakkaita joista hän on vain yksi.
Vanhassa työpaikassa myös usein soittava yritysasiakas veti joka kerta herneen nenään kun häneltä kysytään tunnistetietoja. "Eikö niitä piru vie voi johonkin ylös kirjottaa kun joudun ne teille joka kerta kertomaan?" Ei siis ymmärrä että me ei kerätä niitä mihinkään ystäväkirjaan, vaan tiedot kysymällä selvitetään kuka on puhelimessa ettei kerrota mitään väärälle ihmiselle. Hän ilmeisesti kuvittelee, että hänet tunnistetaan äänestä tai että hän on ainoa ihminen joka kyseiseen firmaan koskaan soittaa.
Tammikuisena iltana laivan ravintolassa asiakas oli tuohtunut, kun ikkunoiden edessä on mustat harsoverhot eivätkä he nyt näe ulos merelle.
Että jos ei oikeasti selviä kauppa-asioinnista niin täytyy hankkia avustaja mukaan. Yksikään myyjä ei voi irrottautua töistään vanhuksen henkilökohtaiseksi avustajaksi esim tunnin ruokakauppareissulle. Voidaan neuvoa mistä joku tuote löytyy, näyttää paikkakin, auttaa tuote ylähyllyltä, mutta jos yhtään tuotetta ei löydä itse eikä pysty keräämään kärryyn, ei löydä kassalle, ei pysty pakkaamaan eikä kantamaan ostoksia, niin ehkä on tajuttava ettei vaan voi asioida yksin.
Toimin pankin aspina ja jouduin selittämään noin 3 kymppiselle naiselle selittämään mikä hänen ns paperi oli ja Mitä sillä tehdään ja miten?!
Kyseessä oli sähkölasku ja neuvoin miten se maksetaan 😳
Samana päivänä voin selittää 95 vuotiaalle, Miksi kyseisessä laskussa ei ollut qr koodia: hän kun käytti vain sitä 🤭
En muista olenko kertonut tämän jo, mutta olen entisessä duunissa joutunut kertomaan hämmentävän monelle aikuiselle, että lääkäri voi sairastua. "Miten niin, sehän on lääkäri" veti välillä hiljaiseksi.
Kun et ole ammattiliiton jäsen, niin ammattiliiton palvelut eivät kuulu sinulle. "Mutta kun minä työskenlen tällä alalla!"
Aikanaan työskennellessäni isännöintitoimistossa, erään talon asukas toi toimistolle mustassa jätesäkissä vanhan turkkinsa näytille. Kun tiedustelin käynnin aihetta, hän sanoi, että turkki on varastettu häneltä, että katso nyt. Ilmoitin tyynesti, että sitten kannattaa viedä turkki poliisille ja ilmoittaa siellä, että se on varastettu. Sinne tuo onneton lähti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä kuuluu lounasruokaan kahvi, erikseen maksaa 1,20€ Yksi vanhempi äijä kysyi saako kahvin tilalle eskimopuikon kun se maksaa euron. No kun ei saa, enkä minä voi siitä päättää. Jaksoi hokea siinä yhden puoli tuntia "Mikä logiikka sulla tyttö on, kun tuo jäätelö on halvempi kuin kahvi, tehän tienaisitte rahaa" Ei toimi ihan noin...
Hyvä asiakaspalvelija olisi myöntynyt ”tämän kerran”.
Sitten jankkaava kusipää olisi oppinut, että jankkaamalla saa haluamansa.
Joo ja toinen ryhmä on nämä tinkijät: no etkö nyt vois hänelle myydä -25% alella tämän kerran (tuotetta joka ei ole alessa mutta toinen vastasva on) tai pyöristää 29,95e tuotteen 25 euroon.
Millähän perusteella kuvittelee olevansa just se erikoistapaus jolle myydään alennuksella mutta muille ei?
Ja että olen vain myymälän kassa enkä päätä hinnoista saati voi niitä hintoja muutella asiakkaalle mieluisemmaksi.
