Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pääsin liian myöhään psykiatriselle osastolle
17.05.2018 |
N. vuosi sitten olin menossa osastolle, mutta sain pakit. Silloin oli itsemurha-ajatuksia, mutta tuntui etten pystynyt sitä tekemään läheisteni takia. Osasto tuntui ainoalta vaihtoehdolta. Mielenterveystoimistossakin olivat sitä mieltä, että osastohoito olisi paras ratkaisu, mutta osastolle en silti päässyt. Koko kesän ja syksyn lääkäri olisi halunnut kirjoittaa lähetteen osastolle, mutta en suostunut siihen, koska pelkäsin saavani taas pakit. Aika pian niiden pakkien jälkeen kyllä tilannekin muuttui sellaiseksi, ettei kiinnostanut enää läheisten kärsimys kuolemani jälkeen ja itsemurha tuntui ainoalta vaihtoehdolta, osastokaan ei tuntunut enää vaihtoehdolta.
Itsemurhaa mietin ja suunnittelin sitten koko syksyn, kunnes joulukuussa sitä ensimmäistä kertaa yritin. Uskallus loppui kesken ja päädyin sairaalaan. Sillä tiellä olen edelleen, pian tulee 5 kuukautta osastoelämää täyteen eikä tietoa kotiutumisesta ole, koska mulla ei ole ollenkaan enää motivaatiota elää ja itsemurha täyttää ajatukset. Tällä hetkellä olen jopa pakkohoidossa jatkuvien yritysten takia.
Olisi vaan kannattanut ottaa minut osastolle silloin vuosi sitten, kun oli vielä halua parantua ja tehdä asioille jotain...
Kommentit (65)
Vierailija kirjoitti:
Ota itseäsi niskasta kiinni.
Eli sait ensimmäisestä kerrasta hylyn ja sen jälkeen itse monesti kieltäydyit kun pelkäsit uusia hylkyjä? Ei se terveydenhoito ole ainoa syypää tässä.
Mikä saa ihmisen noin syviin vesiin?
Oletko sotkenut pääsi aineilla?
Läheiset eivät silti edelleenkään välitä sinun tilastasi?
Olisiko sinun syytä hakeutua vainoharhoinesi hoitoon?
Ihmisillä on itsellään ensisijainen vastuu elämästään, vasta sitten jos puhutaan poikkeuksellisista tilanteista yhteiskunnalla on velvollisuus puuttua tilanteeseen.
Eikä se sosialistien äänestäminen tee ketään autuaaksi.
Tuskin tuo paha olosi on sentään "syntymälahja".
Kuulostat enemmän siltä että et halua koska et saanut apua ekalla kerralla itsepäisyyden takia "noku ne ei auttanu mua sillon ni nytpä näkevät. En edes yritä kiusallanikaan!". Itsellä ollut kyseisiä tapauksia lähipiirissä ja kummasti paranivat kun tajusivat että ei sitä yritrtä parantua muiden tai niiden osaston henkilökunnan takia vaan itsensä. Maailmassa on paljon hienoja asioita mitä kokea lunham vain yrittää.
Mistä näitä tylyttäjiä oikein riittää? Tekisi mieleni kysyä, oletko syntymästä asti ollut jotekin sosiaalisesti vajaa vai mistä johtuu kaikki tämä ilkeilyn määrä. En kuitenkaan kysy, sillä tuskin osaisit vastata kysymykseeni.
Viimeisimmässä kommentissasi kuitenkin valotat hieman taustaasi: Tunnet useita (enemmän kuin yksi) itsemurhaa aikoneita tai sitä yrittäneitä. Todennäköisesti olet itsekin jotenkin järkyttynyt tilanteesta. Nyt sitten tulet AV:lle vetämään mattoa muilta samassa tilanteessa olevilta.
Osuinko oikeaan? Ehkä kannattaisi käydä purkamassa traumaattisten tilanteiden aiheuttamia turhaumia ammattiauttajan puheilla. Toivon mukaan opit myös hieman empaattisuutta muita ihmisiä kohtaan. Tsemppiä!
Tarkoitus ei ole vetää mattoa alta vaan huomauttaa että sen sijaan että osoittaa syyttävällä sormella muita katsoo peiliin ja rajuaa että ehkä pitäisi yrittää itseään varten. Itse olin aikanaan todella pahasti masentunut ja ainoa tie pois siitä suosta oli tajuta että itseään varten täällä eletään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota itseäsi niskasta kiinni.
Eli sait ensimmäisestä kerrasta hylyn ja sen jälkeen itse monesti kieltäydyit kun pelkäsit uusia hylkyjä? Ei se terveydenhoito ole ainoa syypää tässä.
Mikä saa ihmisen noin syviin vesiin?
Oletko sotkenut pääsi aineilla?
Läheiset eivät silti edelleenkään välitä sinun tilastasi?
Olisiko sinun syytä hakeutua vainoharhoinesi hoitoon?
Ihmisillä on itsellään ensisijainen vastuu elämästään, vasta sitten jos puhutaan poikkeuksellisista tilanteista yhteiskunnalla on velvollisuus puuttua tilanteeseen.
Eikä se sosialistien äänestäminen tee ketään autuaaksi.
Tuskin tuo paha olosi on sentään "syntymälahja".
Kuulostat enemmän siltä että et halua koska et saanut apua ekalla kerralla itsepäisyyden takia "noku ne ei auttanu mua sillon ni nytpä näkevät. En edes yritä kiusallanikaan!". Itsellä ollut kyseisiä tapauksia lähipiirissä ja kummasti paranivat kun tajusivat että ei sitä yritrtä parantua muiden tai niiden osaston henkilökunnan takia vaan itsensä. Maailmassa on paljon hienoja asioita mitä kokea lunham vain yrittää.
Mistä näitä tylyttäjiä oikein riittää? Tekisi mieleni kysyä, oletko syntymästä asti ollut jotekin sosiaalisesti vajaa vai mistä johtuu kaikki tämä ilkeilyn määrä. En kuitenkaan kysy, sillä tuskin osaisit vastata kysymykseeni.
