Ettekö te muut muka tunnusta gradussanne edes hieman lainanneenne jostain muualta lähdettä mainitsematta?

Ei tee.

Oletko Laura?

Joudun kuule tunnustamaan että omassa lopputyössäni otin projektin alkuvaiheessa muistiin jonkun pikku faktapätkän jostain, en kuitenkaan merkannut että mistä se on lainattu. Etsin myöhemmin oikeaa lähdettä varmaan päivän muttei löytynyt kuin jotain vähän samaa sivuavaa jostain muualta. Merkkasin sitten lähteeksi sen mitä löysin enkä sitä mistä alkujaan löysin sen tiedon. Pidin tietty huolen ettei se ollut sanasta sanaan suora lainaus.

Mun tekis mieli kirjottaa just samanlainen kirja minkä se yks Tuomas Kyrö on kirjoittanut. Siis jos kirjoittaisin kirjan oisin kirjottanut just samanlaisen kuin se Mielensäpahoittaja, täsmälleen samoilla sanoillakin itse asiassa.

Hmm, jos vaan kopioin sen kirjan tekstin(tai no okei 30% vaan) ja laitan kirjailijan nimen tilalle oman nimeni. Ja vähän muokkaan itse kirjan nimeä? Eikse sit oo ihan ok.

Ei vaan oikeesti miten vaikeaa voi olla käsittää sana plagiointi! Ja miten laiska ja välinpitämätön pitää olla ettei kopiotaan viiti edes kirjoitusvirheisen osalta korjata.

En. En haluaisi, että minuakaan lainataan kertomatta, että minulta on lainattu. Tee muille se, minkä toivot heidän tekevän sinulle.

Minun on itseasiassa tosi vaikea edes ymmärtää, mitä olisin ap:n kuvaamassa tilanteessa voittanut. Kirjallisuuteen tutustuminen ja viitteiden merkitseminen on osa kokonaisuutta. Joten lopputulos vain parenee, jos lähteet on merkitty niin kuin pitää.

Oman aineiston käsittelyssä ja keräämisessä taas plagiointi ei olisi nopeuttanut mitään. 

Johtopäätöksissä tietenkin oli hetkiä, jolloin tajusin, että omat kuningasajatukset oli jo keksitty. Tällöin kirjoitin ensiksi oman päätelmän (aidoti siis itsekeksitty) ja perään laitoin, että samansuuntaisia tuloksia ovat saaneet myös muut. Ja toisaalta - tämä vain vahvisti sitä, että graduni oli osa tieteenalani keskustelua. 

Luuseri. Toivottavasti menettää tutkintonsa ja joutuu tekemään gradun uusiksi ihan itte. Ei ole niin vaikeaa - jos on, niin se kertoo jo paljon henkilön pätevyydestä yhtään mihinkään akateemiseen työhön.

Huhrasaaren gradussa ei ongelma ole vain lähdeviitteiden puute. Hän oli lainannut myös tulokset toisesta työstä! Ja tulokset osoittavat sen, miten olet osannut asiaa käsitellä, ajatustyösi tulokset. Ja juuri ajattelemisen Huhtasaari on lainannut (plagioinut, varastanut) toiselta!!

Vierailija kirjoitti:

Joudun kuule tunnustamaan että omassa lopputyössäni otin projektin alkuvaiheessa muistiin jonkun pikku faktapätkän jostain, en kuitenkaan merkannut että mistä se on lainattu. Etsin myöhemmin oikeaa lähdettä varmaan päivän muttei löytynyt kuin jotain vähän samaa sivuavaa jostain muualta. Merkkasin sitten lähteeksi sen mitä löysin enkä sitä mistä alkujaan löysin sen tiedon. Pidin tietty huolen ettei se ollut sanasta sanaan suora lainaus.

Minä päädyin vastaavassa tilanteessa poistamaan gradustani kohdan, jonka lähdeviitettä en ollut huomannut merkitä muistiin.

Ja ap:n kysymykseen: en todellakaan kopioinut kenenkään tekstiä lähdeviitettä mainitsematta. Suora lainaus tietty lainausmerkeissä, kuten pitääkin.

Meillä ainakin gradut ajetaan läpi urkundista. Säälimättä paljastaa plagiaatit! :D

Mä en saanut gradua ikinä valmiiksi, mutta mulle ainakin opetettiin, että teoriaosassa on tarkoituksena keskustella lähteiden kanssa. Lähteiden määrä ei tietenkään ole itseisarvo, mutta kyllä niitä hyvä olisi jokunen kymmentä olla. Ja tosiaan niitä ei vain referoida, vaan vertaillaan ja kommentoidaan. Mitä ihmettä mä voittaisin sillä, että jättäisin osan merkitsemättä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joudun kuule tunnustamaan että omassa lopputyössäni otin projektin alkuvaiheessa muistiin jonkun pikku faktapätkän jostain, en kuitenkaan merkannut että mistä se on lainattu. Etsin myöhemmin oikeaa lähdettä varmaan päivän muttei löytynyt kuin jotain vähän samaa sivuavaa jostain muualta. Merkkasin sitten lähteeksi sen mitä löysin enkä sitä mistä alkujaan löysin sen tiedon. Pidin tietty huolen ettei se ollut sanasta sanaan suora lainaus.

