Miten saada puoliso hyväksymään vauvan tulo?
Olen raskaana ehkäisystä huolimatta. Minulla on opinnot kesken ja puoliso on masentunut. Haluan pitää vauvan ja olen ehdottanut kaikkea asumuserosta alkaen. Puoliso on kuitenkin sitä mieltä että pilaisin kaikkien meidän kolmen elämät.
On hirveää kun hormonit ovat niin sekaisin etten pysty muuta ajattelemaan kuin vauvaa.
Selviääkö parisuhteemme kummastakaan ratkaisusta? Kuinka pahasti katkeroidun jos suostun aborttiin? Tuntuisi kyllä todella pahalta pakottaa mies sopeutumaan vauvan tuloon :(
Olemme puhuneet lapsista ja molemmat haluavat niitä kun tilanne on sopiva. Mies tahtoo viimeistään viiden vuoden kuluttua, itse tahtoisin pitää tämän.
Epäilyttää kyllä koska itse kasvoin köyhässä ja väkivaltaisessa perheessä että osaisinko olla tasapainoinen äiti. Toisaalta minä sentään työskentelen lasten kanssa enkä ikinä voisi käyttää väkivaltaa kehenkään. Muistan omasta lapsuudestani sen että opin jo viisi vuotiaana syömään vähän koska äiti vuodatti kaikki ongelmansa rahattomuudesta lähtien minulle. En tavallaan itse koskaan saanut olla lapsi ilman aikuisten murheita. Oireilisinko lapsuuttani oman lapseni kanssa?
Ajatuksia?
Kommentit (49)
Mutta entä jos jään lapsettomaksi abortin komplikaatioiden takia? Silloin oma elämäni olisi täysin pilattu. Tientenkään tässä ei ole kyse vain minusta. Mutten kestäisi jos nyt tämän takia jään lapsettomaksi.
Osaisit varmasti olla hyvä äiti.
Minulta äiti puuttui arjesta. Tapasin vain muutaman kerran alle kouluikäisenä, mutta kasvoin hyvien isovanhempien luona. Tästä systeemistä puuttui tosin sellainen hellyyden osoittaminen, jota näin kavereiden luona. Vaikka isoäiti oli muuten kiltti ja kiva, hän kuitenkin teki selväksi, että syntymäni oli äidilleni häpeä, jollaista minun tulisi välttää omalla kohdallani toistamasta...
Kun sain oman lapsen, tunsin suorastaan ruumiillisesti oman lapsen tarpeet, joista suurin oli se hellyyden osoittaminen, ymmärtäminen ja hyväksyntä, jota itse olin kaivannut lapsena.
Sinuna pitäisin lapsen, joka selvästi haluaa syntyä juuri nyt :)
Jos jäisin lapsettomaksi abortin takia, olisin ikuisesti katkera miehelleni. En arvosta tässä elämässä rahan haalimista ja tuntuisi pahalle tehdä abortti ja mahdollisesti pilata oma keho vain rahan takia?
Parisuhdeterapeutille keskustelemaan
Vierailija kirjoitti:
Osaisit varmasti olla hyvä äiti.
Minulta äiti puuttui arjesta. Tapasin vain muutaman kerran alle kouluikäisenä, mutta kasvoin hyvien isovanhempien luona. Tästä systeemistä puuttui tosin sellainen hellyyden osoittaminen, jota näin kavereiden luona. Vaikka isoäiti oli muuten kiltti ja kiva, hän kuitenkin teki selväksi, että syntymäni oli äidilleni häpeä, jollaista minun tulisi välttää omalla kohdallani toistamasta...
Kun sain oman lapsen, tunsin suorastaan ruumiillisesti oman lapsen tarpeet, joista suurin oli se hellyyden osoittaminen, ymmärtäminen ja hyväksyntä, jota itse olin kaivannut lapsena.
Sinuna pitäisin lapsen, joka selvästi haluaa syntyä juuri nyt :)
Kiitos kommentistasi! Kaikkea hyvää teidän perheellenne!
