Lue keskustelun säännöt.
Muhun ihastutaan helposti, enkä oikein ymmärrä miksi
07.05.2018 |
Näin on ollut koko mun aikuisiän ja koko ajan tämä tuntuu vahvistuvan. Aina on jotain. Tiedän saavani täältä ison lastin skeidaa niskaani tästä hyvästä, epäilyjä siitä, että ainoastaan kuvittelen asian, luulen itsestäni liikoja etc, mutta yritän nyt kuitenkin. Mä oon supertavallinen, kahden lapsen yksinhuoltaja (lapset jo teinejä), olen ollut kolmessa pitkässä parisuhteessa. Näytän ihan tavalliselta, kasvot on enemmän persoonalliset kuin klassisen kauniit, en osaa meikata mitenkään erikoisesti, pukeudun ns mukaviin vaatteisiin joita moni varmasti kuvailisi tylsänä. Trikoot, toppi, neuletakki tai farkut, trikoopaita, neuletakki, tai jotkut verkkarit ja huppari, tennarit, korkeat korot ja mekko ehkä kaksi kertaa vuodessa. Urheilen paljon, joten vartalo on ainakin ollut hyvä, nyt olen normaalipainon ylärajalla. Käyn tosi vähän missään baareissa tms, joten lähinnä nämä ihastukset tapahtuvat töissä, lasten harrastuksissa/koululla tai salilla, joskus jossain kahviloissa tms, yhteisten kavereiden kautta. Enkä ihan oikeasti tajua, että mistä tää johtuu.
Kommentit (64)
vzxcvczxcvx kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kupliva ihana ystäväsi kuulostaa helpolle naiselle. Oletko sinä yksi niistä ihastuneista? Eiköhän se anna tavaraansa kosketella, jos pyydät.
Yleensä ne naiset, jotka ''tulevat toimeen vain miesten kanssa'', eli kokevat muut naiset kilpailijoina, ovat niitä varmoja nakkeja. Tykkäävät miesten huomiosta toki.
Tämäkö se onkin kaiken takana? Olisiko oikeasti enemmänkin näitä mukavia ja iloisia naisia, jotka pitävät miehistä, mutta kun muiden naisten takia täytyy olla hapannaama ja nirppis ettei saa paskaa niskaansa? Mielenkiintoista.
Iloisuudella ja avoimuudella nimittäin pääsee erittäin pitkälle miesten kanssa.
Täytyy olla ihmisessä vikaa, jos niputtaa 50% maailman väestöstä näin ollen toki uniikki ja erilainen nainen. Aidosti mukavat ihmiset tulevat kyllä toimeen sukupuolesta, iästä, ammatista jne. riippumatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muhun on lääpällään naisia ja ärsyttää koko ajan sanoa heille, että olen parisuhteessa.
Ota viaton, kunnioittava, tyhmä mutta aulis ilme.
Pidä se.
Huomaatko? Miehet rientää kuola roikkuen luoksesi. Ai, sinä olet yh? Ts. puutteessa.
No minähän tulen iltasella asentamaan sulle kattolampun... voin jäädä kahvillekin...
Mulla on vähän sama juttu. Olen mielestäni tosi tavallisen näköinen, kroppa muuten suht sopusuhtainen, mutta leveä lantio ja isot reidet, ylipainoa muutama kilo. En ole treenattu, todellakaan. Olen vähän ujo, ystävällinen, hymyilen paljon (hermostuessani aina), varmaan annan just sellaisen lempeän/empaattisen vaikutelman. Maanläheinen. En tuo itseäni esiin vaan pysyttelen sivustalla. Ikää 37 v. Saan treffikutsuja ja muita lähestymisiä tutuilta tai puolitutuilta suht usein, mutta koskaan ei tulla iskemään esim. kadulla tai Prisman kassalla, eli herätän kiinnostusta vasta, kun miehet ovat hieman tutustuneet minuun. Eli luonne se kai on, ei ainakaan pelkkä ulkonäkö. Olen tosin varattu, joten en ole itse kiinnostunut näistä ihastujista. Usein harmittaa kavereiden puolesta, kun ovat kiinnostuneet jostakin miehestä, mutta mies ihastuukin minuun. Tätä tapahtui jo lukiossa, ja tämä jatkuu nyt lähestyessäni keski-ikää.