Amerikkalaiset perhetutut kohtelivat minua kuin roskaa
Tarinani on tämä: äitini on nuorena ollut vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa ja hänen host-perheensä tytär aviomiehensä kanssa tulivat Suomessa käymään. Menimme sitten seuraavana päivänä kahvilaan ( vanhempani, minä ja he) ja huomasin miten kumpikin kohteli minua oudon epäkohteliaasti ja ja aivan eri tavalla kuin vanhempiani. Luulin aluksi, että minä ylireagoin,mutta sitten molemmat vanhempani joutuivat poistumaan (äitini vessaan, isäni hakemaan lisää juomia) ja kuin jäin heidän kanssaan pöytään, niin minut ignoorattiin täysin. Kumpikaan ei puhunut minulle mitään, yritin itse jotain small talkia mutta se ei onnistunut. Osaan hyvin englantia, joten siitä ei voinut olla kysymys. Voiko olla tosiaan niin, että koska minulla ei ole korkeakoulutusta ja olen vielä sinkkukin, niin olen aivan nollan alapuolella suurten ja mahtavien amerikkalaisten seurassa. Olen aina luullut amerikkalaisia melko ystävälliseksi ihmisiksi, mutta nyt en ole niin varma. Tai sitten olen vaan niin epämiellyttävä ihminen.
Kommentit (31)
Vierailija kirjoitti:
Jenkithän on aika juntteja, ainakin sen perusteella mitä heihin on eri lomakohteissa törmännyt. Rahaa on usein kyllä, mutta käytös ylimielistä ja perusteena kutakuinkin se, että asuvat maailman mahtavimmassa valtiossa. Olen toki muistanut aukoa päätäni takaisin sen verran, että on mennyt perille. Paljon parjatut tavalliset venäläiset ovat keskimäärin ihan eri maata käytöstavoiltaan, vaikka heidän valtionsa onkin toisella tapaa hanurista.
Venäläisturistit ne vasta öykkäreitä ovat. Kiilaavat törkeästi jonoissa ja pitävät jatkuvasti kauheaa älämölöä.
Mistä ne tiesi sun koulutuksen ja parisuhteen? Amerikkalaisten kanssa small talkataan yleensä työstä (niitä ei kiinnosta koulutus pätkääkään) sekä harrastuksista (kai sinä jotain harrastat) ja tietty Amerikasta eli he puhuvat mielellään itsestään ja maastaan. Heitä ei kiinnosta,kun hehkutat suomalaista jätelajittelua tai torikahvilan ylihintaista possumunkkia.
Jenkit ovat ystävällisiä koska siellä ei voi koskaan tietää että onko jollakin huono päivä ja ase taskussa. Jos käyt jonkun hermoille niin se voi ampua sinut koska et ollut ystävällinen. Suomalaisilla ei yleensä ole asetta taskussa.
Amerikkassa asuneena oma kokemukseni on että ovat aika pinnallisia, ystävällisiä mutta eivät kovin kiinnostuneita loppujen lopuksi.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä eivät osanneet toimia sinun kanssasi oikein kun et ole host-vanhempien tuttava. He tietäisivät asioita äidistäsi, mutta sinä olisit heille vieraampi. Tuskin heitä kiinnostaa koulutustasosi tai työpaikkasi, sillä he tapasivat sinut vain satunnaisesti ja et olisi jäämässä pysyvästi heidän sosiaaliseen piiriinsä. Amerikassa asuu monenlaisia ihmisiä ja heistäkään kaikki eivät ole mitään supersosiaalisia hurmureita.
Kuulostaa pelkästään huonolta käytökseltä. Jos ollaan samassa seurassa, käyttäydytään, tunnettiin paremmin tai ei.
Olen paremmin tuntenut vain yhden amerikkalaisen, joka on äärettömän hurmaava persoona - ei olisi toiminut noin vaan nimenomaan päinvastoin.
Oletko sina kovin kiinnostunut jostain ihmisesta jonka kanssa sinulla ei ole mitaan yhteista?
