Lapsi kokee epäreiluksi oman harrastusmääränsä vähäisyyden..

Onhan toi aika vähän, mutta jos ei ole rahaa niin ei ole rahaa. Kysy tytöltä, oliko parempi vaihtoehto sitten se, ettei ratsastaisi ollenkaan. Oman lapseni tallilla aloitetaan kursseilla, jotka ovat kerran viikossa. Sitten siirrytään vakiotunteihin, jotka myös kerran viikossa. Nyt tytön on mahdollista avustaa uusilla kursseilla taluttajana ja saada sitä kautta palkkioksi ilmaisia lisätunteja.

Vierailija kirjoitti:

Sanot, että lapsen pitää kouluttautua, mennä töihin ja hankkia ne rahat kahteen tai vaikka viiteen tuntiin viikossa. Mitä aiemmin menee ilta- ja kesätöihin kun kasvaa niin sen nopeammin saa ne lisätuntinsa. Suosittele myös etsimään köyhempi kaveri niin ei tarvitse kadehtia.

Kesätöistä on vielä aika turha puhua noin pienelle, kun niihin ei oikeasti ole mahdollisuutta tuossa iässä :/

Vähän sellaisen "raha ei kasva puussa"- tyyppisen monologin lapselle pidinkin, ehkä lapsi sitten vain oli siinä sellaisessa tilassa ettei vain kyennyt tai halunnut kuunnella ja ymmärtää. Koetin tossa puheessani siis puhua lapselle siitä että meidän perheessä myös Viljami ja Sanni harrastavat ja että rahaa on pakko olla muuallekin kuin ratsastusharrastukseen. Lapsi joku lähinnä vain että "Niin mutta kun Saarakin käy kaks kertaa viikossa ja silläkin on sisaruksia ja nekin harrastaa".

Saaran sisaruksista tosin vain yksi on sen ikäinen että harrastaa, taitaa käydä baletissa. Liput pienempiä. Joten kaipa Saaran vanhemmilla on sitten mahdollisuus satsata juuri nyt enemmän niihin kahteen vanhempaan..

Ap

Muita leluja ja lahjoja sitten vähemmän? Yrittäkää edes hieman tulla vastaan, että pääsisi edes hieman useammin. 2krt kuussa kun innostus on kovin on kyllä aika vähän. Edes 1 kerta lisää kuussa.

Vierailija kirjoitti:

Et voi olla tosissasi. Pakko olla provo.

Vastaan varmuudeksi lapsen takia jos et olekaan.

Harrastuksiin täytyy jostain repiä rahat, ota vaikka laina.

Tottakai harrastusmäärä on 1-2 krt kk tai enemmän, joka toinen viikko on turha.

Parempi että ette olisi antanut aloittaa ratsastusta kun ette kerran sitä maksa, vaan olisitte laittaneet vähemmän mieluisaan mutta jonka maksatte

Ehdottamasi on vähemmän kuin joka toinen viikko.

Vierailija kirjoitti:

Muita leluja ja lahjoja sitten vähemmän? Yrittäkää edes hieman tulla vastaan, että pääsisi edes hieman useammin. 2krt kuussa kun innostus on kovin on kyllä aika vähän. Edes 1 kerta lisää kuussa.

No sen varmaan voisikin toteuttaa ilman, että talous kaatuu

:)

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muita leluja ja lahjoja sitten vähemmän? Yrittäkää edes hieman tulla vastaan, että pääsisi edes hieman useammin. 2krt kuussa kun innostus on kovin on kyllä aika vähän. Edes 1 kerta lisää kuussa.

No sen varmaan voisikin toteuttaa ilman, että talous kaatuu

:)

Ap

Niin ja tämä siis ruohon kerta kuukaudessa enemmän- kohtaan. Leluja ja lahjoja meillä saadaan jouluisin ja synttäreillä.

Ap

Kuten joku jo sanoikin, niin kerran viikossa on ns. vakiotahti. Ne jotka saavat käydä peräti kahdesti ovat harvassa ja yleensä ns. rahakkaammista perheistä.

Toisaalta en ole ikinä ennen edes kuullut, että jollain olisi vakiotunti vain joka toinen viikko. Eli se on kyllä oikeasti aika harvoin.

Ehdottaisin, että jos pystytte löytämään jostain ne rahat siihen että kävisi kerran viikossa, niin teette lapsen kanssa diilin jossa hän ansaitsee ne ylimääräiset ratsastuskerrat esim. kotitöillä.

