Lue keskustelun säännöt.
Yllättävimmät kehut jotka olet saanut?
10.05.2018 |
Omani on lasagneni saamat kehut nykyisessä asuinmaassani Italiassa. Teen siis lasagnen äitini reseptillä (lempiruokani lapsena), joka poikkeaa aika lailla perinteisestä italialaisesta.
Lasagne on aina ollut myös italialaisen mieheni lempiruoka, ja nimenomaan äitinsä tekemänä. Pari kertaa kun olin sitä hänelle tehnyt, niin mies oli vaan että "älä vaan kerro äidille, mutta sun lasagne on ihan parasta" (ja ei siis yleensä ole mikään turhan kehuja, lähes suomalaisella en puhu enkä pussaa-mentaliteetilla). Tässä vuosien saatossa on yrittänyt sitten äidilleen ehdotella, että tekisi seuraavan kerran niin ja niin (eli kuten minä). Ei ole vielä onnistanut.
Italialaisille vieraille teen harvemmin italialaista ruokaa, mutta tytär kerran pyysi tekemään lasagnea kun kaverinsa oli meillä viikonlopun yli. Kaveri oli sitten koulussa maanantaina julistanut, miten oli meillä syönyt maailman parasta lasagnea 😂.
Nämä jaksaa kyllä aina huvittaa, varsinkin kun tietää millaisia ruokasnobeja italialaiset tuppaavat olemaan.
Kommentit (42)
Se, että lasteni (nyt jo teinejä) käytöstä aina ihasteltiin. En ole mikään natsikasvattaja, mutta siitä olen pitänyt kiinni ettei sisätiloissa huudeta, toisten tavaroita rikota, juosta ihmisten päälle/alle tms. Eli siis kunnioittaa kanssaihmisiä, ihan normaaleita käytöstapoja ylläpitäen. Ei ilmeisesti ole selviö kaikille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Arvostamani ihminen sanoi, että inspiroin häntä ihmisenä. Tuolloinen elämäntilanne oli hankala ja koin etten ollut parhaimmillani ihmisenä.
Espanjalainen kaverini kehui ihoani sen vaaleudesta (lue=kalkinvalkoisuudesta), joka ei varmaan ole suomalaiselle mitenkään erityisen harvinaista, ja jota olen aina inhonnut sydämeni pohjasta.
Kauniiksi kehuminen, olen sentään jo yli kuudenkymmenen. Tuntuu oudolta kun sekä naiset että miehet kehuu kauniiksi, ihan vaikka töissä. Mielestäni olen ihan normaali nainen.
Pidin lapsena itseäni rumana ja ajattelin kaikkien ajattelevan samoin. Psykologilla ollessani vastasin johonkin monivalinta-kyselyyn sen kummempia miettimättä vaihtoehdon: "olen ruma".
Hämmennyin ihan oikeasti, kun psykologi totesi: "Näköjään oot vastannut tähän näin, mutta nätti tyttöhän sinä olet!"
Olin ihmeissäni, että jonkun mielestä en olisi ruma. Se oli mulle vaan sellainen itsestään selvyys niin kuin että vesi on märkää. En siitä erityisesti kärsinyt, minä nyt vaan olin sellainen.
Mitä nyt oon jälkeen päin oon lapsuuden kuviani katsonut, niin ihan tavallisen näköinen olin ja ihan söpökin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työkaveri sanoi, että olen kaikkein rohkein hänen tuntemansa ihminen.
Kerran (maksava) asiakas kehui työtäni todella asiantuntevaksi ja alkoi kysellä koulutuksestani ("syytti" siis kirjaimellisesti aivan ylipäteväksi).
Itse oli siis minut työtehtävään palkannut, ja olin sen hoitanut ihan normaalisti pätevyyteni puitteissa niinkuin aina. Kiva tietysti saada kiitosta, mutta olin kyllä hieman huuli pyöreänä.
Sittemmin on suositellut minua monelle yhteistyökumppanilleen, mikä on tietysti free lance-tekijälle ihan huikean hyvä juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eskarissa kun sidoin erään pojan kengän nauhoja hän sanoi " maija, sinä vaan olet niin ihana" ja antoi halin.
Olin yliaikaa kaupassa töissä.tervehdin asiakkaat ja annoin katsella.
13v nirppanilli pentu veti liikkeen läpi ja painui suoraan ovelle.
lapsosen äiti tuli kysymään onko minulla joku hätänä?
Olin monttu auki ja sanoin että yli 50v naisen kasvot roikkuvat...ei ole hätää..
haistakaa asiakkaat hevon vittu
eipä ollut runkkari ostamassa mitään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
OT, kiinnostaisi nyt se APn resepti ja mikä siinä on erilaista kuin italialainen lasagne.