Jos sinut painostetaan aborttiin niin mies pellolle saman tien. Tuollaisen hirviön kanssa en voisi jatkaa. Yhden lapsen kanssa pärjää yksinkin.
Jos itse haluat pitää vauvan, niin tietysti pidät sen. Tuossa tilanteessa jos teet abortin niin tuskin koskaan pääset asian yli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osaisit varmasti olla hyvä äiti.
Minulta äiti puuttui arjesta. Tapasin vain muutaman kerran alle kouluikäisenä, mutta kasvoin hyvien isovanhempien luona. Tästä systeemistä puuttui tosin sellainen hellyyden osoittaminen, jota näin kavereiden luona. Vaikka isoäiti oli muuten kiltti ja kiva, hän kuitenkin teki selväksi, että syntymäni oli äidilleni häpeä, jollaista minun tulisi välttää omalla kohdallani toistamasta...
Kun sain oman lapsen, tunsin suorastaan ruumiillisesti oman lapsen tarpeet, joista suurin oli se hellyyden osoittaminen, ymmärtäminen ja hyväksyntä, jota itse olin kaivannut lapsena.
Sinuna pitäisin lapsen, joka selvästi haluaa syntyä juuri nyt :)
Kiitos kommentistasi! Kaikkea hyvää teidän perheellenne!
Kiitos samoin :)
Yksinhuoltajuus voisi olla vaihtoehto. Mulla on ollut sekä vauva että (vaikeasti) masentunut puoliso, mutta Luojan kiitos ei yhtä aikaa. En olisi selvinnyt...edes hengissä.
Vierailija kirjoitti:
Jos sinut painostetaan aborttiin niin mies pellolle saman tien. Tuollaisen hirviön kanssa en voisi jatkaa. Yhden lapsen kanssa pärjää yksinkin.
Pisti myös miettimään kun mies kertoi kuinka hänen sukunsa häpeäisi meidän lastamme ja meitä koska emme ole (vielä) korkeakoulutettuja. Tuli mieleen että noinko paljon kanssani oloa häpeää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sinut painostetaan aborttiin niin mies pellolle saman tien. Tuollaisen hirviön kanssa en voisi jatkaa. Yhden lapsen kanssa pärjää yksinkin.
Pisti myös miettimään kun mies kertoi kuinka hänen sukunsa häpeäisi meidän lastamme ja meitä koska emme ole (vielä) korkeakoulutettuja. Tuli mieleen että noinko paljon kanssani oloa häpeää.
Voi ei, jos miehen syyt aborttiin ovat noin pinnallisia niin älä ihmeessä suostu. Enkä usko tuollaiseen häpeään ollenkaan, suurin osa ihmisistä on iloisia sukuun tulevasta vauvasta vaikka olosuhteet ei olisikaan parhaat mahdolliset.
Vierailija kirjoitti:
Jos jäisin lapsettomaksi abortin takia, olisin ikuisesti katkera miehelleni. En arvosta tässä elämässä rahan haalimista ja tuntuisi pahalle tehdä abortti ja mahdollisesti pilata oma keho vain rahan takia?
Ykkösenä mietit nyt lasta. Pystytkö tarjoamaan hyvän ja tasapainoisen elämän. Jos et, niin abortti ehdottomasti. Komplikaatioriski on todella pieni. Voit vielä pyytää kaavinnan sijaan, että sikiö poistetaan luonnollisemmin käynnistämällä synnytys (solut kuolevat ensin pillerillä, jonka otat)
Mitä tulee hedelmättömyysriskiin niin paljon suurempi tekijä on esim ruokavalio ja e-pillerit.
Hyvä, että tiedostat mahdolliset ongelmat. Suomen äitiysneuvola on siitä hyvä, että siinä tartutaan heti pienimpiinkin ongelmakohtiin, jotka voisivat olla haitallisia vauvalle. Nyt marssitte miehesi kanssa molemmat yhdessä ensimmäiseen neuvolakäyntiin ja selitätte rehellisesti elämäntilanteenne. Näin teidän ei tarvitse olla yksin ongelmienne kanssa vaan saatte apua.