Totahan on koko elämä. Aina jollain on hienompi puhelin, kalliimmat vaatteet, parempi auto, isompi talo, enemmän ulkomaanmatkoja... Siihen on vaan tyydyttävä ja totuttava. Jos maksat lapsellesi ratsastuksen kerran viikossa, joku pääsee kaksi tai kolme kertaa viikossa. Jos maksat niin usein, löytyy joku, jolla on oma hevonen.

Nyt vaan toteat, että teidän perheessä tehdään näin ja ratsastus on aika kallis harrastus ja tällä hetkellä on mahdollisuus käydä kerran kahdessa viikossa. Piste.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et voi olla tosissasi. Pakko olla provo.

Vastaan varmuudeksi lapsen takia jos et olekaan.

Harrastuksiin täytyy jostain repiä rahat, ota vaikka laina.

Tottakai harrastusmäärä on 1-2 krt kk tai enemmän, joka toinen viikko on turha.

Parempi että ette olisi antanut aloittaa ratsastusta kun ette kerran sitä maksa, vaan olisitte laittaneet vähemmän mieluisaan mutta jonka maksatte

Jos ratsastukseen ei ole varaa niin silloin ei ratsasteta. Jos lapsi haluaa harrastaa useammin, niin silloin vaihdetaan halvempaan harrastukseen, varsinkin seurakuntien järjestämät kerhot ovat ilmaisia ja avoimia kaikille. Myöskään juoksu tai joku keräilyharrastus ei maksa paljoakaan. Itsellä ei ollut varaa harrastaa lapsena jalkapalloa joten äitini laittoi minut sauvakävelemään metsäpoluille (mistä en nauttinut yhtään) ja siihen oli vain pakko sopeutua. Ei auttanut itku eikä valitus. En ole nykyään pahemmin väleissä omien vanhempieni kanssa, mutta en nyt sentään traumatisoitunut enkä usko menettäneeni mitään.

Laita ratsastuksesta kiinnostunut lapsi sauvakävelemään tai postimerkkeilemään...you must be kidding me.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanot, että lapsen pitää kouluttautua, mennä töihin ja hankkia ne rahat kahteen tai vaikka viiteen tuntiin viikossa. Mitä aiemmin menee ilta- ja kesätöihin kun kasvaa niin sen nopeammin saa ne lisätuntinsa. Suosittele myös etsimään köyhempi kaveri niin ei tarvitse kadehtia.

Kesätöistä on vielä aika turha puhua noin pienelle, kun niihin ei oikeasti ole mahdollisuutta tuossa iässä :/

Vähän sellaisen "raha ei kasva puussa"- tyyppisen monologin lapselle pidinkin, ehkä lapsi sitten vain oli siinä sellaisessa tilassa ettei vain kyennyt tai halunnut kuunnella ja ymmärtää. Koetin tossa puheessani siis puhua lapselle siitä että meidän perheessä myös Viljami ja Sanni harrastavat ja että rahaa on pakko olla muuallekin kuin ratsastusharrastukseen. Lapsi joku lähinnä vain että "Niin mutta kun Saarakin käy kaks kertaa viikossa ja silläkin on sisaruksia ja nekin harrastaa".

Saaran sisaruksista tosin vain yksi on sen ikäinen että harrastaa, taitaa käydä baletissa. Liput pienempiä. Joten kaipa Saaran vanhemmilla on sitten mahdollisuus satsata juuri nyt enemmän niihin kahteen vanhempaan..

Ap

Ja siis tietenkin "loput" eikä liput. Pahoittelen, puhelimen tekstinsyöttö ei ole mun juttu... Mutta varmaan saitte tuosta selvän :)

Ap

vähän vanhempana voinee yrittää päästä tallille "töihin", useinhan lannan luonnista saa palkaksi ratsastusta

Vierailija kirjoitti:

Kuten joku jo sanoikin, niin kerran viikossa on ns. vakiotahti. Ne jotka saavat käydä peräti kahdesti ovat harvassa ja yleensä ns. rahakkaammista perheistä.

Toisaalta en ole ikinä ennen edes kuullut, että jollain olisi vakiotunti vain joka toinen viikko. Eli se on kyllä oikeasti aika harvoin.

Ehdottaisin, että jos pystytte löytämään jostain ne rahat siihen että kävisi kerran viikossa, niin teette lapsen kanssa diilin jossa hän ansaitsee ne ylimääräiset ratsastuskerrat esim. kotitöillä.

