Lue keskustelun säännöt.
Nautitko elämästäsi?
Kommenttikenttään voi laittaa syitä ja perusteluja.
Kommentit (224)
Tällä hetkellä kyllä. Eilen oikein ajattelin, että olen todellakin nyt onnellisempi kuin olen ollut pitkään aikaan. Ura lähti uuteen suuntaan ja löysin aivan ihanan poikaystävän. Toki vähän kalvaa pelko, että pian varmaan tapahtuu jotain kamalaa, mutta tällä hetkellä nautin, kun vielä voin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä. Olen nauttinut jo n. 15 vuotta, kun opin elämään hetkessä ja nauttimaan pienistä arkisista asioista. Vuoden sisällä on tapahtunut paljon ikäviä asioita, mutta en anna sen lannistaa, nekin kuuluvat elämään.
En oikeastaan nauti. Tuntuu että elämä on pelkästään tylsää rutiinia, jossa päivät toistuu melkein samanlaisina viikosta ja kuukaudesta toiseen. En edes muista milloin viimeksi olisin tuntenut aitoa iloa mistään. Joskus on hetkiä jolloin tunnen itseni onnelliseksi, esim. hyvien ystävien seurassa, mutta nämä hetket menevät nopeasti ohi ja taas sama tappava arki ottaa vallan.
Vierailija kirjoitti:
En oikeastaan nauti. Tuntuu että elämä on pelkästään tylsää rutiinia, jossa päivät toistuu melkein samanlaisina viikosta ja kuukaudesta toiseen. En edes muista milloin viimeksi olisin tuntenut aitoa iloa mistään. Joskus on hetkiä jolloin tunnen itseni onnelliseksi, esim. hyvien ystävien seurassa, mutta nämä hetket menevät nopeasti ohi ja taas sama tappava arki ottaa vallan.
Kannattaa ottaa jokaiseen päivään aikaa asialle, mikä tuottaa iloa.
Koita tyhjätä kalenterista esim. tunti päivässä omalle ajalle.
Tunnissa käy lenkillä, lukee kirjaa, kuuntelee musiikkia, tekee käsitöitä, maalaa, tai vaikka käy kahvilassa. Mikä se juttu sitten onkaan.
Nautin. Erosin vaikeasta parisuhteesta vajaa vuosi sitten ja elän nyt onnellisena yksikseni vailla miehiä lähimainkaan. Minulla on kiva työpaikka, jossa viihdyn ja siellä mukavat työkaverit. Ei elämässäni mitään ihmeellistä tapahdu, mutta olen onnellinen. Nautin yksinkertaisista asioista ja varmasti myös tuo mennyt parisuhde opetti arvostamaan elämää aivan erilailla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikeastaan nauti. Tuntuu että elämä on pelkästään tylsää rutiinia, jossa päivät toistuu melkein samanlaisina viikosta ja kuukaudesta toiseen. En edes muista milloin viimeksi olisin tuntenut aitoa iloa mistään. Joskus on hetkiä jolloin tunnen itseni onnelliseksi, esim. hyvien ystävien seurassa, mutta nämä hetket menevät nopeasti ohi ja taas sama tappava arki ottaa vallan.
Kannattaa ottaa jokaiseen päivään aikaa asialle, mikä tuottaa iloa.
Koita tyhjätä kalenterista esim. tunti päivässä omalle ajalle.
Tunnissa käy lenkillä, lukee kirjaa, kuuntelee musiikkia, tekee käsitöitä, maalaa, tai vaikka käy kahvilassa. Mikä se juttu sitten onkaan.
Ongelmani ei oikeastaan ole se, että minulla ei olisi aikaa kalenterissa itselleni, pikemminkin päin vastoin. Kirjat ja musiikki tosiaan tuo iloa, mutta sekin voi pidemmän päälle tuntua riittämättömältä. Kaipaisin jotain suurempaa elämänmuutosta, mutta minulla ei ole harmainta hajuakaan siitä mikä se mahdollisesti voisi olla. Miettinyt kyllä olen paljonkin sitä, että mitä haluaisin tapahtuvan, mutta en oikeasti tiedä. Matkailua harrastan, mutta en haluaisi muuttaa ulkomaille, näin esimerkiksi.
