Miksi et halua rakastella miehesi kanssa?
Haluaisin kysyä teiltä, jotka ette halua rakastella miestenne kanssa, miksi näin on? Miksi oman rakkaasi kosketus, hänen hyväilemisensä ja yhteinen nautinto ei tunnu ihanalle ja upealle asialle?
Kommentit (112)
Jos miehet haukkuis vaimojaan lehmiksi ja valaiksi siihen malliin kuin täällä naiset miehiään olisi peukutukset 5 ylä ja 100 ala peukutusta.
Nyt kun naiset haukkuu miehiään esim millimuniksi niin peukutukset on jotain 40 ja 50.
Kaksinaismoralismi on vahva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka olen 24, mun hormonien tuotannolle on tapahtunut jotain, sillä mulla on ohentuneet limakalvot ihan törkeästi niin, että seksi sattuu. Eli vaikka laittaa liukkaria, niin paikat periaatteessa repeää, kun sinne työntyy. Tekee tosi kipeää :( siksi välttelen seksiä. Mulla on kovat halut, eli siis tekisi usein mieli, mutta en vaan voi harrastaa yhdyntää, koska se sattuu niin paljon. Lääkäriä ei ole asia paljoa kiinnostanut. Ei siis ole ehdottanut mulle mitään parannuskeinoa tai hoitomenetelmää, vaikka olen käynyt kysymässä asiasta.
Apteekista saa ilman reseptia estrogeenivoidetta, joka voi auttaa asiaan. Myös hormonaalisen ehkäisyn vaihtaminen johonkin muuhun (esim. kuparikierukka, kondomi) voi auttaa palauttamaan limakalvot kuntoon. E-pillerit ainakin aiheuttavat tuota. Toinen syy voi olla se, että ei ole tarpeeksi kiihottunut seksin aikana, jolloin se sattuu siksi.
työnnä sinä vagisan per..äreikääsi
Voin työntää koko tuubin korkkeineen päivineen. Mutta vain sinun arseesi.
Olen menettänyt kunnioituksen miestäni kohtaan ja en enää tunne seksuaalista vetovoimaa häntä kohtaan... ihan sääliksi käy sillä mies haluaisi koko ajan halailla ja kiehnätä, mutta mua se vain ahdistaa ja ärsyttää.
Taustalla miehen alkoholiongelma, jota ei itse koe ongelmaksi. Juo perskännit useamman kerran kuussa ja noilla reissuillaan kadottelee puhelimiaan, avaimiaan, lompakon. Kerran soitti ja pyysi hakemaan putkasta. Todella kyllästynyt koko touhuun. Sitten pitäisi koko ajan olla himokkaana herraa odottamassa!
Toinen stressaava tekijä on hänen rahankäyttönsä. Olen elättänyt meitä molempia jo puolisen vuotta kun hän ei ole halunut mennä duuniin. Olen koko ajan niin tiukoilla, että hyvä kun palkastani riittää perustarpeisiin. Jostakin hänellä aina löytyy rahaa viinaan.
Olen lesta ja vittu levähti..ei tunnu ees nyrkkipano
pillu repes synnytyksessä persreikään asti, lisäksi sain peräpukamat
Tuntuisihan se kosketus hyvältä mutta tietokone kiinnostaa enemmän kuin oma nainen. Koen olevani vaihtoehto numero kaksi jonka kanssa vietetään aikaa vaan silloin kun ei ole muutakaan tekemistä, eli harvoin. Aloitetta en enää tee, sillä aina saan vastauksen: "ei nyt, peli on kesken" ja niin sydämeni särkyy ja muistan taas minkä arvoinen olen miehelleni.
Vierailija kirjoitti:
pillu repes synnytyksessä persreikään asti, lisäksi sain peräpukamat
pursota sinne vagisan emätin voidetta
Vierailija kirjoitti:
Mies ei halua. Pikkuhiljaa omatkin halut kadonneet, enkä oikein tiedä kuka olen seksuaalisesti. Ennen olin hyvinkin viriili. Muuten suhde on kunnossa että ei tässä kai mitään.. voin antaa aikaa pari vuotta vielä muutokselle.
