Lue keskustelun säännöt.
Voiko "tavis" kirjoittaa älliä?
18.05.2018 |
Lehtijutuissa aina kaikki pelkkää laudaturia kirjoittavat ovat supernuoria jotka lukevat jatkuvasti tai muuten opiskelevat. Entä ne ihan tavikset jotka saavat laudatureja? Riittääkö pelkkä koulussa opiskelu huolella, vai tarvitaanko esim. lisäkirjallisuutta?
Meillä nuori kirjoittaa nyt syksyllä. Havahtui opiskeluun vasta tokana vuonna, mutta siitä lähtien ysi onkin ollut kirjoitettavissa aineissa huonoin numero. Katsoo joskus dokumentteja, ja toimii eräässä järjestössä liittyen historiaan ja yhteiskuntaoppiin, sekä seuraa paljon uutisia (päivittäin, myös englanniksi). Järjestöjutuissa joutuu lukemaan myös enkuksi paljon. Ei kumminkaan lue mitään hissa-yh-kirjallisuutta sen kummemmin. Kielellisesti suht. lahjakas, äikkä 10 vähällä työllä.
Onko mitään toivoa, että kirjoittaisi 6 ällää, siis kaikista kirjoittamistaan aineista? :D Tekee nyt kyllä paljon hommia, mutta ei pääse samoihin noiden ilttiksen supernuorten kanssa.
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ollut huippuoppilas, mutta kieliopin osasin ulkoa. En tee koskaan kielioppivirheitä.
Olen aina harrastanut lukemista. Kirjoittaminen erilaisilla tyyleillä on helppoa.
Äidinkielestä sain L:n.
Muissa aineissa tein lähinnä lukioaikana läksyt ja luin viimetipassa kokeisiin. Yleisarvosana oli M.
Et tee koskaan kielioppivirheitä, silti kirjoitit "viimetipassa". Ei kannattaisi kehuskella. M ei yleisarvosanana ole kummoinen.
Plus jos on kirjoittanut aikana, jolloin ylioppilastodistukseen merkittiin yleisarvosana, laudaturin sai paras 20 %. Eximia tuli arvosanaksi laudaturin ja magnan väliin vuonna 1996, josta eteenpäin enää paras 5 % sai laudaturin. Ns. vanhat ällät irtosivat siis vuodesta 96 alkaen saatuja paljon helpommin.
Unohtui: eximian myötä myös yleisarvosanasta luovuttiin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli se ainakin ennen mahdollista. Olin kasin oppilas, mutta kirjoitin puolivahingossa kolme ällää ja kolme eetä. Tämä oli kyllä 90-luvun loppupuolella, kun oli vanha reaali ja tapana kirjoittaa kaikki kerralla.
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin
Tällasta näkemystä enempi.
K a i k k i on mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kirjoitin aikanaan neljä ällää (joista kolme kielistä, kaksi A-kielen koetta) sekä kaksi eetä (reaali ja pitkä matikka). En harrastanut mitään erityistä koulun ulkopuolella enkä mielestäni ollut mikään "supernuori" muutenkaan vaan vähän kouluja käyneiden vanhempien ihan tavallinen lapsi, jolle asiat vaan tarttuivat päähän. Pääsin sitten kyllä aika helpolla myös haluamaani opiskelupaikkaan ja sieltä suoraan "uraputkeen" eli kai me koulussa pärjänneet kiltit tytöt muutakin osaamme kuin opetella tarpeetonta nippelitietoa ulkoa ;-)
Aikanaan? Tiedätkö, mitä aikanaan tarkoittaa? Yritit kai sanoa aikoinaan.
Voi olla; tosin sanoja aikanaan ja aikoinaan käytetään molempia viittaamaan sekä menneeseen että tulevaan eikä Kielitoimistollakaan ole täsmällistä suositusta niiden käytöstä. Tosin en kyllä kehuskellutkaan, etten tekisi ikinä kielioppivirheitä, vastoin kuin viimetippatyyppi. Äikästä tuli kyllä ällä, mutta kielioppiosaaminen on sittemmin rapistunut ja täällä kirjoitan muutenkin aika puhekielisesti.
Mä vedin lukion läpi ihan minimipanostuksella, olin kaikilta kursseilta maksimimäärät poissa ja mitään kotitehtäviä en koskaan tehnyt. Tentteihin luin edellisenä päivänä ja sain yleensä ihan hyviä arvosanoja, keskiarvo lukion päättötodistuksessa oli 8,3. Olen ihan tavis, mutta mulla on hyvä ulkomuisti, joten edellisenä iltana lukeminen toimi, kun lukiossa koealueet ei vielä olleet kovin laajoja. Yo-kokeisiin sitten panostinkin enemmän, noin kuukauden ajan pänttäsin todella ahkerasti ja sain kolme laudaturia, yhden eximian ja yhden cum lauden. Eli varmasti se kuusikin ällää on ihan mahdollista "tavikselle", jos on motivaatiota panostaa täysillä, kun tällainen alisuoriutujakin onnistui muutaman L:n saamaan.
Pakko sanoa, että nyt yliopisto-opinnoissa on ollut vähän vaikeuksia, kun en ikinä ole opetellut järkevää opiskelumetodia. Nytkin jätän kaiken vähän viimetinkaan, ja lääkiksessä ei edellisenä iltana pänttääminen ihan riitäkään... Olen kyllä ihan aikataulussa ja kandiksi asti ehtinyt ja työkynnyksestäkin selvinnyt. On vaan monen homman kohdalla tullut mentyä ns. perse edellä puuhun, kun helpommalla pääsisi, jos jakaisi työmäärän pidemmälle ajalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoin ällän, pari eximiaa ja loput ämmiä lukematta käytännössä ollenkaan. En silloin tajunnut, että joillakin voi oikeasti olla vaikea päästä jostain aineesta läpi vaikka he oikeasti panostivat siihen. Nyt vanhempana tajuan, että maailmassa on vaikka mitä Susanna Koskia, Huhtasaareja ja muita jotka ovat ehkä niin ahkeria että saavat maisterin paperit hommattua, mutta silti helvetin tyhmiä.
Itse olen vain 4 L:n ylioppilas, mutta noi neljä tuli helposti ilman yhtään mitään panostusta. Olin ja olen tosi laiska, mutta ilmeisesti kuulun niihin tyyppeihin, joilla tieto vaan tarttuu päähän kertakuulemalta/-lukemalta. Ainoa keksimäni ero moniin muihin ikätovereihin on se, että oon aina tykännyt lukemisesta paljon (siis kaunokirjallisuuden ja ihan puhtaan hömpänkin, en akateemisen tekstin).
Yliopistossa oon ikuinen opiskelija, menestys arvosanoissa mitattuna on tosi hyvää mutta teen vain aivan minimin ja pidän välivuosia työskennellen ym. Eli se liian helpolla tuleva opintomenestys on mun tapauksessa ollut hidaste, kun ei ole tarvinnut motivaatiota, päättäväisyyttä tai opiskelustrategioita. Oonko mä nyt sit tavis vai ihan täysi luuseri, en tiedä. Mutta ainakin sen verran oon oppinut, että koulumenestys, yo-tutkinto tai yliopistosta valmistuminen ei välttämättä tarkoita yhtään mitään viisauden tai älykkyyden suhteen olipa kyse sit ahkerista pänttääjistä tai hyvämuistisista laiskoista.
Aikanaan? Tiedätkö, mitä aikanaan tarkoittaa? Yritit kai sanoa aikoinaan.