Lukioaikainen fysiikan opettaja totesi minulle kerran tunnilla, että olen fiksu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulin koko lapsuuteni olevani tyhmä. Peruskoulussa sain joko keskinkertaisia tai huonoja arvosanoja (5-9) enkä koskaan ajatellut voivani tehdä paremmin. Lukiossa aloin saada keskinkertaisesta hyviä arvosanoja, enimmäkseen kaseja ja ysejä. Tällöin äitini kehui että olen oikeasti fiksu ja kannusti hakemaan yliopistoon. Perkele, kyllä se tuntui hyvältä saada kerrankin kehuja tälläisenä itseään vihaavana duunariperjeen ainoana lukion käyneenä. Sain myös tuon ikäisenä kuulla äidiltäni olevani kaunis. Kai nämä on ihan normaaleja kehuja monille, mutta itselleni ei
Minuakin kehui yksi mies symppikseksi. En muuten ole. 😀
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teen töitä vaihto-opiskelijoiden parissa. Kerran eräs vaihtari oli lähdössä takaisin kotimaahansa, ja hän kiitteli minua kaikesta, hyvästä työstä ja ystävällisyydestä. Totesin tekeväni vain työtäni, ja hän sanoi: "Ei, kun olet oikeasti todella mukava ja niin epäsuomalainen!" :D Kiitin kehuista, mutta jäin miettimään, että toivottavasti hän ei ollut saanut ihan kamalaa kuvaa suomalaisista...
Aikanaan olin pihvihommissa ja tilauksessa oli medium miinus - pihvi meni reilusti plussan puolelle ja asiakas palautti pihvin keittiöön raakana, no minä hermostuin ja vedin seuraavan pihvin parilalla ja siitä mikroon, ettei vaan jää vahingossakaan raa'aksi. Salista tuli keittiöön tyhjän lautasen mukana juomaraha sekä erityiskiitos parhaasta kaskaan syödystä pihvistä...
Olen sairaanhoitaja ja kerran yksi yrmy anestesialääkäri lopettaessaan työt sairaalassamme kehui minua hoitajantaidoista. Aina niin tympeä ja piikikäs nainen. Kerrankin haukkui todella, kun olin mokannut. Kyseessä potilasturvallisuus ja tietty aiheesta moitti, mutta asiallisempi olisi voinut olla.
Vierailija kirjoitti:
Olin yliaikaa kaupassa töissä.tervehdin asiakkaat ja annoin katsella.
13v nirppanilli pentu veti liikkeen läpi ja painui suoraan ovelle.
lapsosen äiti tuli kysymään onko minulla joku hätänä?
Olin monttu auki ja sanoin että yli 50v naisen kasvot roikkuvat...ei ole hätää..
haistakaa asiakkaat hevon vittu
eipä ollut runkkari ostamassa mitään
Minulla on omasta mielestäni todella hyvä luetunymmärtäminen, mutta...
Vierailija kirjoitti:
Luulin koko lapsuuteni olevani tyhmä. Peruskoulussa sain joko keskinkertaisia tai huonoja arvosanoja (5-9) enkä koskaan ajatellut voivani tehdä paremmin. Lukiossa aloin saada keskinkertaisesta hyviä arvosanoja, enimmäkseen kaseja ja ysejä. Tällöin äitini kehui että olen oikeasti fiksu ja kannusti hakemaan yliopistoon. Perkele, kyllä se tuntui hyvältä saada kerrankin kehuja tälläisenä itseään vihaavana duunariperjeen ainoana lukion käyneenä. Sain myös tuon ikäisenä kuulla äidiltäni olevani kaunis. Kai nämä on ihan normaaleja kehuja monille, mutta itselleni ei
Saisit paljon pointseja ILMAN perkelettä!
Vierailija kirjoitti:
Teen töitä vaihto-opiskelijoiden parissa. Kerran eräs vaihtari oli lähdössä takaisin kotimaahansa, ja hän kiitteli minua kaikesta, hyvästä työstä ja ystävällisyydestä. Totesin tekeväni vain työtäni, ja hän sanoi: "Ei, kun olet oikeasti todella mukava ja niin epäsuomalainen!" :D Kiitin kehuista, mutta jäin miettimään, että toivottavasti hän ei ollut saanut ihan kamalaa kuvaa suomalaisista...
Viimeksi metrossa ollessani viereisellä kahdella penkillä istui kaksi suomalaista naista, ja kaksi vaihto-opiskelijaa Etelä-Amerikasta. Naiset haukkuivat kaikkea suomalaista ja Suomea ihan kauheaksi.
Luultavasti vaihtarisi on vain viettänyt aikansa Suomessa kyseisen kaltaisten naisten kanssa.
Eräs mies sanoi että olen symppis :) Jotenkin outoa saada tuollainen kehu sillä mulla on tasan yksi kaveri enkä koskaan ole ollut suosittu. Enemmänkin tunnen että ihmiset eivät pidä musta ja mun kanssa on vaikea tulla toimeen.