Minä päädyin vastaavassa tilanteessa poistamaan gradustani kohdan, jonka lähdeviitettä en ollut huomannut merkitä muistiin.

Ja ap:n kysymykseen: en todellakaan kopioinut kenenkään tekstiä lähdeviitettä mainitsematta. Suora lainaus tietty lainausmerkeissä, kuten pitääkin.

Tähän kommentoisin sen verran, että plagioinnin ja yhdne lähdeviittauksen puuttuminen on hieman eri asia. Toki itsekin poistaisin tekstin, johon viitettä ei ole. 

Mutta jos esim. omassa gradussani oli yli 80 viitettä, niin toki on mahdollista, että joku on unohtunut. Tämä on kuitenkin pieni virhe, ei plagiaatti, koska mistään lähteestä ei ole kopioitu tekstiä suoraan. 

Lähteiden hallinta on oleellinen osa tieteellistä kirjoittamista ja toki jokainen puute on puute, mutta pienet puutteet ovat kutienkin lähnnä virheitä, jotka voidana huomoida esim. arvostelussa. 

Ilmanko moni akateeminen vaikuttaa urpolta.

Nykyään on plagiointiohjelmia, jotka automaattisesti paljastavat plagioinnin, joten ei kannata.

Vierailija kirjoitti:

Itse ainakin, jos törmäsin sellaiseen tekstiin, joka vastasi juuri sitä mitä minäkin olisin asiasta ajatellut ja kirjoittanut, saatoin lainata tekstin, muuttaa sitä rakenteeltaan hieman ja jättää lähdeviitteen tekemättä. Big deal? Eikö kaikki tee näin?

On kyllä provo. Sinä et varmana ole mitään gradua kirjoittanutkaan.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään on plagiointiohjelmia, jotka automaattisesti paljastavat plagioinnin, joten ei kannata.

Valitettavasti ne ovat niin tarkkoja, että väittävät plagioinniksi myös kirjoittajan omaa tekstiä. Eli jos johdannossa luonnehdit jotain asiaa tietyllä tavalla ja johtopäätöksissä palaat samaan asiaan, katsoo plagiointiohjelma, että olet plagioinut työtäsi sisäisesti.

Minä ainakin lainasin surutta muilta kun tein omani 30 vuotta sitten.

Vierailija kirjoitti:

Itse ainakin, jos törmäsin sellaiseen tekstiin, joka vastasi juuri sitä mitä minäkin olisin asiasta ajatellut ja kirjoittanut, saatoin lainata tekstin, muuttaa sitä rakenteeltaan hieman ja jättää lähdeviitteen tekemättä. Big deal? Eikö kaikki tee näin?

Ei ole järkeä jättää lähdeviitettä veks. Ihan pieni vaiva sen lisääminen on. Itse en kaipaa lisäjännitystä elämääni plagioimalla muiden tekstiä omaan tuotokseeni.

Ei kai plagiointi ole edes tarpeellista, jos oikeasti on tehnyt sen työn/tutkimuksen, jota gradu käsittelee? Juu taustatietoa ja vertailua muista lähteistä voi tekstissä ihan suoraankin olla, mutta eihän niissä ole mitään ongelmaa, sen kuin vain merkkaa lähteet. Omat tulokset ja päätelmät sitten vain mukaan.

Joustin lähinnä siinä, että suurimman osan ei-suomenkielisistä lainauksista en merkinnyt suoraksi lainaukseksi, vaikka käytännössä vaan suomensin mahdollisimman selkeästi luettavaksi. Mutta lähde oli toki esillä. 

Vierailija kirjoitti:

Itse ainakin, jos törmäsin sellaiseen tekstiin, joka vastasi juuri sitä mitä minäkin olisin asiasta ajatellut ja kirjoittanut, saatoin lainata tekstin, muuttaa sitä rakenteeltaan hieman ja jättää lähdeviitteen tekemättä. Big deal? Eikö kaikki tee näin?

Jos olisit oikeasti tehnyt gradun, tietäisit että tuollaisella toiminnalla et voita mitään, häviät vain. Jos löytyy tutkija, joka ajattelee asiasta samalla tavalla kuin sinä, haluat kirjoittaa oikein rinta rottingilla, että myös Pöppönen (2014) ajattelee ongelmasta x täsmälleen samoin kuin meikäläinen. Lähdeluettelo pitenee Pöppösen verran, ja osoitat kykeneväsi arvioimaan lähteitä pelkän referoinnin sijasta.