Viimeisimmässä kommentissasi kuitenkin valotat hieman taustaasi: Tunnet useita (enemmän kuin yksi) itsemurhaa aikoneita tai sitä yrittäneitä. Todennäköisesti olet itsekin jotenkin järkyttynyt tilanteesta. Nyt sitten tulet AV:lle vetämään mattoa muilta samassa tilanteessa olevilta.
Osuinko oikeaan? Ehkä kannattaisi käydä purkamassa traumaattisten tilanteiden aiheuttamia turhaumia ammattiauttajan puheilla. Toivon mukaan opit myös hieman empaattisuutta muita ihmisiä kohtaan. Tsemppiä!
Tarkoitus ei ole vetää mattoa alta vaan huomauttaa että sen sijaan että osoittaa syyttävällä sormella muita katsoo peiliin ja rajuaa että ehkä pitäisi yrittää itseään varten. Itse olin aikanaan todella pahasti masentunut ja ainoa tie pois siitä suosta oli tajuta että itseään varten täällä eletään
Mistä näitä neuvojia oikein riittää, joilla on ollut "todella paha masennus"? Varmaan joo jokaisesta oma masennus on tuntunut todella pahalta, mutta tuo ei valitettavasti ole ainakaan mikään diagnoosi.
Vierailija kirjoitti:
Ota itseäsi niskasta kiinni.
Eli sait ensimmäisestä kerrasta hylyn ja sen jälkeen itse monesti kieltäydyit kun pelkäsit uusia hylkyjä? Ei se terveydenhoito ole ainoa syypää tässä.
Mikä saa ihmisen noin syviin vesiin?
Oletko sotkenut pääsi aineilla?
Läheiset eivät silti edelleenkään välitä sinun tilastasi?
Olisiko sinun syytä hakeutua vainoharhoinesi hoitoon?
Ihmisillä on itsellään ensisijainen vastuu elämästään, vasta sitten jos puhutaan poikkeuksellisista tilanteista yhteiskunnalla on velvollisuus puuttua tilanteeseen.
Eikä se sosialistien äänestäminen tee ketään autuaaksi.
Tuskin tuo paha olosi on sentään "syntymälahja".
Kuulostat enemmän siltä että et halua koska et saanut apua ekalla kerralla itsepäisyyden takia "noku ne ei auttanu mua sillon ni nytpä näkevät. En edes yritä kiusallanikaan!". Itsellä ollut kyseisiä tapauksia lähipiirissä ja kummasti paranivat kun tajusivat että ei sitä yritrtä parantua muiden tai niiden osaston henkilökunnan takia vaan itsensä. Maailmassa on paljon hienoja asioita mitä kokea lunham vain yrittää.
Mistä näitä tylyttäjiä oikein riittää? Tekisi mieleni kysyä, oletko syntymästä asti ollut jotekin sosiaalisesti vajaa vai mistä johtuu kaikki tämä ilkeilyn määrä. En kuitenkaan kysy, sillä tuskin osaisit vastata kysymykseeni.
Viimeisimmässä kommentissasi kuitenkin valotat hieman taustaasi: Tunnet useita (enemmän kuin yksi) itsemurhaa aikoneita tai sitä yrittäneitä. Todennäköisesti olet itsekin jotenkin järkyttynyt tilanteesta. Nyt sitten tulet AV:lle vetämään mattoa muilta samassa tilanteessa olevilta.
Osuinko oikeaan? Ehkä kannattaisi käydä purkamassa traumaattisten tilanteiden aiheuttamia turhaumia ammattiauttajan puheilla. Toivon mukaan opit myös hieman empaattisuutta muita ihmisiä kohtaan. Tsemppiä!
Miksi ryhdyt leikkimään muita parempaa ihmistä ja sotket keskustelua?
Ap voi ihan rauhassa vastata mihin kommenttiin haluaa, tai olla vastaamatta kaikkiin. Tuo "sosialistien äänestäminen ei tee ketään autuaaksi" oli minun kommenttini, ja se oli sinulle eikä ap:lle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota itseäsi niskasta kiinni.
Eli sait ensimmäisestä kerrasta hylyn ja sen jälkeen itse monesti kieltäydyit kun pelkäsit uusia hylkyjä? Ei se terveydenhoito ole ainoa syypää tässä.
Mikä saa ihmisen noin syviin vesiin?
Oletko sotkenut pääsi aineilla?
Läheiset eivät silti edelleenkään välitä sinun tilastasi?
Olisiko sinun syytä hakeutua vainoharhoinesi hoitoon?
Ihmisillä on itsellään ensisijainen vastuu elämästään, vasta sitten jos puhutaan poikkeuksellisista tilanteista yhteiskunnalla on velvollisuus puuttua tilanteeseen.
Eikä se sosialistien äänestäminen tee ketään autuaaksi.
Tuskin tuo paha olosi on sentään "syntymälahja".
Kuulostat enemmän siltä että et halua koska et saanut apua ekalla kerralla itsepäisyyden takia "noku ne ei auttanu mua sillon ni nytpä näkevät. En edes yritä kiusallanikaan!". Itsellä ollut kyseisiä tapauksia lähipiirissä ja kummasti paranivat kun tajusivat että ei sitä yritrtä parantua muiden tai niiden osaston henkilökunnan takia vaan itsensä. Maailmassa on paljon hienoja asioita mitä kokea lunham vain yrittää.
Mistä näitä tylyttäjiä oikein riittää? Tekisi mieleni kysyä, oletko syntymästä asti ollut jotekin sosiaalisesti vajaa vai mistä johtuu kaikki tämä ilkeilyn määrä. En kuitenkaan kysy, sillä tuskin osaisit vastata kysymykseeni.
Viimeisimmässä kommentissasi kuitenkin valotat hieman taustaasi: Tunnet useita (enemmän kuin yksi) itsemurhaa aikoneita tai sitä yrittäneitä. Todennäköisesti olet itsekin jotenkin järkyttynyt tilanteesta. Nyt sitten tulet AV:lle vetämään mattoa muilta samassa tilanteessa olevilta.
Osuinko oikeaan? Ehkä kannattaisi käydä purkamassa traumaattisten tilanteiden aiheuttamia turhaumia ammattiauttajan puheilla. Toivon mukaan opit myös hieman empaattisuutta muita ihmisiä kohtaan. Tsemppiä!
