Työkaveri ei koskaan lupaa mitään eikä myöskään ota vastuuta töistä.
Mistä johtuu, ettei lupaa ikinä mitään? Jos on puhe, että tällä viikolla pitää saada tämä ja tuo tehdyksi, niin kuuntelee hiljaa, ei lupaa tehdä osaansa, mutta ei kieltäydy tekemästäkään. Saattaa kuitenkin tehdä viikon aikana muuta eikä pidä huolta, että pakolliset työt tulevat tehdyksi. Väistää vastuun ja tuntuu ajattelevan, että joku muu hoitaa tai että ne vain hoituvat jotenkin.
Työt kyllä hoituvat vastuullisempien toimesta. Mutta mistä ihmeestä tuollainen malli tulee? Kun ei ole ikinä ollut vastaavaa ongelmaa, sillä normaalit ihmiset osaavat ottaa tuon verran vastuuta. Pistää silmään tämä erikoinen vastuuttomuus ja lupauksista viis veisaaminen.
Kommentit (34)
Vierailija kirjoitti:
Joo mä olen tuollainen. Ei ole kiinnostusta jäädä taloon pidemmäksi aikaa, joten miksi rehkisin. Ja tiedän että olen muita pätevämpi aika monessa asiassa ja jos se selviää heille, tietyt hommat nakitetaan mulle aina jatkossakin
Pakoilet vastuuta, sillä pääset silloin helpommalla. Onko tämäkin näitä nykyajan tuulia, joista tuolla pari jo aiemmin mainitsi.. Ap
Jos vastuusta maksetaan kunnon korvaus, ei tarvitse pakoilla sitä. Mutta jos ei makseta niin miksi haalia ylimääräistä hommaa p*skalla palkalla?
Tuollaisille ei kuulu sanoa "muistathan että tämä pitää tehdä?", vaan "tee tämä". Esimiehen olisi huolehdittava tästä.
Jos pomo kysyy että onnistuuko homma siihen ja siihen mennessä niin alaiselta ainut oikea vastaus on että onnistuu. Jos pomo kysyy että onko homma perjantaina valmis niin pitää sanoa että on. Jos pomo kysyy että lupaatko sen niin pitää sanoa että lupaan. Jos pomo kysyy että lupaatko aivan varmasti "tuohon käteen" niin pitää sanoa että lupaan varmasti ja lyödä kättä päälle.
Tämän jälkeen työntekijä voi tehdä hommia normaaliin tahtiin ja homma on lupauksen mukaan valmis tai sitten ei ole. Pomo kysyy sitten että kun homma ei olutkaan valmis niin tähän pitää vaan sanoa että työtä oli enemmän kuin luulin. Tästä fiksu pomo oppii.
Eri juttu jos työnantaja lupaa jotain extraa siitä että hiukan puristetaan.
Vierailija kirjoitti:
Joo mä olen tuollainen. Ei ole kiinnostusta jäädä taloon pidemmäksi aikaa, joten miksi rehkisin. Ja tiedän että olen muita pätevämpi aika monessa asiassa ja jos se selviää heille, tietyt hommat nakitetaan mulle aina jatkossakin
Jos et aio jäädä, kannattaisi varmaan lähteä heti. Ja jos pidät tavallisten, omiin työtehtäviisi kuuluvien hommien tekemistä rehkimisenä, edessäsi on vaikeita aikoja.
Ongelma ei ole tämä teidän työkaveri vaan te itse. Tämä työntekijä on tosi pahassa raossa koska te lupaatte. Te lupaatte ja te myös sitten venytte. Näin näkee tämä teidän työkaverinne ja on oikeassa.
Veikkaan että ap. on yrittäjä ja häntä ottaa pattiin:)
Meillä on tällä hetkellä työpaikalla ylimitoitusta työntekijöiden määrän suhteen opiskelijoiden ansiosta - se 'sopu sijaa antaa' on hiukan heikoilla kantimilla, kun työt tulevat ennen aikojaan tehtyä vähemmälläkin määrällä ja loppupäivä menee miettiessä, että mitähän sitä vielä voisi tehdä, ettei näyttäisi vaan seisoskelevan tumput suorina...