Olin aikoinaan rautakaupan kassalla töissä. Joka toinen asiakas oli sitä mieltä että heidän kuuluu saada alennusta. Yhdelle sanoin lopulta, etten saa ominpäin antaa alennuksia kun tuotteissa on hintalappu päällä. Ukko maksoi ruuvipussinsa tuhahdellen ja sanoi, että ota sitten täysi hinta kun kerran olet noin ahne. Öö...en minä saanut niitä kassassa olevia rahoja itselleni.
Kerran piti selittää asiakaspalveijalle että kymmenen hengen porukka ei ole "yli kymmenen --"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin koirahoitolassa töissä, asiakkaan hämmästyvät kun en olekaan siellä yötä. Niin olen kotona, mulla on omakin eläin joka pitää hoitaa..
Sille on joku ihan oma termikin kun lapsi jossain iässä tajuaa, että muillakin ihmisillä on oma elämä, ajatukset ja tunteet, ja tämä huolestuttavasti näyttää puuttuvan monilta asiakkailta.
Itse muistan elävästi päiväkoti-ikäisenä katsoneeni tapahtuma-areenan katsomoa ja ajatelleeni kuinka jännää on että kaikilla näillä tuhansilla ihmisillä on ihan omat elämät ja täältä ne kohta lähtee kaikki omiin koteihinsa, jotka on kaikki ihan eri paikoissa. Myös ne työntekijät.
Joillakin aikuisilla on oikeasti se 3-vuotiaan logiikka, jossa kaupan kassa on kaupan kassa ja se hän on 24/7 koska itse on häntä itse nähty vaan töissä.
Tämä pätee myös toisiin asiakkaisiin, eli nämä "mä tulenkin klo 11" kun aika on klo 12. Kun ei käy, ihmetellään mollaavaan sävyyn että onko minulla muka parempaa tekemistä. No silloin minä olen toisen asiakkaan kanssa, eli nyt ei onnistu. "Eikö sitä voi perua? Vähä voisi joustaa?". Ai joustaa perumalla toisen asiakkaan ajan? Jos itse peruisin tämän asiakkaan ajan toisen pyynnöstä siitä vasta riemu ratkeisikin. Ei siis yhtään ymmärretä ettei se liiketoiminta jotenkin seisahdu kun itse astuu ovesta ulos ja että siellä varauskalenterissa on muitakin asiakkaita joista hän on vain yksi.
Vanhassa työpaikassa myös usein soittava yritysasiakas veti joka kerta herneen nenään kun häneltä kysytään tunnistetietoja. "Eikö niitä piru vie voi johonkin ylös kirjottaa kun joudun ne teille joka kerta kertomaan?" Ei siis ymmärrä että me ei kerätä niitä mihinkään ystäväkirjaan, vaan tiedot kysymällä selvitetään kuka on puhelimessa ettei kerrota mitään väärälle ihmiselle. Hän ilmeisesti kuvittelee, että hänet tunnistetaan äänestä tai että hän on ainoa ihminen joka kyseiseen firmaan koskaan soittaa.
Tämä 'ainoan asiakkaan syndrooma' on myös erikoinen ilmiö ja tajusin sen vasta aika isolla viiveellä.
Ihmettelin joskus kuinka sokeita asiakkaat ovat omille nimilleen huolimatta siitä kuinka erikoisella tavalla ne on kirjoitettu. Erään asiakkaan sähköposti oli muotoa etunimi.sukunimi ja sitä ei löytynyt. Asiakas kysyy olihan se sukunimi tuplaveellä. No ei se ihan automaattisesti ole, jos et ole kertonut. :) Tiedän että ihan kantasuomalaisia nimiä voidaan myös kirjottaa W:llä, mutta ihan ekana ei tule mieleen kysyä 'miten se kirjoitetaan' jos nimi on vaikka 'Väänänen' asiakas voisi pikemminkin suuttua. Oma lukunsa nämä jossa sähköposti on joku 'Mirtzzuliini' ja se pitäisi heti osata kirjoittaa ihan korvakuulolta hakukenttään.
