Voiko "tavis" kirjoittaa älliä?
Lehtijutuissa aina kaikki pelkkää laudaturia kirjoittavat ovat supernuoria jotka lukevat jatkuvasti tai muuten opiskelevat. Entä ne ihan tavikset jotka saavat laudatureja? Riittääkö pelkkä koulussa opiskelu huolella, vai tarvitaanko esim. lisäkirjallisuutta?
Meillä nuori kirjoittaa nyt syksyllä. Havahtui opiskeluun vasta tokana vuonna, mutta siitä lähtien ysi onkin ollut kirjoitettavissa aineissa huonoin numero. Katsoo joskus dokumentteja, ja toimii eräässä järjestössä liittyen historiaan ja yhteiskuntaoppiin, sekä seuraa paljon uutisia (päivittäin, myös englanniksi). Järjestöjutuissa joutuu lukemaan myös enkuksi paljon. Ei kumminkaan lue mitään hissa-yh-kirjallisuutta sen kummemmin. Kielellisesti suht. lahjakas, äikkä 10 vähällä työllä.
Onko mitään toivoa, että kirjoittaisi 6 ällää, siis kaikista kirjoittamistaan aineista? :D Tekee nyt kyllä paljon hommia, mutta ei pääse samoihin noiden ilttiksen supernuorten kanssa.
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Yo-kirjoitukset on melko tekemällä tehtyjä.
Jep, mutta toisaalta sivistystä arvostavan yhteiskunnan juttu. Kertoo kuitenkin vain vähän ihmisestä ja tämän osaamisesta.
L:ssä on se alaviiva, mutta pikku-l on helppo. Ainakin tekstatessa.
Älliä tietysti kirjoittaa taviskin, jos omaa suunnitelmallisuutta ja taktisia opiskelumetodeja.
Ihan kirjoitin enkusta lukematta ällän ja tavis olen.
Mun lukion keskiarvo oli 6.9 ja kirjoitin yhden äLLän.
Lukioaikana en kovin montaa kertaa kirjoja avannut, kirjoituksiin en lukenut yhtään.
Joten uskon että äLLien kirjoittaminen tavikselle on hyvinkin mahdollista.
Kirjoitin kaksi ällää ja kolme eetä aikoinaan ja olen kyllä ihan tavis. Keskiarvo oli varmaan 8,5 ja 9 välissä. Luin paljon, mutta en mitenkään hirveän paljon enkä todellakaan käyttänyt mitään lisämateriaalia. Taso voi nykyään olla toinen. Minua auttoi huomattavasti se että olin kaupungin parhaassa lukiossa, opetus oli laadukasta ja muut opiskelijat motivoituneita.
Miksi ihmeessä kukaan vanhempi ajattelee tuollaisia? Onko lapsi joku statussymboli, tuliko äkkiä mieleen mahdollisuus, että ap:llä olisikin lapsi jolla voisikin voi pönkittää omaa egoaan? 'Katsokaa nyt miten Meidän Tavallisten Vanhempien geeneistä saatiinkin aikaa parempaa kuin mooonien rikkaampien ja hienompien vanhempien geeneistä, vaikka niitten lasten piti olla superlapsia! Ei olis uskonut!' Kuvottavaa.
Kirjoitin neljä laudaturia lukematta ollenkaan. Vaikeudet alkoivat sitten vasta korkeakoulussa kun yleistieto ei riittänytkään.
En ollut huippuoppilas, mutta kieliopin osasin ulkoa. En tee koskaan kielioppivirheitä.
Olen aina harrastanut lukemista. Kirjoittaminen erilaisilla tyyleillä on helppoa.
Äidinkielestä sain L:n.
Muissa aineissa tein lähinnä lukioaikana läksyt ja luin viimetipassa kokeisiin. Yleisarvosana oli M.
Kuinka paljon työtä lukion käyminen ja ylioppilaaksi pääsy vaatii, jos on käynyt erityiskoulun pienryhmässä mukautetun opetussuunnitelman mukaan?
Minä kirjoitin aikanaan neljä ällää (joista kolme kielistä, kaksi A-kielen koetta) sekä kaksi eetä (reaali ja pitkä matikka). En harrastanut mitään erityistä koulun ulkopuolella enkä mielestäni ollut mikään "supernuori" muutenkaan vaan vähän kouluja käyneiden vanhempien ihan tavallinen lapsi, jolle asiat vaan tarttuivat päähän. Pääsin sitten kyllä aika helpolla myös haluamaani opiskelupaikkaan ja sieltä suoraan "uraputkeen" eli kai me koulussa pärjänneet kiltit tytöt muutakin osaamme kuin opetella tarpeetonta nippelitietoa ulkoa ;-)
Muita kuin älliä ei lasketa. Tilanteiden mukaan jostain aineista voi sitten tulla alempi, mutta keskusteluissa vain ällillä on merkitystä. Kaveripiiriä myös valikoidaan sen perusteella, paljonko älliä on ollut ylioppilaskirjoituksissa. Jos niitä ei ole paljoa, kaverit karsiutuvat nopeasti pois.
Vierailija kirjoitti:
En ollut huippuoppilas, mutta kieliopin osasin ulkoa. En tee koskaan kielioppivirheitä.
Olen aina harrastanut lukemista. Kirjoittaminen erilaisilla tyyleillä on helppoa.
Äidinkielestä sain L:n.
Muissa aineissa tein lähinnä lukioaikana läksyt ja luin viimetipassa kokeisiin. Yleisarvosana oli M.
Viime tipassa kirjoitetaan erikseen.
Vierailija kirjoitti:
En ollut huippuoppilas, mutta kieliopin osasin ulkoa. En tee koskaan kielioppivirheitä.
Olen aina harrastanut lukemista. Kirjoittaminen erilaisilla tyyleillä on helppoa.
Äidinkielestä sain L:n.
Muissa aineissa tein lähinnä lukioaikana läksyt ja luin viimetipassa kokeisiin. Yleisarvosana oli M.
Et tee koskaan kielioppivirheitä, silti kirjoitit "viimetipassa". Ei kannattaisi kehuskella. M ei yleisarvosanana ole kummoinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ollut huippuoppilas, mutta kieliopin osasin ulkoa. En tee koskaan kielioppivirheitä.
Olen aina harrastanut lukemista. Kirjoittaminen erilaisilla tyyleillä on helppoa.
Äidinkielestä sain L:n.
Muissa aineissa tein lähinnä lukioaikana läksyt ja luin viimetipassa kokeisiin. Yleisarvosana oli M.
Et tee koskaan kielioppivirheitä, silti kirjoitit "viimetipassa". Ei kannattaisi kehuskella. M ei yleisarvosanana ole kummoinen.
Plus jos on kirjoittanut aikana, jolloin ylioppilastodistukseen merkittiin yleisarvosana, laudaturin sai paras 20 %. Eximia tuli arvosanaksi laudaturin ja magnan väliin vuonna 1996, josta eteenpäin enää paras 5 % sai laudaturin. Ns. vanhat ällät irtosivat siis vuodesta 96 alkaen saatuja paljon helpommin.
Miksi ei? En minä ainakaan ole mikään supernuori ollut. Kuuntelin tunneilla kyllä ja sillä pärjäsi hyvin.