Vierailija kirjoitti:
Jos vastuusta maksetaan kunnon korvaus, ei tarvitse pakoilla sitä. Mutta jos ei makseta niin miksi haalia ylimääräistä hommaa p*skalla palkalla?
Olen todennut töiden sujuvan paremmin kun koordinoin tiimin toimintaa ja huolehdin muutamista muistakin asioista, vaikkei edes tarvitsisi. Paletti pysyy paremmin kasassa, ei jäädä aikatauluista jälkeen, materiaalit ei lopu kesken jne. Se on kaikille helpompaa, myös minulle. Tietysti muutkin osaavat ja on pakkokin, en ole korvaamaton enkä haluakaan olla. Se tulee jotenkin luonnostaan, että huomioi ja tarttuu asiaan kun sellainen tulee eteen, eikä vain odota että joku muu tekee. Johtuu kai siitä, että olin aika pitkään, teinistä asti, töissä perheyrityksessä. Oppi siihen, että on vastuussa ja jos on työ tehtävänä, se myös tehdään, jos ei itse osaa korjata tilannetta, ilmoitetaan heti eteenpäin eikä odoteta että joku muu huomaa joskus.
Vierailija kirjoitti:
Minkälaisessa kasvuympäristössä tuollainen aloitekyvyttömyys ja vastuuttomuus syntyy? Ap
Aina ei ole kysymys kasvuympäristöstä. Monilla ADD-oireisilla on aloitekyvyttömyyttä erilaisissa asioissa, mikä rasittaa eniten ADD-oireista itseään. Henkilö ei ole laiska tai välinpitämätön, vaan henkilön kognitiiviset toiminnot (aivojen välittäjäaineet ym.) eivät toimi niin hyvin kuin ns. normaalikognition omaavilla. Toimintavikaa voi olla aivojen toiminnanohjauksen säätelyssä tms. Voit lukea ADD:stä lisää netistä. Monilla aikuisilla on tietämättään diagnosoimaton ADD. Monet ovat alkaneet ihmetellä vasta myöhemmin elämässään, miksi joidenkin asioiden tekeminen ei suju , vaikka halua ja intoa on. Sitten ovat huomanneet, että se tietty toimintakaava on ollut läsnä läpi elämän. Kouluaikana on voinut pärjätä, koska koulunkäynti on ollut tiukasti strukturoitua ja valinnanvapautta on ollut vähemmän. ADD-oireet näkyvät siten myöhemmässä elämässä, kun joutuu itse rytmittämään tekemisensä ja valinnanvapautta on runsaasti. No, psykologiassa sanotaan, että muutenkin, jos on enemmän kuin 6 valintamahdollisuutta jostain asiasta, se alkaa ahdistaa ihmisen mieltä (vähän asian vierestä). No, kirjoituksestasi ei käy ilmi, minkäikäinen henkilö on kyseessä.
Voitko ap kertoa mistä alasta on kyse?
Kun on ADD-oireina mm. aloitekyvyttömyyttä (jonka itse myös ymmärtää sellaiseksi tilanteessa), ei uskalla lupautua tekemään jotain tiettyä asiaa, vaikka kuinka tietoisesti haluaisi. Jokin siellä ajattelussa estää sen. Se este pitäisi oppia kiertämään, mutten tiedä, miten. Voi toki olla, että tuon työntekijän kohdalla on kyse jostain muusta.
Vierailija kirjoitti:
Ongelma ei ole tämä teidän työkaveri vaan te itse. Tämä työntekijä on tosi pahassa raossa koska te lupaatte. Te lupaatte ja te myös sitten venytte. Näin näkee tämä teidän työkaverinne ja on oikeassa.
Ei ole mistään venymisestä kyse, vaan ihan tavanomaisista työtehtävistä. Mutta ainahan joku tietysti voi nähdä normaalin työnteonkin suurena venymisenä. Ap
Aa nyt tajuan. Tuohan kuulostaa loogiselta. Kiitos! Ap