Olisiko sulla tuohon jotain ehdotusta, että millä määrällä kotitöitä hän sitten tuon "kuittaisi"? Tällä hetkellä lapsi siis vastaa muutenkin oman huoneensa siivoamisesta (1 × vk/tarpeen mukaan) ja järjestelystä (päivittäin). Vie myös roskia, täyttää/tyhjentää astianpesukonetta, keräilee omat jälkensä pois muualtakin kodista. Nämä nyt on minusta niitä asioita, joita pitäisi jo muutenkin tehdä. Eli millaista ekstraa?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuten joku jo sanoikin, niin kerran viikossa on ns. vakiotahti. Ne jotka saavat käydä peräti kahdesti ovat harvassa ja yleensä ns. rahakkaammista perheistä.

Toisaalta en ole ikinä ennen edes kuullut, että jollain olisi vakiotunti vain joka toinen viikko. Eli se on kyllä oikeasti aika harvoin.

Ehdottaisin, että jos pystytte löytämään jostain ne rahat siihen että kävisi kerran viikossa, niin teette lapsen kanssa diilin jossa hän ansaitsee ne ylimääräiset ratsastuskerrat esim. kotitöillä.

Olisiko sulla tuohon jotain ehdotusta, että millä määrällä kotitöitä hän sitten tuon "kuittaisi"? Tällä hetkellä lapsi siis vastaa muutenkin oman huoneensa siivoamisesta (1 × vk/tarpeen mukaan) ja järjestelystä (päivittäin). Vie myös roskia, täyttää/tyhjentää astianpesukonetta, keräilee omat jälkensä pois muualtakin kodista. Nämä nyt on minusta niitä asioita, joita pitäisi jo muutenkin tehdä. Eli millaista ekstraa?

Ap

Jos perheen taloudellinen tilanne ei mahdollista ratsastusta nykyistä useammin, miten raha lisääntyy lapsen kotitöitä tehdessä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuten joku jo sanoikin, niin kerran viikossa on ns. vakiotahti. Ne jotka saavat käydä peräti kahdesti ovat harvassa ja yleensä ns. rahakkaammista perheistä.

Toisaalta en ole ikinä ennen edes kuullut, että jollain olisi vakiotunti vain joka toinen viikko. Eli se on kyllä oikeasti aika harvoin.

Ehdottaisin, että jos pystytte löytämään jostain ne rahat siihen että kävisi kerran viikossa, niin teette lapsen kanssa diilin jossa hän ansaitsee ne ylimääräiset ratsastuskerrat esim. kotitöillä.

Olisiko sulla tuohon jotain ehdotusta, että millä määrällä kotitöitä hän sitten tuon "kuittaisi"? Tällä hetkellä lapsi siis vastaa muutenkin oman huoneensa siivoamisesta (1 × vk/tarpeen mukaan) ja järjestelystä (päivittäin). Vie myös roskia, täyttää/tyhjentää astianpesukonetta, keräilee omat jälkensä pois muualtakin kodista. Nämä nyt on minusta niitä asioita, joita pitäisi jo muutenkin tehdä. Eli millaista ekstraa?

Ap

Jos perheen taloudellinen tilanne ei mahdollista ratsastusta nykyistä useammin, miten raha lisääntyy lapsen kotitöitä tehdessä?

Ei tietysti lisäännykään. Joku ehdotti aiemmin yhden kerran lisäystä kuukauteen ja siihen meillä olisikin mahdollisuus. Tätä siis ajattelin itse.

Mutta toki minustakin olisi hyvä, jos lapsi sitten vastavuoroisesti tekisi jotain sen yhden kerran eteen ja siksi kyselenkin, mitä se voisi olla.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et voi olla tosissasi. Pakko olla provo.

Vastaan varmuudeksi lapsen takia jos et olekaan.

Harrastuksiin täytyy jostain repiä rahat, ota vaikka laina.

Tottakai harrastusmäärä on 1-2 krt kk tai enemmän, joka toinen viikko on turha.