Tarkoitus ei ole vetää mattoa alta vaan huomauttaa että sen sijaan että osoittaa syyttävällä sormella muita katsoo peiliin ja rajuaa että ehkä pitäisi yrittää itseään varten. Itse olin aikanaan todella pahasti masentunut ja ainoa tie pois siitä suosta oli tajuta että itseään varten täällä eletään
Mistä näitä neuvojia oikein riittää, joilla on ollut "todella paha masennus"? Varmaan joo jokaisesta oma masennus on tuntunut todella pahalta, mutta tuo ei valitettavasti ole ainakaan mikään diagnoosi.
Mitä sitten haluat? Lässytystä ja päähän taputtelua ja taikapölyä jolla tervehdyt ilman että joudut tekemään itse työtä? Sori mutta sillä ei parannu ja taikapölyä ei ole olemassa. Itse se pitää sieltä suosta itsensä vetää ja hoitohenkilökunta voi antaa siihen työkaluja millä sen tehdä mutta jos ei itse ole valmis ottamaan kiinni siitä köydestä niin sinne uppoaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota itseäsi niskasta kiinni.
Eli sait ensimmäisestä kerrasta hylyn ja sen jälkeen itse monesti kieltäydyit kun pelkäsit uusia hylkyjä? Ei se terveydenhoito ole ainoa syypää tässä.
Mikä saa ihmisen noin syviin vesiin?
Oletko sotkenut pääsi aineilla?
Läheiset eivät silti edelleenkään välitä sinun tilastasi?
Olisiko sinun syytä hakeutua vainoharhoinesi hoitoon?
Ihmisillä on itsellään ensisijainen vastuu elämästään, vasta sitten jos puhutaan poikkeuksellisista tilanteista yhteiskunnalla on velvollisuus puuttua tilanteeseen.
Eikä se sosialistien äänestäminen tee ketään autuaaksi.
Tuskin tuo paha olosi on sentään "syntymälahja".
Kuulostat enemmän siltä että et halua koska et saanut apua ekalla kerralla itsepäisyyden takia "noku ne ei auttanu mua sillon ni nytpä näkevät. En edes yritä kiusallanikaan!". Itsellä ollut kyseisiä tapauksia lähipiirissä ja kummasti paranivat kun tajusivat että ei sitä yritrtä parantua muiden tai niiden osaston henkilökunnan takia vaan itsensä. Maailmassa on paljon hienoja asioita mitä kokea lunham vain yrittää.
Mistä näitä tylyttäjiä oikein riittää? Tekisi mieleni kysyä, oletko syntymästä asti ollut jotekin sosiaalisesti vajaa vai mistä johtuu kaikki tämä ilkeilyn määrä. En kuitenkaan kysy, sillä tuskin osaisit vastata kysymykseeni.
Viimeisimmässä kommentissasi kuitenkin valotat hieman taustaasi: Tunnet useita (enemmän kuin yksi) itsemurhaa aikoneita tai sitä yrittäneitä. Todennäköisesti olet itsekin jotenkin järkyttynyt tilanteesta. Nyt sitten tulet AV:lle vetämään mattoa muilta samassa tilanteessa olevilta.
Osuinko oikeaan? Ehkä kannattaisi käydä purkamassa traumaattisten tilanteiden aiheuttamia turhaumia ammattiauttajan puheilla. Toivon mukaan opit myös hieman empaattisuutta muita ihmisiä kohtaan. Tsemppiä!
Tarkoitus ei ole vetää mattoa alta vaan huomauttaa että sen sijaan että osoittaa syyttävällä sormella muita katsoo peiliin ja rajuaa että ehkä pitäisi yrittää itseään varten. Itse olin aikanaan todella pahasti masentunut ja ainoa tie pois siitä suosta oli tajuta että itseään varten täällä eletään
Mistä näitä neuvojia oikein riittää, joilla on ollut "todella paha masennus"? Varmaan joo jokaisesta oma masennus on tuntunut todella pahalta, mutta tuo ei valitettavasti ole ainakaan mikään diagnoosi.
Ja ihan muuten oli diagnosoitu lääkärien ja psykiatrin toimesta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos sulla ei ole motivaatiota elää ja haluut tappaa itsesi eikä kiinnosta muiden tunteet, niin MIHIN apua tarvitset?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota itseäsi niskasta kiinni.
Eli sait ensimmäisestä kerrasta hylyn ja sen jälkeen itse monesti kieltäydyit kun pelkäsit uusia hylkyjä? Ei se terveydenhoito ole ainoa syypää tässä.
Mikä saa ihmisen noin syviin vesiin?
Oletko sotkenut pääsi aineilla?
Läheiset eivät silti edelleenkään välitä sinun tilastasi?
Olisiko sinun syytä hakeutua vainoharhoinesi hoitoon?
Ihmisillä on itsellään ensisijainen vastuu elämästään, vasta sitten jos puhutaan poikkeuksellisista tilanteista yhteiskunnalla on velvollisuus puuttua tilanteeseen.
Eikä se sosialistien äänestäminen tee ketään autuaaksi.
Tuskin tuo paha olosi on sentään "syntymälahja".
Kuulostat enemmän siltä että et halua koska et saanut apua ekalla kerralla itsepäisyyden takia "noku ne ei auttanu mua sillon ni nytpä näkevät. En edes yritä kiusallanikaan!". Itsellä ollut kyseisiä tapauksia lähipiirissä ja kummasti paranivat kun tajusivat että ei sitä yritrtä parantua muiden tai niiden osaston henkilökunnan takia vaan itsensä. Maailmassa on paljon hienoja asioita mitä kokea lunham vain yrittää.
Mistä näitä tylyttäjiä oikein riittää? Tekisi mieleni kysyä, oletko syntymästä asti ollut jotekin sosiaalisesti vajaa vai mistä johtuu kaikki tämä ilkeilyn määrä. En kuitenkaan kysy, sillä tuskin osaisit vastata kysymykseeni.
Viimeisimmässä kommentissasi kuitenkin valotat hieman taustaasi: Tunnet useita (enemmän kuin yksi) itsemurhaa aikoneita tai sitä yrittäneitä. Todennäköisesti olet itsekin jotenkin järkyttynyt tilanteesta. Nyt sitten tulet AV:lle vetämään mattoa muilta samassa tilanteessa olevilta.