Meillä sama. Ennen olin hyvinkin halukas, nyt tuntuu että olen seksuaalisesti täysin kuollut. En kyllä sinuna jäisi odottelemaan muutosta, ei sellaista tule. Tähän kannattaa jäädä vaan jos on valmis hyväksymään tilanteen lopullisuuden. Toki halutonkin mies voi olla haluton vain tiettyä kumppania kohtaan ja ajan myötä syttyä haluamaan jotain muuta, mutta tuskin sitä omaa kumppania joka ei ole ennenkään kelvannut. Valitan.
Vierailija kirjoitti:
Nosto, pisto, ravistus. Ei innosta, mutta BDSM kiinnostaisi. Ei tuosta ole sitomaan ja läpsimään.
Suomessa kukaan täysijärkinen ei tuollaista tee. Koska nainen voi sen jälkeen kävellä poliisin luo ja tuomio on varma.
Vierailija kirjoitti:
Jos miehet haukkuis vaimojaan lehmiksi ja valaiksi siihen malliin kuin täällä naiset miehiään olisi peukutukset 5 ylä ja 100 ala peukutusta.
Nyt kun naiset haukkuu miehiään esim millimuniksi niin peukutukset on jotain 40 ja 50.
Kaksinaismoralismi on vahva.
TÄMÄ!
Vierailija kirjoitti:
Koska säälittävän pieni makrilli penis.
Niin kiihottava
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakkasin viimein haluamasta miestäni, mutta kyllä se on joutunut töitä sen eteen tekemään! Haukkunut kaiken, mitä olen ja teen, ja kun olen tehnyt korjausliikkeitä, haukkunut nekin, pihdannut pihtaamasta päästyään ja kiristänyt seksillä, lupaillut ja pettänyt lupaukset, jättänyt lasten ja kodin asiat valtaosin minun harteilleni käyttäen vapaa-aikansa omiin juttuihinsa, jättänyt minut pulaan kipeänä ja vauva-aikana, jättänyt erektio-ongelmansa hoitamatta... Näissäkään ei ollut tarpeeksi, sillä lopullinen niitti tuli omasta episodista, johon liittyi tulehdus ja lantiokivut, joita potiessani käperryin itseeni, kuten olin oppinut sairastaessani tekemään. Toivuttuani ihmettelin, että haluanko nyt oikeasti uudestaan alkaa yrittämään *tuota* miestä? En halunnut, joten nyt on menty ilman seksiä ja läheisyyttä monta vuotta. Ilman lapsia olisin jo eri osoitteessa.
Minä en ymmärrä miksi ihmiset kituuttelevat paskassa parisuhteessa ainoastaan lasten takia. Kyllä lasten asiat saa erossa järjestettyä ja huonossa koti-ilmapiirissä kenenkään ei ole hyvä elää. Meillä on tämä yksi ainoa elämä, jossa kannattaa itsekin yrittää olla onnellinen.
Minä minä kulttuurin ilmentymä. Millään muulla ei ole väliä kuin omilla haluilla.
En vaan halua enää miestäni. Rakastan edelleen, mutta niin kuin hieman ärsyttävää pikkuveljeä, en kuten puolisoa.
Päädyttiin yhteen liian nuorina ja ollaan satutettu toisiamme liian monta kertaa. Yritin vuosikausia rakentaa tästä hyvän suhteen, mutta nyt olen jo luovuttanut.
Lähteminen ja perheen rikkominen on vaan liian vaikeaa. Onko oikein vaatia minulle onnea, tai edes rauhaa, kun kolmen muun elämä rikkoutuu? Kärsivätkö lapset enemmän siitä, että minä elän kuin roolia esittäen vai siitä etttä ydinperhe ratkeaa? Ja miten mies pärjäisi ilman minua? Vai onko enemmän väärin antaa hänen roikkua suhteessa, jossa vain hän rakastaa ja haluaa?