Parempi että ette olisi antanut aloittaa ratsastusta kun ette kerran sitä maksa, vaan olisitte laittaneet vähemmän mieluisaan mutta jonka maksatte

Jos ratsastukseen ei ole varaa niin silloin ei ratsasteta. Jos lapsi haluaa harrastaa useammin, niin silloin vaihdetaan halvempaan harrastukseen, varsinkin seurakuntien järjestämät kerhot ovat ilmaisia ja avoimia kaikille. Myöskään juoksu tai joku keräilyharrastus ei maksa paljoakaan. Itsellä ei ollut varaa harrastaa lapsena jalkapalloa joten äitini laittoi minut sauvakävelemään metsäpoluille (mistä en nauttinut yhtään) ja siihen oli vain pakko sopeutua. Ei auttanut itku eikä valitus. En ole nykyään pahemmin väleissä omien vanhempieni kanssa, mutta en nyt sentään traumatisoitunut enkä usko menettäneeni mitään.

Laita ratsastuksesta kiinnostunut lapsi sauvakävelemään tai postimerkkeilemään...you must be kidding me.

Rahasta oli kyse. Lapsi voi vaikka kerätä ratsastusaiheisia postimerkkejä tai osta keppihevonen niin lapsi pääsee ratsastamaan kepparilla vaikka kolmesti päivässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et voi olla tosissasi. Pakko olla provo.

Vastaan varmuudeksi lapsen takia jos et olekaan.

Harrastuksiin täytyy jostain repiä rahat, ota vaikka laina.

Tottakai harrastusmäärä on 1-2 krt kk tai enemmän, joka toinen viikko on turha.

Parempi että ette olisi antanut aloittaa ratsastusta kun ette kerran sitä maksa, vaan olisitte laittaneet vähemmän mieluisaan mutta jonka maksatte

Jos ratsastukseen ei ole varaa niin silloin ei ratsasteta. Jos lapsi haluaa harrastaa useammin, niin silloin vaihdetaan halvempaan harrastukseen, varsinkin seurakuntien järjestämät kerhot ovat ilmaisia ja avoimia kaikille. Myöskään juoksu tai joku keräilyharrastus ei maksa paljoakaan. Itsellä ei ollut varaa harrastaa lapsena jalkapalloa joten äitini laittoi minut sauvakävelemään metsäpoluille (mistä en nauttinut yhtään) ja siihen oli vain pakko sopeutua. Ei auttanut itku eikä valitus. En ole nykyään pahemmin väleissä omien vanhempieni kanssa, mutta en nyt sentään traumatisoitunut enkä usko menettäneeni mitään.

Itse en kuitenkaan halua olla vanhempi, joka kieltää kaiken ja lapsen on vain pakko sopeutua. Ennemmin kuitenkin näin että käy sitten harvemminkin kuin että sanottaisiin että lähde vaikka sauvakävelemään. Ihan eri asioita kuitenkin, keräilyharrastus ja ratsastus.

Seurakunnan kerhoissa lapsi ei ole viihtynyt, ja oikeastaan tämä laji tuntuu nyt olevan ainoa, joka ihan oikeasti kiinnostaa. Jos lapsen palo ratsastamiseen ei olisi ollut näin kova ja näin pysyvää laatua (tuntunut vain pahenevan vuoden aikana) niin ilman muuta asia olisi jäänyt.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et voi olla tosissasi. Pakko olla provo.

Vastaan varmuudeksi lapsen takia jos et olekaan.

Harrastuksiin täytyy jostain repiä rahat, ota vaikka laina.

Tottakai harrastusmäärä on 1-2 krt kk tai enemmän, joka toinen viikko on turha.

Parempi että ette olisi antanut aloittaa ratsastusta kun ette kerran sitä maksa, vaan olisitte laittaneet vähemmän mieluisaan mutta jonka maksatte

Jos ratsastukseen ei ole varaa niin silloin ei ratsasteta. Jos lapsi haluaa harrastaa useammin, niin silloin vaihdetaan halvempaan harrastukseen, varsinkin seurakuntien järjestämät kerhot ovat ilmaisia ja avoimia kaikille. Myöskään juoksu tai joku keräilyharrastus ei maksa paljoakaan. Itsellä ei ollut varaa harrastaa lapsena jalkapalloa joten äitini laittoi minut sauvakävelemään metsäpoluille (mistä en nauttinut yhtään) ja siihen oli vain pakko sopeutua. Ei auttanut itku eikä valitus. En ole nykyään pahemmin väleissä omien vanhempieni kanssa, mutta en nyt sentään traumatisoitunut enkä usko menettäneeni mitään.

Laita ratsastuksesta kiinnostunut lapsi sauvakävelemään tai postimerkkeilemään...you must be kidding me.

Rahasta oli kyse. Lapsi voi vaikka kerätä ratsastusaiheisia postimerkkejä tai osta keppihevonen niin lapsi pääsee ratsastamaan kepparilla vaikka kolmesti päivässä.

