Itseään säälivä mies, en jaksa
Miehellä on sellainen tyyli, et jos hän esimerkiksi (tämä yksi miljoonasta esimerkistä) laittaa värilliset ja valkoiset samaan pesuun, ja huomautan häntä asiasta, niin hän aloittaa sellainen mantran ”niin, niin en taas osaa yhtään mitää...”. Esim kerran joskus ennen pojan peliharkkoja hän antoi ruokaa vaan hänelle, eikä pikkusiskolle, joka tuli myös harkkoihin mukaan - nälkäisenä. Tämäkin yhtenä esimerkkinä... Suutuin hänelle ja kysyin, oletko vähän tyhmä? Niin sitä hän myös hokee, kun huomautan mistä vaan, esim voitko laittaa maidon jääkaappiin ettei se jää koko päiväksi pöydälle ”Niin en taaskaan tajunnut mitään, kun olenhan vähän tyhmä...” Mutta silti jos en huomauttaisi asiasta, maito todennäköisesti jäisi pöydälle.
Neuvoja? Alan olla ihan täynnä koko miestä..
Kommentit (30)
Vierailija kirjoitti:
Eihän se ole itsesääliä, vaan oman tilanteensa realistinen kuvaus: hän ilmeisesti ei osaa paljoakaan ja on melko tyhmä. Ainakin noiden esimerkkien perusteella näin voi päätellä. Itsesääli ei siis tässä ole ongelmana, vaan tyhmyys.
Ei ole neuvoja, mies on mikä on.
Ja ap ihan on tähän itse rakastanut ja perustanut perheen, turhaa pidätellä kun on jo housuissa.
Vierailija kirjoitti:
Eihän se ole itsesääliä, vaan oman tilanteensa realistinen kuvaus: hän ilmeisesti ei osaa paljoakaan ja on melko tyhmä. Ainakin noiden esimerkkien perusteella näin voi päätellä. Itsesääli ei siis tässä ole ongelmana, vaan tyhmyys.
Ei ole neuvoja, mies on mikä on.
Niin mutta hän tekee sen sellaiseen vinoilevaan äänensävyyn... Et oikeastaan se ei edes ole itsesääliä vaan vittuilua minua kohtaan.
Kysy suoraan että mitä tää marttyrointi nyt on, kai sitä aiheesta saa huomauttaa eikä siitä tarvitse taantua 5-vuotiaaksi.
Ihan sama mistä asiasta huomauttaa, mutta jos sen yhteydessä sanoo "oletko vähän tyhmä", niin kyllä täytyy itse olla melkoinen autisti jos kuvittelee, että tuo on hedelmällinen tapa huomauttaa asioista.
Vierailija kirjoitti:
Kysy suoraan että mitä tää marttyrointi nyt on, kai sitä aiheesta saa huomauttaa eikä siitä tarvitse taantua 5-vuotiaaksi.
Täytyy kysyä. En oikeasti ole mikään kontrollifriikki tai muutenkaan ylinipo, mutta hänen mielestään en ilmeisesti saisi sanoa yhtään mistään, vaikka hän itse tekisi mitä älyttömyyksiä ja samoin töksäyttelisi mitä sattuu.
Toinen mitä hän rakastaa on puolustelu ”no sä sanoit, et pyykit pitää pestä nopeasti....” (=siksi laittoi värilliset ja valkoiset samaan)
Pitkään hän ei myöskään ”osannut” käydä kaupassa, ts. jätti kokonaan kauppareissun minun vastuulleni, kun sen kerran vuodessa kävin niin uskalsin arvostella kun hän ei esim ostanut vihanneksen vihannesta, tai ruokaa vain sen verran että se riitti päiväksi -minun oli siis käytävä seuraavana päivänä uudestaan kaupassa ostamassa loppuviikon ruoat.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ihan sama mistä asiasta huomauttaa, mutta jos sen yhteydessä sanoo "oletko vähän tyhmä", niin kyllä täytyy itse olla melkoinen autisti jos kuvittelee, että tuo on hedelmällinen tapa huomauttaa asioista.
NO varmasti varmasti ole hedelmällinen, en toki sellaista kuvittele, mutta kyllä minultakin jossain vaiheessa menee vaan hermot totaalisesti. Esim silloin kun pikkusisko itki kentän laidalla nälkäisenä, kun tulin häntä hakemaan ja selvisi ettei isä ollut antanut hänelle ruokaa. Tämä on ihan perus mitä hän tekee jos on yksin lasten kanssa. Ei muista antaa niille ruokaa. Esim saatamme syödä aamupalan, sitten lounas n. klo12 ja lähden iltavuoroon töihin, jolloin isä jää lasten kanssa yksin, niin voi hyvin antaa seuraavan kerran vasta iltapalan klo19. Tästäkin olen sanonut monet kerrat nätisti, että kyllä pienten lasten pitää saada ruokaa useammin, niin pakkohan se on suuttua, eikä sitä oikeastaan voi estääkään! Ihmettelee sitten kun lapset kiukuttelee jne..
Hän on passiivis-aggressiivinen, sarkastinen, eli joo se on vi**uilua.
Vierailija kirjoitti:
Hän on passiivis-aggressiivinen, sarkastinen, eli joo se on vi**uilua.
