Rahan pummaajat Helsingin keskustassa

Alkaa kyllä hermo mennä kun pitää kaikkialla varoa mihin katsoo, jos ottaa vahingossa katsekontaktin näihin niin ei seuraa mitään hyvää.

Asuinalueelleni aukesi pari vuotta sitten pienehkö ostoskeskus eikä mennyt kauaa että siihen pääoville ilmestyi romaninainen, lähes vuoden jokaisena päivänä istuu siinä aamusta iltaan. Huutelee asiakkaiden perään ja mitä kylmempi ilma on sitä äänekkäämmin rääkyy. Välillä näpertelee älyluuriaan. Ei tee mieli enää siellä ostoksilla käydä enkä ymmärrä miksei näille voi mitään tehdä.

Yksi kohtaaminen oli suomalaisen narkin(?) kanssa rautsikalla, pyysi kolmea kymppiä junalippuun ja kun sanoin ettei ole käteistä niin jäi huutamaan vihaisena perään että tuolla on automaatteja. :D Vähän sekavan oloinen n. 30v nainen, muistaakseni blondi.

Vierailija kirjoitti:

Osaako joku sanoa, onkohan ketjussa aiemmin mainittu kerjäävä - oikeasti rahoissaan oleva - mummo sama, kehen olen törmännyt useasti rautatieasemalla? Mummo on suomea puhuva, harmaantunut, lasittunut katse, istuu jossain tai kävelee toistaen monotonisesti "hei, hei, hei" samalla kun nostelee kättään anovasti. Välillä kulkee käsi ojossa hokien: "Anna rahaa". Kuulostaako tutulta?

Jep, tuttu täti!

Oikeasti tämä on varakas rouva, joka omistaa kaksi asuntoa. Vintissä vain kaikki ei ole kohdallaa.

Vierailija kirjoitti:

Mä oon ajatellut että alan pitää laukussa jotain suklaapatukoita. Annan sitten niitä jos jollain on niin kova nälkä että pitää vaatimalla vaatia rahaa.

Ne pummaajat pyytävät rahaa ruokaan, kun kuulemma on nälkä, sitten kun tarjoaa välipalaa, niin se ei käykään.

Kerran Hgi:ssä Stockan vieressä kadulla nuori nainen pysäytti minut ja pyysi rahaa seutubussilippuun (n. 4,5€), kun hän oli unohtanut lompakon kotiin ja matkakortissa raha loppunut. Sanoin, että okei voidaan mennä yhdessä rautatieasemalle niin ostetaan sulle automaatista seutulippu. Sitten nainen alkoikin puhua, että ei se käy, kun hän tarvitsee rahat ruokaostoksiin.

Eli ensin nainen pyysi rahaa busdilippuun, mutta sitten bussilipun ostaminen ei käynytkään, vaan rahaa oli saatava ruokaan...



Sitä paitsi, miksi hän oli niin kaukana bussipysäkiltä pummaassa rahaa, minä siinä tilanteessa yrittäisin pummata rahaa bussipysäkin vieressä.

Muutenkin, jos minulle kävisi samanlainen tilanne, niin minä ottaisin riskin ja matkustaisin pummilla ilmaiseksi metrossa, ratikassa tai lähijunalla mahd. Lähelle ja kävelisin loppumatkan kotiin.

Euvostoliiton ihanuutta ja kaupungissa asumisen kurjuutta.

En ole törmännyt kuin kesäisin kerjäläisiin ja kukkien myyjiin samoista maista. Rahaa ei ole kukaan pyydellyt tai kysellyt, mutta tupakkaa joku silloin tällöin. Kumppani on oikea pummimagneetti että häneltä tullaan aina kysymään tupakkaa kun liikkuu keskustassa. Tämä toisaalta päin Suomea.