Osuinko oikeaan? Ehkä kannattaisi käydä purkamassa traumaattisten tilanteiden aiheuttamia turhaumia ammattiauttajan puheilla. Toivon mukaan opit myös hieman empaattisuutta muita ihmisiä kohtaan. Tsemppiä!
Tarkoitus ei ole vetää mattoa alta vaan huomauttaa että sen sijaan että osoittaa syyttävällä sormella muita katsoo peiliin ja rajuaa että ehkä pitäisi yrittää itseään varten. Itse olin aikanaan todella pahasti masentunut ja ainoa tie pois siitä suosta oli tajuta että itseään varten täällä eletään
Tajusitko sinä että sinun pitäisi arvostaa itseäsi enemmän ja tehdä asioille jotain kun joku ilkeili sinulle? Tai lateli jäätäviä filosofisia elämänviisauksiaan? En usko. Näin vaihtelevasti masentuneena olen huomannut että tuo tunne että haluaa tehdä jotain asioille, tulee silloin kun on jo vähän parantunut eikä kukaan ulkopuolinen pysty sitä halua triggeröimään ellei ole valmiiksi otollisessa tilassa. Toki tiedän että ihmisellä on halu uskoa siihen että hallitsee kaikkea ja menestys/pärjääminen/selviytyminen on täysin omaa käsialaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos sulla ei ole motivaatiota elää ja haluut tappaa itsesi eikä kiinnosta muiden tunteet, niin MIHIN apua tarvitset?
Olkaamme hieman tahdikkaampia.
Kyllä ihmisellä on perusteet tuntemuksilleen, ja myös perusteltu oikeus pyytää apua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota itseäsi niskasta kiinni.
Eli sait ensimmäisestä kerrasta hylyn ja sen jälkeen itse monesti kieltäydyit kun pelkäsit uusia hylkyjä? Ei se terveydenhoito ole ainoa syypää tässä.
Mikä saa ihmisen noin syviin vesiin?
Oletko sotkenut pääsi aineilla?
Läheiset eivät silti edelleenkään välitä sinun tilastasi?
Olisiko sinun syytä hakeutua vainoharhoinesi hoitoon?
Ihmisillä on itsellään ensisijainen vastuu elämästään, vasta sitten jos puhutaan poikkeuksellisista tilanteista yhteiskunnalla on velvollisuus puuttua tilanteeseen.
Eikä se sosialistien äänestäminen tee ketään autuaaksi.
Tuskin tuo paha olosi on sentään "syntymälahja".
Kuulostat enemmän siltä että et halua koska et saanut apua ekalla kerralla itsepäisyyden takia "noku ne ei auttanu mua sillon ni nytpä näkevät. En edes yritä kiusallanikaan!". Itsellä ollut kyseisiä tapauksia lähipiirissä ja kummasti paranivat kun tajusivat että ei sitä yritrtä parantua muiden tai niiden osaston henkilökunnan takia vaan itsensä. Maailmassa on paljon hienoja asioita mitä kokea lunham vain yrittää.
Mistä näitä tylyttäjiä oikein riittää? Tekisi mieleni kysyä, oletko syntymästä asti ollut jotekin sosiaalisesti vajaa vai mistä johtuu kaikki tämä ilkeilyn määrä. En kuitenkaan kysy, sillä tuskin osaisit vastata kysymykseeni.
Viimeisimmässä kommentissasi kuitenkin valotat hieman taustaasi: Tunnet useita (enemmän kuin yksi) itsemurhaa aikoneita tai sitä yrittäneitä. Todennäköisesti olet itsekin jotenkin järkyttynyt tilanteesta. Nyt sitten tulet AV:lle vetämään mattoa muilta samassa tilanteessa olevilta.
Osuinko oikeaan? Ehkä kannattaisi käydä purkamassa traumaattisten tilanteiden aiheuttamia turhaumia ammattiauttajan puheilla. Toivon mukaan opit myös hieman empaattisuutta muita ihmisiä kohtaan. Tsemppiä!
Tarkoitus ei ole vetää mattoa alta vaan huomauttaa että sen sijaan että osoittaa syyttävällä sormella muita katsoo peiliin ja rajuaa että ehkä pitäisi yrittää itseään varten. Itse olin aikanaan todella pahasti masentunut ja ainoa tie pois siitä suosta oli tajuta että itseään varten täällä eletään
JUURIKIN!!!!!!!!!!! Sä et VÄLITÄ muista, miksi muiden pitäisi välittää susta vain koska olet sairas??? Et edes tiedä mitä muut mahdollisesti kantavat sisällään, koska välität vain itsestäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oliko sulla M1? Jos, niin elä valehtele ettet päässyt osastolle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota itseäsi niskasta kiinni.
Eli sait ensimmäisestä kerrasta hylyn ja sen jälkeen itse monesti kieltäydyit kun pelkäsit uusia hylkyjä? Ei se terveydenhoito ole ainoa syypää tässä.
Mikä saa ihmisen noin syviin vesiin?
Oletko sotkenut pääsi aineilla?
Läheiset eivät silti edelleenkään välitä sinun tilastasi?
Olisiko sinun syytä hakeutua vainoharhoinesi hoitoon?
Ihmisillä on itsellään ensisijainen vastuu elämästään, vasta sitten jos puhutaan poikkeuksellisista tilanteista yhteiskunnalla on velvollisuus puuttua tilanteeseen.
Eikä se sosialistien äänestäminen tee ketään autuaaksi.
Tuskin tuo paha olosi on sentään "syntymälahja".
Kuulostat enemmän siltä että et halua koska et saanut apua ekalla kerralla itsepäisyyden takia "noku ne ei auttanu mua sillon ni nytpä näkevät. En edes yritä kiusallanikaan!". Itsellä ollut kyseisiä tapauksia lähipiirissä ja kummasti paranivat kun tajusivat että ei sitä yritrtä parantua muiden tai niiden osaston henkilökunnan takia vaan itsensä. Maailmassa on paljon hienoja asioita mitä kokea lunham vain yrittää.