Ei tämä nyt ihan ratkaise tätä meidän ongelmaa. Kun kepparit ei ole riittäneet aiemminkaan niin miten sitten nyt, kun on jo päässyt tunneille elävien hevosten kanssa.. :)

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuten joku jo sanoikin, niin kerran viikossa on ns. vakiotahti. Ne jotka saavat käydä peräti kahdesti ovat harvassa ja yleensä ns. rahakkaammista perheistä.

Toisaalta en ole ikinä ennen edes kuullut, että jollain olisi vakiotunti vain joka toinen viikko. Eli se on kyllä oikeasti aika harvoin.

Ehdottaisin, että jos pystytte löytämään jostain ne rahat siihen että kävisi kerran viikossa, niin teette lapsen kanssa diilin jossa hän ansaitsee ne ylimääräiset ratsastuskerrat esim. kotitöillä.

Olisiko sulla tuohon jotain ehdotusta, että millä määrällä kotitöitä hän sitten tuon "kuittaisi"? Tällä hetkellä lapsi siis vastaa muutenkin oman huoneensa siivoamisesta (1 × vk/tarpeen mukaan) ja järjestelystä (päivittäin). Vie myös roskia, täyttää/tyhjentää astianpesukonetta, keräilee omat jälkensä pois muualtakin kodista. Nämä nyt on minusta niitä asioita, joita pitäisi jo muutenkin tehdä. Eli millaista ekstraa?

Ap

Itse tein lapsena ainakin puolet puolet meidän kotitalouden kotiöistä että pääsin käymään kerran kuussa koulun musiikki kerhossa. Ehkä tekin voitte soveltaa. Esim lapsi voisi vaikka se oman huoneen sivouksen lisäksi tiskata pari kertaa viikossa, imuroida koko talo kerta viikkoon sekä joka päivä ajaa nurmikko/ kolata lumet pihalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et voi olla tosissasi. Pakko olla provo.

Vastaan varmuudeksi lapsen takia jos et olekaan.

Harrastuksiin täytyy jostain repiä rahat, ota vaikka laina.

Tottakai harrastusmäärä on 1-2 krt kk tai enemmän, joka toinen viikko on turha.

Parempi että ette olisi antanut aloittaa ratsastusta kun ette kerran sitä maksa, vaan olisitte laittaneet vähemmän mieluisaan mutta jonka maksatte

Jos ratsastukseen ei ole varaa niin silloin ei ratsasteta. Jos lapsi haluaa harrastaa useammin, niin silloin vaihdetaan halvempaan harrastukseen, varsinkin seurakuntien järjestämät kerhot ovat ilmaisia ja avoimia kaikille. Myöskään juoksu tai joku keräilyharrastus ei maksa paljoakaan. Itsellä ei ollut varaa harrastaa lapsena jalkapalloa joten äitini laittoi minut sauvakävelemään metsäpoluille (mistä en nauttinut yhtään) ja siihen oli vain pakko sopeutua. Ei auttanut itku eikä valitus. En ole nykyään pahemmin väleissä omien vanhempieni kanssa, mutta en nyt sentään traumatisoitunut enkä usko menettäneeni mitään.

Laita ratsastuksesta kiinnostunut lapsi sauvakävelemään tai postimerkkeilemään...you must be kidding me.

Rahasta oli kyse. Lapsi voi vaikka kerätä ratsastusaiheisia postimerkkejä tai osta keppihevonen niin lapsi pääsee ratsastamaan kepparilla vaikka kolmesti päivässä.

Ei tämä nyt ihan ratkaise tätä meidän ongelmaa. Kun kepparit ei ole riittäneet aiemminkaan niin miten sitten nyt, kun on jo päässyt tunneille elävien hevosten kanssa.. :)

Ap

Pakota kelpaamaan. Niin muutkin tekevät.

Selvitä onko Tallilla mahdollista esimerkiksi karsinan siivouksella saada ilmaistunteja taialennusta tunneista. Noin pieni ja vasta aloittelija ei ole pitkään aikaan valmis taluttamaan hevosia tunnilla tai tekemään muuta missä on yksin vastuussa isosta eläimestä. Itse tein kesäisin Tallilla 7-13 vuotiaaksi 5 krt viikossa töitä ja sain ratsastaa sitten ilmaiseksi. Olin tosin aloittanut jo 5 vuotiaana ratsastuksen sekä Tallilla hevosten hoitamisen.