En nauti, elämä on vaan olemassa olemista. Kaikenlaisia muutoksia olen yrittänyt elämääni tehdä, koska itsestähän se onnellisuus on kiinni, mutta ainakaan vielä ei noi yritykset ole kantaneet hedelmää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En oikeastaan nauti. Tuntuu että elämä on pelkästään tylsää rutiinia, jossa päivät toistuu melkein samanlaisina viikosta ja kuukaudesta toiseen. En edes muista milloin viimeksi olisin tuntenut aitoa iloa mistään. Joskus on hetkiä jolloin tunnen itseni onnelliseksi, esim. hyvien ystävien seurassa, mutta nämä hetket menevät nopeasti ohi ja taas sama tappava arki ottaa vallan.
Nautitko työstäsi? Työ kuitenkin vie elämästä niin suuren osan, että jos siitä ei saa mitään nautintoa ja haastetta, elämä varmasti on tylsää puurtamista. Vaihtaisitko tehtävää? Kouluttautuisitko lisää? Sinä kun kuulostat kaipaavan vaihtelua ja sitä, että elämässä tapahtuu jotakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikeastaan nauti. Tuntuu että elämä on pelkästään tylsää rutiinia, jossa päivät toistuu melkein samanlaisina viikosta ja kuukaudesta toiseen. En edes muista milloin viimeksi olisin tuntenut aitoa iloa mistään. Joskus on hetkiä jolloin tunnen itseni onnelliseksi, esim. hyvien ystävien seurassa, mutta nämä hetket menevät nopeasti ohi ja taas sama tappava arki ottaa vallan.
Nautitko työstäsi? Työ kuitenkin vie elämästä niin suuren osan, että jos siitä ei saa mitään nautintoa ja haastetta, elämä varmasti on tylsää puurtamista. Vaihtaisitko tehtävää? Kouluttautuisitko lisää? Sinä kun kuulostat kaipaavan vaihtelua ja sitä, että elämässä tapahtuu jotakin.
Olen aika leipääntynyt työhöni, mutta minulla on niin hyvä työpaikka ettei sitä kannata lähteä vaihtamaan. Olen hieman liian vanha kouluttautumaan mihinkään uuteen ammattiin muutenkaan. Toivoisin vaan jotain muutosta nykytilanteeseen, en vaan tiedä mitä pitäisi olla. Aika epämääräistä tyytymättömyyden tunnetta siis. Jotenkin asiat tuntuvat vaan niin moneen kertaan nähdyiltä ettei enää mikään liikuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun olin pieni, äiti antoi pari elämäohjetta. Ensimmäinen niistä oli, että pidä huolta itsestäsi äläkä nai juoppoa ja jälkimmäinen että koska ihmisen elämä on käytännössä suurimmaksi osaksi arkea, arjestaan kannattaa tehdä mahdollisimman mukavaa.
Ja kas. Tämmöisestä elämästä voi nauttia! Elämäni on arkea, mutta niin kivaa!
En todellakaan nauti, enimmäkseen vituttaa. Vituttaa työ, jonka yritän sentään vaihtaa heti kun pystyn, vituttaa perhe jonka takia aikaa ei ole tehdä asioita joita oikeasti haluan, vituttaa parisuhde jossa menee huonosti (seksiä viimeksi 6vk sitten ja sitä ennen parin kuukauden tauko), vituttaa rahapula, vituttaa hallitus ja Suomen nykyinen poliittinen tila, vituttaa lähestulkoon kaikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan nauti, enimmäkseen vituttaa. Vituttaa työ, jonka yritän sentään vaihtaa heti kun pystyn, vituttaa perhe jonka takia aikaa ei ole tehdä asioita joita oikeasti haluan, vituttaa parisuhde jossa menee huonosti (seksiä viimeksi 6vk sitten ja sitä ennen parin kuukauden tauko), vituttaa rahapula, vituttaa hallitus ja Suomen nykyinen poliittinen tila, vituttaa lähestulkoon kaikki.