Mistä näitä tylyttäjiä oikein riittää? Tekisi mieleni kysyä, oletko syntymästä asti ollut jotekin sosiaalisesti vajaa vai mistä johtuu kaikki tämä ilkeilyn määrä. En kuitenkaan kysy, sillä tuskin osaisit vastata kysymykseeni.
Viimeisimmässä kommentissasi kuitenkin valotat hieman taustaasi: Tunnet useita (enemmän kuin yksi) itsemurhaa aikoneita tai sitä yrittäneitä. Todennäköisesti olet itsekin jotenkin järkyttynyt tilanteesta. Nyt sitten tulet AV:lle vetämään mattoa muilta samassa tilanteessa olevilta.
Osuinko oikeaan? Ehkä kannattaisi käydä purkamassa traumaattisten tilanteiden aiheuttamia turhaumia ammattiauttajan puheilla. Toivon mukaan opit myös hieman empaattisuutta muita ihmisiä kohtaan. Tsemppiä!
Tarkoitus ei ole vetää mattoa alta vaan huomauttaa että sen sijaan että osoittaa syyttävällä sormella muita katsoo peiliin ja rajuaa että ehkä pitäisi yrittää itseään varten. Itse olin aikanaan todella pahasti masentunut ja ainoa tie pois siitä suosta oli tajuta että itseään varten täällä eletään
Tajusitko sinä että sinun pitäisi arvostaa itseäsi enemmän ja tehdä asioille jotain kun joku ilkeili sinulle? Tai lateli jäätäviä filosofisia elämänviisauksiaan? En usko. Näin vaihtelevasti masentuneena olen huomannut että tuo tunne että haluaa tehdä jotain asioille, tulee silloin kun on jo vähän parantunut eikä kukaan ulkopuolinen pysty sitä halua triggeröimään ellei ole valmiiksi otollisessa tilassa. Toki tiedän että ihmisellä on halu uskoa siihen että hallitsee kaikkea ja menestys/pärjääminen/selviytyminen on täysin omaa käsialaa.
Tajusin. Ensin en halunnut siihen uskoa ja tappelin vastaan kunnes osuin pohjalle ja sitten päätin että ehkä sitä sitten pitää kokeilla ja taistelin itse itseni pinnalle. Kaverini joka oli samassa suossa ei suostunut uskomaan että kaikki on kiinni itsessä ja on vielä niskaansa myöten sielä. Kitisee vain että helppohan mun on kun löysin mieheni jne positiivisia asioita eikä suostu tajuamaan että löysin mieheni ja kaikki muut positiiviset asiat sen jälkeen kun olin jo melkein parantunut omin voimin. Myös kaverilla on ollut usein mahdollisuus moneen hyvään elämässään mutta antaa kaiken lipua ohi kun odottaa vain jotain taikatemppua joka tekee kaikesta parempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota itseäsi niskasta kiinni.
Eli sait ensimmäisestä kerrasta hylyn ja sen jälkeen itse monesti kieltäydyit kun pelkäsit uusia hylkyjä? Ei se terveydenhoito ole ainoa syypää tässä.
Mikä saa ihmisen noin syviin vesiin?
Oletko sotkenut pääsi aineilla?
Läheiset eivät silti edelleenkään välitä sinun tilastasi?
Olisiko sinun syytä hakeutua vainoharhoinesi hoitoon?
Ihmisillä on itsellään ensisijainen vastuu elämästään, vasta sitten jos puhutaan poikkeuksellisista tilanteista yhteiskunnalla on velvollisuus puuttua tilanteeseen.
Eikä se sosialistien äänestäminen tee ketään autuaaksi.
Tuskin tuo paha olosi on sentään "syntymälahja".
Kuulostat enemmän siltä että et halua koska et saanut apua ekalla kerralla itsepäisyyden takia "noku ne ei auttanu mua sillon ni nytpä näkevät. En edes yritä kiusallanikaan!". Itsellä ollut kyseisiä tapauksia lähipiirissä ja kummasti paranivat kun tajusivat että ei sitä yritrtä parantua muiden tai niiden osaston henkilökunnan takia vaan itsensä. Maailmassa on paljon hienoja asioita mitä kokea lunham vain yrittää.
Mistä näitä tylyttäjiä oikein riittää? Tekisi mieleni kysyä, oletko syntymästä asti ollut jotekin sosiaalisesti vajaa vai mistä johtuu kaikki tämä ilkeilyn määrä. En kuitenkaan kysy, sillä tuskin osaisit vastata kysymykseeni.
Viimeisimmässä kommentissasi kuitenkin valotat hieman taustaasi: Tunnet useita (enemmän kuin yksi) itsemurhaa aikoneita tai sitä yrittäneitä. Todennäköisesti olet itsekin jotenkin järkyttynyt tilanteesta. Nyt sitten tulet AV:lle vetämään mattoa muilta samassa tilanteessa olevilta.
Osuinko oikeaan? Ehkä kannattaisi käydä purkamassa traumaattisten tilanteiden aiheuttamia turhaumia ammattiauttajan puheilla. Toivon mukaan opit myös hieman empaattisuutta muita ihmisiä kohtaan. Tsemppiä!
Tarkoitus ei ole vetää mattoa alta vaan huomauttaa että sen sijaan että osoittaa syyttävällä sormella muita katsoo peiliin ja rajuaa että ehkä pitäisi yrittää itseään varten. Itse olin aikanaan todella pahasti masentunut ja ainoa tie pois siitä suosta oli tajuta että itseään varten täällä eletään
Mistä näitä neuvojia oikein riittää, joilla on ollut "todella paha masennus"? Varmaan joo jokaisesta oma masennus on tuntunut todella pahalta, mutta tuo ei valitettavasti ole ainakaan mikään diagnoosi.
Mitä sitten haluat? Lässytystä ja päähän taputtelua ja taikapölyä jolla tervehdyt ilman että joudut tekemään itse työtä? Sori mutta sillä ei parannu ja taikapölyä ei ole olemassa. Itse se pitää sieltä suosta itsensä vetää ja hoitohenkilökunta voi antaa siihen työkaluja millä sen tehdä mutta jos ei itse ole valmis ottamaan kiinni siitä köydestä niin sinne uppoaa.