Nyt kannattaa näyttää miehelle ovea. Jos parisuhteessa pitää hävetä toista, olipa se syy ihan, mikä tahansa, niin silloin ollaan hukassa.
Enemmän minä häpeäisin sitä masennusta, kuin koulutuksen puutetta, sitä kerkiää hankkia kyllä, missä elämän vaiheessa tahansa.
Jos miehellä on noin vaikeaa, älä edes yritä ymmärtää, vaan anna hänen mennä ja varaudu huolehtimaan ja kasvattamaan lapsesi yksin. Siihen sinä varmasti pystyt.
Mielestäni miehen pitää hyväksyä se, että jos seksiä harrastaa niin aina on se pieni mahdollisuus että ehkäisy pettää. Yrittääkö mies aktiivisesti parantaa masennustaan vai lojuuko masennuksen kourissa ja napsii lääkkeitä?
Pitäisin lapsen. Jos se ei miehelle sovi, niin sitten pitäisi lapsen yksin. Masentunut mies ja vauva kuulostaa kyllä vaikealta, mutta en miehen takia ottaisi itse riskiä lapsettomaksi jäännistä ja abortin aiheuttamista, ehkä koko loppuelämän mieltä kummittelevista syyllisyyden ja katumuksen tunteista. Varsinkin jos sitten selviää etten koskaan enää voi saada lasta.
Lapsen saanti elämässä on kuitenkin niitä haluaville ehkä isoin ja tärkein asia. Se on väärin että se sinulta viedään. En usko että koskaan on täysin oikea aika vauvalle, aina on jotain muuta jonka takia olisi hyvä odottaa, kuten tässä tapauksessa miehesi ajattelee tästä hetkestä. Mieskin kuitenkin lapsia haluaa, mutta ei vielä, niin en välttämättä kokisi että tekisin miehellekään väärin.
Älä anna painostaa Itseäsi keskeytykseen jos kerran haluat pitää lapsen. Katkeroidut varmasti ja sitten se elämä on pilalla. Se on sinun lapsesi ja voin vannoa, että hän tulee olemaan sinulle tärkeintä maailmassa. Pärjäät kyllä yksin -toki se on rankkaa varsinkin ekan vuoden. Mutta pyydä apuja neuvolasta . Onnea raskaudesta! ♥️
Sulla on oikein hyvä pohja selvitä lapsen kanssa yksikin kun nyt jo työskentelet lasten kanssa. Monelle tulee yllätyksenä se vastuu ja vaiva mikä lapsista on.
Ei missään nimessä aborttia vastoin tahtoasi! Sinusta tulee kyllä ihan kelpo äiti, nyt jo rakastat ja haluat suojella lastasi. Hae keskusteluapua traumojen käsittelyyn ja jos tarvitset, konkreettista apua vauvan kanssa voit hakea myös. Siinä ei ole mitään hävettävää.
Sen sijaan miehestä suosittelisin eroamaan. Et voi mitenkään saada häntä hyväksymään lapsen tuloa. Hän joko hyväksyy sen itse tai on hyväksymättä. Kuulostaa kuitenkin siltä, että hänen lähellään olo on nyt vahingollista sinulle ja lapselle etkä tule saamaan häneltä tukea, vaan lisää huolta.
Nyt sinun täytyy olla epäitsekäs vanhempi ja tehdä niin kuin on lapselle paras. Aikuinen mies kyllä selviää itsekseenkin.
En mitenkään usko että abortti voisi pelastaa parisuhdetta tuollaisessa tilanteessa, ennemmin käy päinvastoin. Abortti voi olla järkevä parisuhteen kannalta ainoastaan jos molemmat ovat ehdottoman varmoja etteivät lasta halua, ei nyt eikä lähitulevaisuudessakaan.
Vauva ja masentunut puoliso kuulostaa kyllä yhdistelmältä, joka pilaa kaiken.