Kerran jonkun keskieurooppalaisen aatelisen kuuloisen sukunimen omannut tuhahti kysyen onko meillä montakin samankaltaista nimeä asiakkaana. Niin että onko K:lla vai C:llä oli ilmeisesti typerä kysymys, koska eiköhän se nimi löydy aika nopeasti. Tässä siis välähti, että asiakkaat varmaan luulee, että me katsotaan niiden nimi jostain listasta.
En nyt siis sano, että niiden pitää yksityiskohtaisesti kuvitella se käyttöliittymän ulkonäkö, mutta voisi kuvitella kaikkien ymmärtävän että meidän pitää kirjoittaa se nimi tai muut tiedot hakukenttään. K:lla kirjoitettuna sitä ei löydy jos se onkin C:llä. Ilmeisesti asiakkaat luulevat olevansa, jos ei ainoa, niin ainakin yksi muutamasta asiakkaasta jonka nimi me luetaan kun jostain peruskoulun nimenhuutolistasta ja nämä kirjoitusasun kyselyt on vaan pelkkää ärsyttämistä. Ei pidä olla mikään talousasiantuntija käsittääkseen, että jos asiakas on maksanut palvelusta (kuljetusala) 20€ niin silloin ollaan saatu rahaa 200€ jos asiakkaita on 10 :) Ja tästä vielä pakolliset maksut pois niin alle 100€. Sillä ei firmaa, toimitiloja ja palkkoja pyöritellä, eli sen oman tuoman raha pitää kertoa kuussa tuhansilla että voitaisiin pitää edes muutamaa työntekijää. :) Sieltä ei enää ihan nimilistalta bongata nimiä vaan ne pitää hakea valtavasta tietokannasta.
Vierailija kirjoitti:
Aikanaan työskennellessäni isännöintitoimistossa, erään talon asukas toi toimistolle mustassa jätesäkissä vanhan turkkinsa näytille. Kun tiedustelin käynnin aihetta, hän sanoi, että turkki on varastettu häneltä, että katso nyt. Ilmoitin tyynesti, että sitten kannattaa viedä turkki poliisille ja ilmoittaa siellä, että se on varastettu. Sinne tuo onneton lähti.
Turkki varmaan itse toivoi että se varastettaisiin ja pääsisi terveen ihmisen ilostuttajaksi.
Tuttavalle käynyt tämä. Tuttava on talkoilla hommissa erään vuosittaisen kesätapahtuman järjestelyissä. Keväällä lähettävät paljon kutsukirjeitä vakituisille kävijöille. Siis herätekirjeen, ei mitään pääsylippuja.
Eräs nainen oli talven aikana mennyt naimisiin ja vaihtanut sukunimeä. Lippuluukulla nainen oli kiukkuisena kauan raivonnut miksi kirje oli tullut entisellä nimellään ! Nainen ei millään tajunnut, ettei tapahtuman järjestäjillä ole mitään mahdollisuutta tarkistaa väestörekisteristä ym ihmisten muuttuneita sukunimiä. Että ihmisen pitää itse ilmoittaa postituslistalle muutoksista. Mutta ei mennyt naiselle perille.
Keskustelin potentiaalisen asiakkaan kanssa kuinka tärkeää on laatia testamentti. Asiakas kun oli ilmoittanut minulle ettei hän puolisonsa kanssa tarvitse lainkaan testamenttia, koska JOS hän itse kuolee, niin puoliso perii hänet ja JOS puoliso kuolee, niin hän perii...Öööö pidin kyllä kasvoni peruslukemilla, mutta ensinnäkin tuo kyllä hivenen hassulta kuulosti: "JOS minä kuolen, JOS puoliso kuolee".
Toisekseen tuo että he perivät toinen toisensa. Toki näin on lapsettoman pariskunnan ollessa kyseessä, mutta valitettavasti toisinaan voi valitettavasti käydä niin että molemmat menehtyvät samaan aikaan, joten tuo potentiaalisen asiakkaan ajatus että he taatusti kuolevat eri aikaisesti on sinällään yleisempää kuin samanaikainen kuolema.
En tajunnut tätä. Siis palauttaa mitä?