JUST TÄMÄ!!! kun kaikkien muiden pitäs aina auttaa ja parantaa mutta itsellä ei mitään vastuuta. Perusmasentuneiden ajatustapa, kaikkien pitää auttaa mua mut mun ei tarvi välittää kenestäkään´.
Vierailija kirjoitti:
Jeesus rakastaa Sinua. Jumalalla on suunnitelma elämällesi. ❤
About suurinta paskaa mitä kellekkään voi sanoa tollaisessa tilanteessa. Ystäväni on psykiatrisella os.töissä ja sanoi itse että be jotka sinne joutuvat niin toivoa normaalielämään ei oikeastaan ole, vaikka potilaille niin uskotellaankin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota itseäsi niskasta kiinni.
Eli sait ensimmäisestä kerrasta hylyn ja sen jälkeen itse monesti kieltäydyit kun pelkäsit uusia hylkyjä? Ei se terveydenhoito ole ainoa syypää tässä.
Mikä saa ihmisen noin syviin vesiin?
Oletko sotkenut pääsi aineilla?
Läheiset eivät silti edelleenkään välitä sinun tilastasi?
Olisiko sinun syytä hakeutua vainoharhoinesi hoitoon?
Ihmisillä on itsellään ensisijainen vastuu elämästään, vasta sitten jos puhutaan poikkeuksellisista tilanteista yhteiskunnalla on velvollisuus puuttua tilanteeseen.
Eikä se sosialistien äänestäminen tee ketään autuaaksi.
Tuskin tuo paha olosi on sentään "syntymälahja".
Kuulostat enemmän siltä että et halua koska et saanut apua ekalla kerralla itsepäisyyden takia "noku ne ei auttanu mua sillon ni nytpä näkevät. En edes yritä kiusallanikaan!". Itsellä ollut kyseisiä tapauksia lähipiirissä ja kummasti paranivat kun tajusivat että ei sitä yritrtä parantua muiden tai niiden osaston henkilökunnan takia vaan itsensä. Maailmassa on paljon hienoja asioita mitä kokea lunham vain yrittää.
Mistä näitä tylyttäjiä oikein riittää? Tekisi mieleni kysyä, oletko syntymästä asti ollut jotekin sosiaalisesti vajaa vai mistä johtuu kaikki tämä ilkeilyn määrä. En kuitenkaan kysy, sillä tuskin osaisit vastata kysymykseeni.
Viimeisimmässä kommentissasi kuitenkin valotat hieman taustaasi: Tunnet useita (enemmän kuin yksi) itsemurhaa aikoneita tai sitä yrittäneitä. Todennäköisesti olet itsekin jotenkin järkyttynyt tilanteesta. Nyt sitten tulet AV:lle vetämään mattoa muilta samassa tilanteessa olevilta.
Osuinko oikeaan? Ehkä kannattaisi käydä purkamassa traumaattisten tilanteiden aiheuttamia turhaumia ammattiauttajan puheilla. Toivon mukaan opit myös hieman empaattisuutta muita ihmisiä kohtaan. Tsemppiä!
Tarkoitus ei ole vetää mattoa alta vaan huomauttaa että sen sijaan että osoittaa syyttävällä sormella muita katsoo peiliin ja rajuaa että ehkä pitäisi yrittää itseään varten. Itse olin aikanaan todella pahasti masentunut ja ainoa tie pois siitä suosta oli tajuta että itseään varten täällä eletään
JUURIKIN!!!!!!!!!!! Sä et VÄLITÄ muista, miksi muiden pitäisi välittää susta vain koska olet sairas??? Et edes tiedä mitä muut mahdollisesti kantavat sisällään, koska välität vain itsestäsi.
Ei vaan ymmärrän mitä siihen tarvitaan että parantuu. En ole enää sairas. Ja lisäksi olen hyvinkin välittävä ja siksi sanonkin asiat suoraan. Masentuneelle pahin juttu minkä voi tehdä on sokerikuorruttaa asiat ja lässyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota itseäsi niskasta kiinni.
Eli sait ensimmäisestä kerrasta hylyn ja sen jälkeen itse monesti kieltäydyit kun pelkäsit uusia hylkyjä? Ei se terveydenhoito ole ainoa syypää tässä.
Mikä saa ihmisen noin syviin vesiin?
Oletko sotkenut pääsi aineilla?
Läheiset eivät silti edelleenkään välitä sinun tilastasi?
Olisiko sinun syytä hakeutua vainoharhoinesi hoitoon?
Ihmisillä on itsellään ensisijainen vastuu elämästään, vasta sitten jos puhutaan poikkeuksellisista tilanteista yhteiskunnalla on velvollisuus puuttua tilanteeseen.
Eikä se sosialistien äänestäminen tee ketään autuaaksi.
Tuskin tuo paha olosi on sentään "syntymälahja".
Kuulostat enemmän siltä että et halua koska et saanut apua ekalla kerralla itsepäisyyden takia "noku ne ei auttanu mua sillon ni nytpä näkevät. En edes yritä kiusallanikaan!". Itsellä ollut kyseisiä tapauksia lähipiirissä ja kummasti paranivat kun tajusivat että ei sitä yritrtä parantua muiden tai niiden osaston henkilökunnan takia vaan itsensä. Maailmassa on paljon hienoja asioita mitä kokea lunham vain yrittää.
Mistä näitä tylyttäjiä oikein riittää? Tekisi mieleni kysyä, oletko syntymästä asti ollut jotekin sosiaalisesti vajaa vai mistä johtuu kaikki tämä ilkeilyn määrä. En kuitenkaan kysy, sillä tuskin osaisit vastata kysymykseeni.
Viimeisimmässä kommentissasi kuitenkin valotat hieman taustaasi: Tunnet useita (enemmän kuin yksi) itsemurhaa aikoneita tai sitä yrittäneitä. Todennäköisesti olet itsekin jotenkin järkyttynyt tilanteesta. Nyt sitten tulet AV:lle vetämään mattoa muilta samassa tilanteessa olevilta.
Osuinko oikeaan? Ehkä kannattaisi käydä purkamassa traumaattisten tilanteiden aiheuttamia turhaumia ammattiauttajan puheilla. Toivon mukaan opit myös hieman empaattisuutta muita ihmisiä kohtaan. Tsemppiä!