Vierailija kirjoitti:
Jos miehet haukkuis vaimojaan lehmiksi ja valaiksi siihen malliin kuin täällä naiset miehiään olisi peukutukset 5 ylä ja 100 ala peukutusta.
Nyt kun naiset haukkuu miehiään esim millimuniksi niin peukutukset on jotain 40 ja 50.
Kaksinaismoralismi on vahva.
Suurin osa vastaajista ei todellakaan hauku miehensä ulkonäköä. Pikemminkin useimmat vain toteavat halujen hiipuneen ajan mittaan puolin ja toisin.
Toisaalta ei tähän ketjuun tietenkään myöskään tule vastauksia naisilta, jotka ihastelevat kovasti miehensä habitusta ja haluavat tätä kovasti. Tämä kun on heille, jotka eivät halua seksiä miehensä kanssa.
Halusin kyllä miestäni sen ekat pari vuotta mitä nyt kaikki harrastaa paljon seksiä. En oikeastaan tuntenut mitään kovin voimakasta vetovoimaa tai viehätystä miestäni kohtaan kun tapasimme. Olen myöhemmin miettinyt, että suhteen aloittamiseen vaikutti myös paljon se, että olin ollut jo jonkin aikaa sinkkuja ja yksinäisyys rupesi ahdistamaan. Kaikkea ollaan yritetty, jopa pariterapiaakin, mutta vetovoimaa ei kai mistään voi taikoa, jos ei sitä alussakaan ole ollut suuresti. Todennäköisesti erotaan lähiaikoina tämän asian takia.
Koska mies on epävarma itsestään, enkä osaa auttaa asiassa. Vuosia on yritetty, joskus harvoin homma toimii, mutta useimmiten tuloksena on kaavamainen rituaali, joka päättyy halujen sammumiseen ja vakuutteluun, että kyllä tämä tästä, koitetaan huomenna/ensi viikolla uudestaan. Epävarmuus on alkanut tarttua myös minuun. Mies on muuten ihana ja huomaavainen ja voimme keskustella lähes mistä tahansa.
Taitaa olla hormonaalista. Ei vaan paneta.
Miehessä ei sinänsä ole vikaa, vaikka ollaankin oltu yhdessä jo tolkuttoman pitkään, 12 vuotta. Lihavahan se on, eikä haba juuri pullistu, mutta en totta puhuen usko että ongelma on siinä. Mulla ei vaan lähde latu luistamaan, ei värttinä värise. Mieluummin rapsuttelisin päätä kuin alapäätä, hyväilisin käsivartta ennen kuin k****nvartta.
Ei se aina ole kiinni mistään psykologiasta, joskus vaan ei kone käynnisty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska ikä on tehnyt tehtävänsä, miehellä ei oikein enää pelitä. Tätä ei tietenkään myönnä. Vika on siis minussa. Minun pitäisi vähintään puoli tuntia lämmitellä häntä, jotta saataisiin edes jotain elämää alapäähän. Tässä vaiheessa on kyllä jo omat halut häipyneet ja kauas.
Ainoastaan naisilla on oikeus tulla lämmitellyksi monta tuntia. Miehen pitää olla heti valmis.
Olen ottanut aikaa. 15min kestää orgasmiin ja lähtötilanteena ettei ole lainkaan kiihoittunut. Eikö miehen tarvitse edes alle varttia huomioida toista?! Meillä seksi kestää valehtelematra 1-3min :(
Ex kanssa en enää halunnnut, koska hän oli todella hidas laukeaja (ollut aina). Itse sain nopeasti useamman kerran ja sen jälkeen aina valmis nukkumaan, niin ei vaan jaksanut odotella tuntia tai yli, että toinenkin tulee. Tuosta syystä seksi väheni, mutta ei siis ollut eron syy.
Jos mies on huorannu,häipyy siihen mieheen halut.