Minulle aina joskus yritetaan jarjestaa tapaamisia jonkun suomalaisen kanssa "kun hankin on suomalainen". Olen pari kertaa suostunut vasten tahtoani mutta kun ei ole mitaan yhteista niin eihan siita mitaan tule. Olen sitten kai ylimielinen juntti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarinani on tämä: äitini on nuorena ollut vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa ja hänen host-perheensä tytär aviomiehensä kanssa tulivat Suomessa käymään. Menimme sitten seuraavana päivänä kahvilaan ( vanhempani, minä ja he) ja huomasin miten kumpikin kohteli minua oudon epäkohteliaasti ja ja aivan eri tavalla kuin vanhempiani. Luulin aluksi, että minä ylireagoin,mutta sitten molemmat vanhempani joutuivat poistumaan (äitini vessaan, isäni hakemaan lisää juomia) ja kuin jäin heidän kanssaan pöytään, niin minut ignoorattiin täysin. Kumpikaan ei puhunut minulle mitään, yritin itse jotain small talkia mutta se ei onnistunut. Osaan hyvin englantia, joten siitä ei voinut olla kysymys. Voiko olla tosiaan niin, että koska minulla ei ole korkeakoulutusta ja olen vielä sinkkukin, niin olen aivan nollan alapuolella suurten ja mahtavien amerikkalaisten seurassa. Olen aina luullut amerikkalaisia melko ystävälliseksi ihmisiksi, mutta nyt en ole niin varma. Tai sitten olen vaan niin epämiellyttävä ihminen.
Puuttumatta muuhun. Mutta tuo boldaamani ihmetyttää, miksi ihmeessä? Suurinpiirtein maailman pinnallisin ja sisäänpäin lämpiävin kansa. ei niistä ystävällisiä saa tekemälläkään.
Eräs tuttu oli talvella jenkeissä pari viikkoa ja sanoi että ihan samanlaista oli kuin venäjällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jenkithän on aika juntteja, ainakin sen perusteella mitä heihin on eri lomakohteissa törmännyt. Rahaa on usein kyllä, mutta käytös ylimielistä ja perusteena kutakuinkin se, että asuvat maailman mahtavimmassa valtiossa. Olen toki muistanut aukoa päätäni takaisin sen verran, että on mennyt perille. Paljon parjatut tavalliset venäläiset ovat keskimäärin ihan eri maata käytöstavoiltaan, vaikka heidän valtionsa onkin toisella tapaa hanurista.
Venäläisturistit ne vasta öykkäreitä ovat. Kiilaavat törkeästi jonoissa ja pitävät jatkuvasti kauheaa älämölöä.
En ymmärrä mikä juttu rys sillä on toi kiilaaminen, väkisin tungetaan vit tu millä vehkeellä tahansa jos on jonoa.
Rajallakin 1 rys sä menee jonoon ja kohta tunkee siihen samaan paikkaan koko suku, kaverit tai saa tana puoli bussia.
Olen aina pitänyt amerikkalaisia jollain tapaa muovi-ihmisinä, enkä tarkoita ollenkaan ulkokuorta vaan...jokin ihmisyys puuttuu heistä.
Aivan kun se niiden kulttuuri tekisi niistä sieluttomia tai konemaisia, vaikea selittää..mutta aina kun seuraan amerikkalaisia livenä niin tulee muovi-tunnelma niistä, oli sitten 50-v pappa tai 21-v pissis.
Niin, eli he eivät suhtaudu sukupolvea nuorempaan tuntemattomaan ihmiseen samalla tavalla kuin suunnilleen samanikäiseen ennestään tuttuun henkilöön? Miksi ihmeessä?
Ehkä tuohon ei liity mitään ilkeilyä. Ehkä he eivät vain tienneet mitä sanoa sinulle tai miten suhtautua. Monet osaavat väkinäisenkin small talkin, mutta eivät kaikki, jotkut ihmiset kokevat sen ahdistavana ja välttelevät sitä viimeiseen asti.
Tuo kuvaus sopii myös brittituristeihin.