Vierailija kirjoitti:

Osaako joku sanoa, onkohan ketjussa aiemmin mainittu kerjäävä - oikeasti rahoissaan oleva - mummo sama, kehen olen törmännyt useasti rautatieasemalla? Mummo on suomea puhuva, harmaantunut, lasittunut katse, istuu jossain tai kävelee toistaen monotonisesti "hei, hei, hei" samalla kun nostelee kättään anovasti. Välillä kulkee käsi ojossa hokien: "Anna rahaa". Kuulostaako tutulta?

Tämä ihan sama rouva kerjäsi keskustassa jo viime vuosikymmenen alkupuolella, oli vielä silloin huomattavasti normaalimman oloinen. Samat repliikit olivat jo silloin käytössä. Olen joskus jo aikaa sitten lukenut lehtijuttuja jostakusta ihan varakkaasta naisesta, joka on ottanut kerjäämisen "ammatikseen" ja vaihtaa ihan toisenlaiseen asuun ja olemukseen kun lopettaa kerjäämisen, ja olen miettinyt olisiko tämä se tapaus. Juttujen mukaan asui jollain kauemmalla ympäristöpaikkakunnalla, en enää muista missä, ja tuli Helsinkiin siksi etteivät tuttunsa tunnistaisi.

Nykyisellään kyllä tosiaan vaikuttaa mielenterveysongelmaiselta, ehkä se ei enää ole pelkkää näyttelemistä? Kerjää välillä myös paikallisliikenteen junissa ja jos joku erehtyy antamaan jotain, hän liimautuu kiinni ja alkaa pyytää jotain lisää. Kerran istui erään nuorehkon rahaa antaneen kiltin näköisen miehen viereen ja pyysi tältä jatkoksi lupaa soittaa puhelimella. Mies antoi vähän epäröiden puhelimensa. En uskaltanut sanoa mitään, koska nainen on joskus suorastaan vainonnut minua (tuskin muistaa itse). Kirjoitin miehelle lapun, jossa kerroin lyhyesti rouvan uran pituudesta, ja annoin sen pois lähtiessäni.

Onhan niitä ja kävelen eteenpäin sanomatta mitään.

En ymmärrä miksei kerjäystä voi kieltää lailla? Onhan meillä lakeja joka lähtöön. Toi olis vielä niin helppoa valvoa. Vartijat vois häätää alueeltaan kaikki, jotka alkaa pyytää mitään ja häiritsemään ohikulkijoita. Ihmiset voisi myös itse ilmoittaa häirinnästä jos se olisi kiellettyä. Nyt vain kärsitään ja yritetään keksiä keinoja kuinka väistellä noita.

Onneksi sentään lasten ja eläinten kanssa kerjääminen on kiellettyä. Niitähän nukutettiin, jotta pysyvät paikoillaan koko päivän. Sääliin noi yrittää vedota. Yksi oli muka rampa, käveli kepeillä ja jalka oli vinossa. Joskus näin samaisen muijan myöhemmin muualla ja oli aivan normaali, ei keppejä ja jalka oli suorassa. Suomalaiset ovat niin humaaneja toisilleen ja sitä käytetään hyväksi. Mutta kuka suojelisi meitä hyväksikäyttäjiltä? Poliitikot?

Mä en nyt ymmärrä minkä takia pitäisi pummeille antaa. Olen sairas opiskelija, jolle ainoat ruuat on puuro ja joskus käyn koulun ruokalassa. Samoja vaatteita käyttänyt monta vuotta, pummilla ajan hsl:n alueella. En tajua miksi mun pitäs niille jotain syytä. Yhtälailla mä voisin niille sanoa, että anna sä mulle joskus jotain. En vaan hyväksy kerjäämistä.

Vuosaaressa nuori kundi usein pummimassa euron tai kaksi ja selittäen metrolippu tai kahviin rahaa. Suomalainen kyllä on ja selvinpäin.Kilahtaa helposti kun ei anna rahaa.

Itäkeskuksessa taas nämä Romani akat huijaa vainoo juuri esim vanhoja ihmisiä jotka odottaa esim kela -taksia. Hyvin varastivat äidiltäni korun kaulasta muutama vuosi sitten !!!

