Tiedättekö ihmistyypin, jolla on tarve haastaa riitaa ikään kuin purkaakseen paineitaan?
Kommentit (17)
Tiedän. Maailman rasittavin ihmistyyppi. Vieläkin raskaampi perheenjäsenenä, jota ei pääse karkuun.
Minua on joskus kuvailtu konfliktihakuiseksi. En kuitenkaan mielestäni ole riidanhaluinen, ennemminkin koen vältteleväni riitatilanteita jopa mukautumalla liikaa toisten haluihin. Tapani smalltalkata on kuitenkin melko sarkastinen ja kuittaileva, joten olen ajatellut, että ehkä se on syynä saamaani "diagnoosiin". Omasta mielestäni yritän vain olla hauska.
Juu, äitini on tuollainen. Kumma juttu, ettei yli 50-v. ihminen ole vieläkään oppinut rakentavampaa tapaa purkaa paineita.
Ei minulla ole paineita. Haastan riitaa nostaakseni verenpainettani.
Tiedän. Ex oli sellainen. Kehitti riidan aina tyhjästä. Huomas, miten hänellä pinna alkoi kiristymään ellei ollut jo kireällä töistä tullessa, sitten räjähdys ja kauhea rähinä pari kolme tuntia. Sen päälle kiihkeää sovintoseksiä, jonka jälkeen hän oli rentoutunut ja mukava, oikea täti aurinkoinen. Seesteistä oloa kesti pari kolme päivää. Pelkkä seksi näinä päivinä ei riittänyt pitämään häntä säyseänä. Aina tarvittiin tuo rähinäja seksi stressin, työpettymysten ja milloin minkäkin mieliharmin poistamiseen.
En niin tuosta riehumisesta välittänyt. Mutta kestin ne kuin mies, kun tiesin mitä siitä seuraa. Aina en jaksanut ottaa riehua tosissaan, mikä vaan nosti raivoa.
Vierailija kirjoitti:
Minua on joskus kuvailtu konfliktihakuiseksi. En kuitenkaan mielestäni ole riidanhaluinen, ennemminkin koen vältteleväni riitatilanteita jopa mukautumalla liikaa toisten haluihin. Tapani smalltalkata on kuitenkin melko sarkastinen ja kuittaileva, joten olen ajatellut, että ehkä se on syynä saamaani "diagnoosiin". Omasta mielestäni yritän vain olla hauska.
Olet hauska vain omasta mielestäsi.
Susta ei tykätä, etkä itse ymmärrä miksi. Piikittelet, ilkeilet, nälvit.
Olet passiivis-aggressiivinen tyyppi.
Mää on semmonen ärsyttäviä ihmisiä kohtaan, töissä ja koulussa nielen kiukkuni vittumaisia ihmisiä kohtaan mutta sitten jos vapaa-ajalla ärsyttävä ihminen tulee jauhaa paskaa mulle niin kyllä rupean haastamaan riitaa ja yritän provosoida, tuntuu hyvälle kun saa "turvallisen" kohteen aggressioiden purkuun. En siis tee näin kellekään randomille, vaan vaikka naapurille, jonka metelöinti ja kyyläys ärsyttää mua. Oikeesti, kun on saanu purkaa muita ihmisiä kohtaan tuntemansa vihan johonki kusipäähän, niin mulla on hyvä ja voimaantunut olo ainakin kaks seuraavat viikkoa ja sitten jaksaakin taas paremmin työ"kavereita"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua on joskus kuvailtu konfliktihakuiseksi. En kuitenkaan mielestäni ole riidanhaluinen, ennemminkin koen vältteleväni riitatilanteita jopa mukautumalla liikaa toisten haluihin. Tapani smalltalkata on kuitenkin melko sarkastinen ja kuittaileva, joten olen ajatellut, että ehkä se on syynä saamaani "diagnoosiin". Omasta mielestäni yritän vain olla hauska.
Olet hauska vain omasta mielestäsi.
Susta ei tykätä, etkä itse ymmärrä miksi. Piikittelet, ilkeilet, nälvit.
Olet passiivis-aggressiivinen tyyppi.
HUOMIO MAMMAT! DR.PHIL ON TÄÄLLLÄ!!!
Vierailija kirjoitti:
Tiedän. Ex oli sellainen. Kehitti riidan aina tyhjästä. Huomas, miten hänellä pinna alkoi kiristymään ellei ollut jo kireällä töistä tullessa, sitten räjähdys ja kauhea rähinä pari kolme tuntia. Sen päälle kiihkeää sovintoseksiä, jonka jälkeen hän oli rentoutunut ja mukava, oikea täti aurinkoinen. Seesteistä oloa kesti pari kolme päivää. Pelkkä seksi näinä päivinä ei riittänyt pitämään häntä säyseänä. Aina tarvittiin tuo rähinäja seksi stressin, työpettymysten ja milloin minkäkin mieliharmin poistamiseen.
En niin tuosta riehumisesta välittänyt. Mutta kestin ne kuin mies, kun tiesin mitä siitä seuraa. Aina en jaksanut ottaa riehua tosissaan, mikä vaan nosti raivoa.
Oma puolisoni oli ennen tuommoinen, joskin on nykyisin kehittynyt ihmisenä ja rauhoittunut. Epäilen, että hormoneilla ja itsetunto-ongelmilla oli osansa. Riitapäivinä huomasi jo kaukaa, että nyt on räjähdys tulossa, mutta ikinä sitä ei pystynyt pidemmän päälle estämään koska se syttyi sitten jostain mitättömästä asiasta minkä sanoi tai teki ”väärin”. Sitten riitelyä ja anteeksipyynnöt ja sovinto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua on joskus kuvailtu konfliktihakuiseksi. En kuitenkaan mielestäni ole riidanhaluinen, ennemminkin koen vältteleväni riitatilanteita jopa mukautumalla liikaa toisten haluihin. Tapani smalltalkata on kuitenkin melko sarkastinen ja kuittaileva, joten olen ajatellut, että ehkä se on syynä saamaani "diagnoosiin". Omasta mielestäni yritän vain olla hauska.
Olet hauska vain omasta mielestäsi.
Susta ei tykätä, etkä itse ymmärrä miksi. Piikittelet, ilkeilet, nälvit.
Olet passiivis-aggressiivinen tyyppi.HUOMIO MAMMAT! DR.PHIL ON TÄÄLLLÄ!!!
Vain tyhmät huutaa! Höperö!
Ihmisen ilmaisu samasta aiheesta voi olla diplomaattista ja siloteltua tai haastavaa ja provosoivaa.
Riidanhakuiset kai esittävät asiansa niin että vastaansanominen käy helposti. Ehkä sitä odotetaankin. D:
Mutta en tällaiseen ole oikeassa elämässä kyllä törmännyt.
Työparina tuollainen. Todella raskas ihminen. Jos et lähde riitaan mukaan, niin haastamista voi tulla viikkotolkulla. Riitelee vaikka yksinään. Jos välttelet, etsii uuden kohteen. Riita on kuitenkin aina saatava aikaan. Sitten haukkuu muita tyhmiksi ja hulluiksi.
Tunnen tuollaisen. Riitely ja konflikti tuntuu tuovat hänelle jonkinlaista energiaa. Kehittää riidan vaikka tyhjästä jos on sillä päällä. Aivan helvetin raskas draamailija.
Joo, nalkuttava vaimo, löytyy useimmista kodeista.
Joo toi pieni vaalea tossa naapurimaassa.
Kyllä joo! Heikäläisiähän "eksyy" usein tällekin palstalle.