Tarkoitus ei ole vetää mattoa alta vaan huomauttaa että sen sijaan että osoittaa syyttävällä sormella muita katsoo peiliin ja rajuaa että ehkä pitäisi yrittää itseään varten. Itse olin aikanaan todella pahasti masentunut ja ainoa tie pois siitä suosta oli tajuta että itseään varten täällä eletään
Tajusitko sinä että sinun pitäisi arvostaa itseäsi enemmän ja tehdä asioille jotain kun joku ilkeili sinulle? Tai lateli jäätäviä filosofisia elämänviisauksiaan? En usko. Näin vaihtelevasti masentuneena olen huomannut että tuo tunne että haluaa tehdä jotain asioille, tulee silloin kun on jo vähän parantunut eikä kukaan ulkopuolinen pysty sitä halua triggeröimään ellei ole valmiiksi otollisessa tilassa. Toki tiedän että ihmisellä on halu uskoa siihen että hallitsee kaikkea ja menestys/pärjääminen/selviytyminen on täysin omaa käsialaa.
Tajusin. Ensin en halunnut siihen uskoa ja tappelin vastaan kunnes osuin pohjalle ja sitten päätin että ehkä sitä sitten pitää kokeilla ja taistelin itse itseni pinnalle. Kaverini joka oli samassa suossa ei suostunut uskomaan että kaikki on kiinni itsessä ja on vielä niskaansa myöten sielä. Kitisee vain että helppohan mun on kun löysin mieheni jne positiivisia asioita eikä suostu tajuamaan että löysin mieheni ja kaikki muut positiiviset asiat sen jälkeen kun olin jo melkein parantunut omin voimin. Myös kaverilla on ollut usein mahdollisuus moneen hyvään elämässään mutta antaa kaiken lipua ohi kun odottaa vain jotain taikatemppua joka tekee kaikesta parempaa.
Yhäkään en usko että todellisuudessa ymmärrät omaa paranemisprosessiasi. Minäkin olin samassa tilanteessa että ymmärsin biseksuaalisuuteni samalla tavalla. Tappelin ajatusta vastaan hetken kunnes tajusin että kyllä minä naisistakin pidän. MUTTA se tilanne oli otollinen. Oikea ihminen ja oikea aika. Sama kaiken muunkin kanssa elämässä. Ihmisen tietoisuus on yllättävän pieni osa aivojen toimintaa missä taustalla on muitakin prosesseja menossa ja tekemässä "päätöksiä" ihmisen puolesta.
Muuten haluan myös sanoa että näillä keskustelupalstoilla ollaan todella jyrkkiä sairaita kohtaan. Yhteistyöksi kutsutaan sitä että potilas suostuu tekemään asiat A ja B ja jos siihen ei pysty niin sitten saa pärjätä omillaan eikä apuakaan saa pyytää. Eli periaatteessa asioiden pitää sujua helposti myös avunantajan näkökulmasta. Silti olen sitä mieltä että niin kauan kun on tarve niin totta kai saa tuoda avun tarpeensa esiin riippumatta siitä tarttuuko kukaan siihen. Puhuakin saa. Myös ilman syyllistystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota itseäsi niskasta kiinni.
Eli sait ensimmäisestä kerrasta hylyn ja sen jälkeen itse monesti kieltäydyit kun pelkäsit uusia hylkyjä? Ei se terveydenhoito ole ainoa syypää tässä.
Mikä saa ihmisen noin syviin vesiin?
Oletko sotkenut pääsi aineilla?
Läheiset eivät silti edelleenkään välitä sinun tilastasi?
Olisiko sinun syytä hakeutua vainoharhoinesi hoitoon?
Ihmisillä on itsellään ensisijainen vastuu elämästään, vasta sitten jos puhutaan poikkeuksellisista tilanteista yhteiskunnalla on velvollisuus puuttua tilanteeseen.
Eikä se sosialistien äänestäminen tee ketään autuaaksi.
Tuskin tuo paha olosi on sentään "syntymälahja".
Kuulostat enemmän siltä että et halua koska et saanut apua ekalla kerralla itsepäisyyden takia "noku ne ei auttanu mua sillon ni nytpä näkevät. En edes yritä kiusallanikaan!". Itsellä ollut kyseisiä tapauksia lähipiirissä ja kummasti paranivat kun tajusivat että ei sitä yritrtä parantua muiden tai niiden osaston henkilökunnan takia vaan itsensä. Maailmassa on paljon hienoja asioita mitä kokea lunham vain yrittää.
Mistä näitä tylyttäjiä oikein riittää? Tekisi mieleni kysyä, oletko syntymästä asti ollut jotekin sosiaalisesti vajaa vai mistä johtuu kaikki tämä ilkeilyn määrä. En kuitenkaan kysy, sillä tuskin osaisit vastata kysymykseeni.
Viimeisimmässä kommentissasi kuitenkin valotat hieman taustaasi: Tunnet useita (enemmän kuin yksi) itsemurhaa aikoneita tai sitä yrittäneitä. Todennäköisesti olet itsekin jotenkin järkyttynyt tilanteesta. Nyt sitten tulet AV:lle vetämään mattoa muilta samassa tilanteessa olevilta.
Osuinko oikeaan? Ehkä kannattaisi käydä purkamassa traumaattisten tilanteiden aiheuttamia turhaumia ammattiauttajan puheilla. Toivon mukaan opit myös hieman empaattisuutta muita ihmisiä kohtaan. Tsemppiä!
Tarkoitus ei ole vetää mattoa alta vaan huomauttaa että sen sijaan että osoittaa syyttävällä sormella muita katsoo peiliin ja rajuaa että ehkä pitäisi yrittää itseään varten. Itse olin aikanaan todella pahasti masentunut ja ainoa tie pois siitä suosta oli tajuta että itseään varten täällä eletään
Kuten jo joku huomauttikin, ei ole sellaista diagnoosia kuin "todella pahasti masentunut". Se on vaikea masennus.