Vierailija kirjoitti:

Kauppojen edessä on myös nykyään ulkom. naisia pyytämässä ruokaa. Jos erehdyt lupaamaan, niin muija tunkee kauppaan mukaan ja yrittää maksattaa ainakin 50€ ostokset siidereineen ja sisäfilepihveineen.

Hyvä Helsinki!

Oletko kokeillut vai mistä keksit juuri nuo siiderit ja sisäfileet, kuulostavat vähän toisenlaisen porukan ruokavaliolta.

Kaisaniemessä on nainen, joka kerjää ruokaa, koska ”opintotuki on myöhässä”.

Hänellä ei ole opintotukea, jos olisi, tietäisi, että se tulee automaattisesti kuun eka päivä.

Eikä sitä tarkisteta joka kuukausi, vaan kerran vuodessa.

Ja jos opintopisteet ei riitä, niin sitten pystyy hakemaan toimeentulotukia.

Viikosta toiseen sama litania.

Kaiken huippu mielestäni oli kerran kun olin lounaalla niin kerjääjä tuli pöydän viereen selittämään miten tarvitsisi rahaa

Vierailija kirjoitti:

Kaisaniemessä on nainen, joka kerjää ruokaa, koska ”opintotuki on myöhässä”.

Hänellä ei ole opintotukea, jos olisi, tietäisi, että se tulee automaattisesti kuun eka päivä.

Eikä sitä tarkisteta joka kuukausi, vaan kerran vuodessa.

Ja jos opintopisteet ei riitä, niin sitten pystyy hakemaan toimeentulotukia.

Viikosta toiseen sama litania.

Tämä tuli mulle vastaan elokuussa, enkä antanut rahaa, mutta jäin jälkikäteen miettimään oliko hänellä kuitenkin oikea tarve. Hyvä tietää, että tein oikean ratkaisun.

Aina kun käyn Helsingissä annan rahaa noille pummaajille. Sen ansiosta ne pysyvät siellä eivätkä tule tänne maakuntiin.

Monesti suomalaiset ihmettelevät, miksi Euroopan suurissa kaupungeissa (esim. Pariisi) ihmiset ovat niin tylyn oloisia ja ignooraavat, jos yrittää ottaa kontaktia. Se johtuu osittain näistä kerjäläisistä. Ovat tottuneet siihen, että aina joku yrittää ruinata rahaa tai huijata.

Höpö höpö, hanki apua noihin harhoihisi. Ei nykyaikana kerjäläisiä ole varsinkaan Suomessa. En minä ainakaan koskaan ole törmännyt Helsingissä tai muuallakaan kerjäläisiin.

Kun annat kerjäläiselle JOSKUS, tänne kannattaa tulla kerjäämään. Älä anna koskaan! Haluatko tukea rikollispomoa, sutenööriä tai toisaalta huumeiden käyttöä? Itkua tuhertava lapsi voi olla poikkeus. Suomessa homman pitää toimia toisin: on etuudet, sossu ja yksityisten tahojen ruuanjakelu (leipäjonot). Kerjäläisistä tulee sellainen kuva, ettei tehdä mitään ja ihmisten on kerjättävä elääkseen. Vaikka on kaikki nuo toimet ja kova verotus, jolla sen kustannamme.

neuvo: ei saa katsoa silmiin. Samalla tavalla sekä hullut, huumehörhöt että pummaajat.

Hulluja ei pidä vastustaa, ja säälin herääminen (tai viha, jos näkee vain laskelmointia) tulee jos katsoo pummaajia silmiin. Olen jonkun kerran antanut rahaa ja kerran käynyt kahden romanitytön kanssa kaupassa, se oli hurjaa menoa ja vaikka mitä olisi pitänyt saada. Äitinsä ja pari muuta heti osingolla kun pääsivät kaupasta ulos. Never again.