Oletko sinä minun kaksoisolentoni? Lisäisin kyllä että vituttaa koko maapallon tila!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan nauti, enimmäkseen vituttaa. Vituttaa työ, jonka yritän sentään vaihtaa heti kun pystyn, vituttaa perhe jonka takia aikaa ei ole tehdä asioita joita oikeasti haluan, vituttaa parisuhde jossa menee huonosti (seksiä viimeksi 6vk sitten ja sitä ennen parin kuukauden tauko), vituttaa rahapula, vituttaa hallitus ja Suomen nykyinen poliittinen tila, vituttaa lähestulkoon kaikki.
Oletko sinä minun kaksoisolentoni? Lisäisin kyllä että vituttaa koko maapallon tila!
Joo kyllä sekin vituttaa, en vain kyennyt globaaliin ajatteluun huonosti nukutun yön jäljiltä. 12
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vain tietyt jutut tai pienet hetket saa minut nauttimaan, mutta kokonaisuutena en nauti.
En mitenkään ihmeellisesti nauti elämästäni. Vaimo usein huomauttelee vatsastani ja sen terveysriskistä, johon totean aina että ei minua haittaa vaikka kuolisin heti. Seksiä kerran kuussa, paska työpaikka, huono palkka. Lapsia ja lapsenlapsia on kiva nähdä, mutta kynne pärjää ilman minua. Harrastuksissa on ajoittain jopa kivaa, mutta sittten tulee syyllisyys niihin vietetystä ajasta ja rahasta.
t. 50v mies
Näkee, että Suomi on maailman onnellisin maa.
Minusta tuntuu, että täälläkin ihmisten onnettomuus johtuu lähinnä siitä, että oma elämä on rakennettu yleisten odotusten ja muiden ihmisten toiveiden mukaan, ajatellen, mitä ne muutkin näistä mun valinnoista miettii. Mun onneni alkoi siitä, kun päätin uskaltaa kouluttautua kehnosti palkattuun ja paskaduunina pidettyyn työhön, vaikka lähipiiri ei ottanut ajatustani lainkaan tosissaan ja koetti estellä. Sen jälkeen muuttui helpommaksi tehdä muitakin poikkeavia ratkaisuja ja miettiä, että mikä minusta tuntuu hyvältä.
Kyllä, joskin toivoisin että terveysasiat kääntyisivät paremmalle tolalle. Sairastan harvinaista autoimmuunisairautta, jonka syntysyy, hoito ja ennuste ovat kaikki aika tuntemattomia ja siksi joutuu vain toivomaan, että oireet pysyvät poissa tai kohtuullisesti kurissa. Se ja säntillisten, terveellisten elämäntapojen noudattaminen kuluttaa etenkin henkisiä voimavaroja. Olisi kiva edes joskus vielä valvoa yön läpi tai olla ilman koko ajan jäytävää kipua/särkyä.
Olen silti onnellinen, mutta parhaimmillanikin 7-8 tasoisesti, kouluarvosanoin ilmaistuna. Ennen elämässäni oli myös täyden kympin hetkiä, nyt sairaus syö niistäkin osan pois. Ehkä ajan mittaan opin elämään tämän kanssa niin, että kymppejä tulee taas. Diagnoosini on aika tuore ja oireitakin kestänyt vasta 1,5 vuotta. Toiveikkaana siis tulevaisuuteen. :)
Nautin elämästäni ainoastaan kun pääsen pois suomesta, eli noin viisi viikkoa vuodesta. Vuodessa on 52 viikkoa eli aika heikoilla mennään. Suomessa elämäni on pelkkää pskaa.