Tiedätkö mitä? Tarkoitus ei pyhitä keinoja. Ei myöskään tässä tapauksessa. Tarkoituksesi on auttaa ap:ta, mutta omilla pölöillä (hyvin vajavaisilla) vuorovaikutustaidoillasi olet lytännyt ap:ta oikein olan takaa.
Jos olet ollut vaikeasti masentunut (jolloin myös itsetuhoisat ajatukset ovat sinulle tuttuja) tiedät varmaan, että et käyttämälläsi aggressiivisella, ylimielisellä tavalla saa ap:ta tai muitakaan itsetuhoisia ajatuksia hautovia luopumaan ajatuskuvioistaan. Sen sijaan, että tarjoaisit empatiaa ja auttavaa kättä ap:lle esimerkiksi kertomalla, mikä sinua auttoi palaamaan elämänsyrjään kiinni, hänellä on nyt omien sairautensa aiheuttamien synkkien ajatusten lisäksi paha mieli jouduttuaan tylytyksesi kohteeksi. Hänellä on nyt itsemurha-ajatusten lisäksi toinenkin uhkaava tekijä, trollaava ammattitylyttäjä, joka omalla epäasiallisella käytöksellään lyttää häntä.
Luoja meitä vakavasti masentuneita varjelkoon kaikilta näiltä hyvää tarkoittavilta hömelöiltä, jotka omilla sanoillaan vain lisäävät tuskaa.
Surullista huomata ettei ketjussa ole montaakaan kommenttia joista kuultaisi kiinnostus ap:n tuntemuksia kohtaan, sen sijaan omaa totuuttaan tyrkyttäviä kommentteja löytyy pitkä liuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota itseäsi niskasta kiinni.
Eli sait ensimmäisestä kerrasta hylyn ja sen jälkeen itse monesti kieltäydyit kun pelkäsit uusia hylkyjä? Ei se terveydenhoito ole ainoa syypää tässä.
Mikä saa ihmisen noin syviin vesiin?
Oletko sotkenut pääsi aineilla?
Läheiset eivät silti edelleenkään välitä sinun tilastasi?
Olisiko sinun syytä hakeutua vainoharhoinesi hoitoon?
Ihmisillä on itsellään ensisijainen vastuu elämästään, vasta sitten jos puhutaan poikkeuksellisista tilanteista yhteiskunnalla on velvollisuus puuttua tilanteeseen.
Eikä se sosialistien äänestäminen tee ketään autuaaksi.
Tuskin tuo paha olosi on sentään "syntymälahja".
Kuulostat enemmän siltä että et halua koska et saanut apua ekalla kerralla itsepäisyyden takia "noku ne ei auttanu mua sillon ni nytpä näkevät. En edes yritä kiusallanikaan!". Itsellä ollut kyseisiä tapauksia lähipiirissä ja kummasti paranivat kun tajusivat että ei sitä yritrtä parantua muiden tai niiden osaston henkilökunnan takia vaan itsensä. Maailmassa on paljon hienoja asioita mitä kokea lunham vain yrittää.
Mistä näitä tylyttäjiä oikein riittää? Tekisi mieleni kysyä, oletko syntymästä asti ollut jotekin sosiaalisesti vajaa vai mistä johtuu kaikki tämä ilkeilyn määrä. En kuitenkaan kysy, sillä tuskin osaisit vastata kysymykseeni.
Viimeisimmässä kommentissasi kuitenkin valotat hieman taustaasi: Tunnet useita (enemmän kuin yksi) itsemurhaa aikoneita tai sitä yrittäneitä. Todennäköisesti olet itsekin jotenkin järkyttynyt tilanteesta. Nyt sitten tulet AV:lle vetämään mattoa muilta samassa tilanteessa olevilta.
Osuinko oikeaan? Ehkä kannattaisi käydä purkamassa traumaattisten tilanteiden aiheuttamia turhaumia ammattiauttajan puheilla. Toivon mukaan opit myös hieman empaattisuutta muita ihmisiä kohtaan. Tsemppiä!
Tarkoitus ei ole vetää mattoa alta vaan huomauttaa että sen sijaan että osoittaa syyttävällä sormella muita katsoo peiliin ja rajuaa että ehkä pitäisi yrittää itseään varten. Itse olin aikanaan todella pahasti masentunut ja ainoa tie pois siitä suosta oli tajuta että itseään varten täällä eletään
Mistä näitä neuvojia oikein riittää, joilla on ollut "todella paha masennus"? Varmaan joo jokaisesta oma masennus on tuntunut todella pahalta, mutta tuo ei valitettavasti ole ainakaan mikään diagnoosi.
Mitä sitten haluat? Lässytystä ja päähän taputtelua ja taikapölyä jolla tervehdyt ilman että joudut tekemään itse työtä? Sori mutta sillä ei parannu ja taikapölyä ei ole olemassa. Itse se pitää sieltä suosta itsensä vetää ja hoitohenkilökunta voi antaa siihen työkaluja millä sen tehdä mutta jos ei itse ole valmis ottamaan kiinni siitä köydestä niin sinne uppoaa.
Jahas, meillä Suomessa on valelääkäreiden ja valesairaanhoitajien lisäksi valepalstaterapeuttejakin. Kuinka monta vuotta pitää roikkua AV:lla että voi sanoa olevansa tähän hommaan pätevöitynyt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jeesus rakastaa Sinua. Jumalalla on suunnitelma elämällesi. ❤
About suurinta paskaa mitä kellekkään voi sanoa tollaisessa tilanteessa. Ystäväni on psykiatrisella os.töissä ja sanoi itse että be jotka sinne joutuvat niin toivoa normaalielämään ei oikeastaan ole, vaikka potilaille niin uskotellaankin
Kertoo enemmän sun ystävästä ja koko ammattikunnasta. Mun pappa joka oli kemisti sanoi, että jos haluat pysyä terveenä pysy kaukana lääkäreistä. Mä oon narkannut ja mä olen hoitanut itseni kuntoon ilman lääkäreitä. Olen ollut masentunut ja hoitanut itseni kuntoon ilman lääkäreitä. Mun hormonit on olleet sekaisin ja olen hoitanut itseni kuntoon. Mä oon sen verran kova katsos ja valmis opiskelemaan asioita.
Alue: Aihe vapaa
<3