Jep sitä hän on, voiko siitä päästä eroon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän on passiivis-aggressiivinen, sarkastinen, eli joo se on vi**uilua.
Jep sitä hän on, voiko siitä päästä eroon?
Kyllä, siitä pääsee eroon heivaamalla ukon pois. Ei tuollaista menoa kannata jäädä enää katselemaan.
Mulla on yleensä sellainen tapa, että pesen kaikki vaatevärit samassa koneessa. Jo monta kertaa pestyjä vaatteita niin ei niistä enää pitäisi väriä lähteä.
Olet itse vittumainen pihtari. Mies vaan makselee pottuja pottuina.
Ole hyvä, besserwisser. Näet peilikuvasi miehessäsi. Miehesi on sarkasmiin taipuva.
Mitä kiusaamista tuo on ettei mies muista antaa toiselle lapselle ruokaa?
Vierailija kirjoitti:
Mulla on yleensä sellainen tapa, että pesen kaikki vaatevärit samassa koneessa. Jo monta kertaa pestyjä vaatteita niin ei niistä enää pitäisi väriä lähteä.
Aijaa, meillä on eri pesukoneet kunkin värisille ja eri lämpötiloille. Jotain 6-7 pesukonetta pyykkiä varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän se ole itsesääliä, vaan oman tilanteensa realistinen kuvaus: hän ilmeisesti ei osaa paljoakaan ja on melko tyhmä. Ainakin noiden esimerkkien perusteella näin voi päätellä. Itsesääli ei siis tässä ole ongelmana, vaan tyhmyys.
Ei ole neuvoja, mies on mikä on.
Niin mutta hän tekee sen sellaiseen vinoilevaan äänensävyyn... Et oikeastaan se ei edes ole itsesääliä vaan vittuilua minua kohtaan.
Ehkä se kertoo jotain sinusta. Taidat olla melkoinen pirttihirmu.
Vierailija kirjoitti:
Mitä kiusaamista tuo on ettei mies muista antaa toiselle lapselle ruokaa?
Mies on idiootti. Ei ole muusta kyse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysy suoraan että mitä tää marttyrointi nyt on, kai sitä aiheesta saa huomauttaa eikä siitä tarvitse taantua 5-vuotiaaksi.
Täytyy kysyä. En oikeasti ole mikään kontrollifriikki tai muutenkaan ylinipo, mutta hänen mielestään en ilmeisesti saisi sanoa yhtään mistään, vaikka hän itse tekisi mitä älyttömyyksiä ja samoin töksäyttelisi mitä sattuu.
Toinen mitä hän rakastaa on puolustelu ”no sä sanoit, et pyykit pitää pestä nopeasti....” (=siksi laittoi värilliset ja valkoiset samaan)
Pitkään hän ei myöskään ”osannut” käydä kaupassa, ts. jätti kokonaan kauppareissun minun vastuulleni, kun sen kerran vuodessa kävin niin uskalsin arvostella kun hän ei esim ostanut vihanneksen vihannesta, tai ruokaa vain sen verran että se riitti päiväksi -minun oli siis käytävä seuraavana päivänä uudestaan kaupassa ostamassa loppuviikon ruoat.
Ap
Jos tämä oikeasti alkoi vasta, kun olitte seurustelleet, asuneet yhdessä ja nyt kun olette jo kahden lapsen (?) vanhempia, niin onhan tuossa jo syy epäillä dementiaa tai mielenterveysongelman aiheuttamaa toimintakyvyn heikentymistä tai jotain muuta.
Tai sitten hän oli tuollainen alun alkaenkin mutta nyt etsit syytä erota hänestä...
Minusta kauheaa nipotusta tuo ap:n touhu. Mies reagoi siihen sarkastisesti, koska pitää koko nillitystä aika turhana. Itse olen erilainen persoona ja reagoisin räjähtämällä. Voisin kuvitella jos mulle jostain maitotölkistä alettaisiin nillittää niin haistattaisin pitkät v*tut ja saattaisinpa jatkossakin jättää ihan kiusallani tölkkejä pilaantumaan. Voisin myös todeta, että koska minun rahoillani ne tämän talon maitotölkit ostetaan, niin minulla on oikeus tehdä niiden kanssa mitä huvittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on yleensä sellainen tapa, että pesen kaikki vaatevärit samassa koneessa. Jo monta kertaa pestyjä vaatteita niin ei niistä enää pitäisi väriä lähteä.
Aijaa, meillä on eri pesukoneet kunkin värisille ja eri lämpötiloille. Jotain 6-7 pesukonetta pyykkiä varten.
Aijaa, meillä joka perheenjäsenellä omat koneet eri lämpötiloille, 12 konetta plus 4 kuivausrumpua. Keittiöstä piti heivata pöytä pois että saatiin kuopuksen koneet mahtumaan huusholliin.
Eihän se ole itsesääliä, vaan oman tilanteensa realistinen kuvaus: hän ilmeisesti ei osaa paljoakaan ja on melko tyhmä. Ainakin noiden esimerkkien perusteella näin voi päätellä. Itsesääli ei siis tässä ole ongelmana, vaan tyhmyys.
Ei ole neuvoja, mies on mikä on.