Omituisimpia itse kokemiasi nettikirppistapauksia?

Mä vien suoraan kierrätyskeskukseen, en jaksa sitä säätämistä. Enkä pöytäkirppiksiä.

Juu näitä piisaa. Tein kaupat fb-ryhmässä noin klo 23, ei ollut puhetta mistään kiireestä, eikä ryhmässä muutenkaan ollut vaikeuksia missään maksu-ym.asioissa. Oletuksena siinä ryhmässähän olikin tilisiirto ja postitus. Menin aamukuudeksi töihin. Töissäni ei saa käyttää omaa kännykkää, eikä tauoilla edes ehtisi. Tultuani klo 14 jälkeen kotiin löysin pitkän rotlan viestejä, jossa myyjä oli huudellut minua jo silloin aamukuudesta asti, aamupäivällä oli laittanut kommentteihin tulikivenkatkuista tekstiä siitä, aioinko vain tehdä hänet naurunalaiseksi ja huijata vanhaa ihmistä! Ylläpitäjää ja vissiin isäjumalaakin oli huudettu apuun. Vastattuani sain samaa "meteliä" aikaan niin myyjässä kuin muutamassa ryhmän jäsenessä.  Kohteliain sanakääntein peruin kaupat, se sopi myyjärouvalle.

Kerran yksi myyjä alkoi kovasti kehua tuotetta ja kysellä paljonko siitä haluaisin maksaa, kun olin noutamassa ja valmis maksamaan ilmoituksessa pyydetyn hinnan. Vaikutti ihan skarpilta ihmiseltä ja hyvin toimeentulevalta, joten tuntui vähän oudolta, kun hän vaikutti haluavan tuotteesta enemmän kuin oli ilmoituksessa pyytänyt. Vaikka ei ihan suoraan sanonut sitäkään vaan esitteli vain niin että eikös olekin hieno ja hän jo ajatteli, ettei raaskikaan myydä kun ei ollut mennyt kaupaksi yms. Itse asiassa jo puhelimessa puhui tuosta, raaskiiko myydä ja minä muistaakseni varmistelin, onko hän nyt myymässä ja sanoin, että voin tulla noutamaan samana päivänä. 

Myyjä oli jo ilmoituksessa alentanut hintaa, olikohan se nyt kahdesta kympistä kymppiin vai kympistä vitoseen, vaikka alkuperäinenkin hinta oli huomattavan edullinen, joten sen perusteella oletin että haluaa vain eroon tuotteesta. Siksikin oli vähän hämmentävä tilanne. Totesin, että voin mä sen alkuperäisen ei-alennetun hinnan maksaa ihan hyvin. Sekin oli niin edullinen, että hyvillä mielin sen maksoin kun sattui löytymään läheltä sopivasti sellainen, mitä tarvitsin, mutta selvästi hän toivoi saavansa enemmänkin. Jos alkuperäinen hintapyyntö olisi ollut vaikka tuplasti, olisin luultavasti senkin maksanut ihan hyvillä mielin, mutta ei siinä tilanteessa huvittanut suostua ihme tinkaamiseen, kun olin jo mennyt paikalle sovitusti tekemään kauppoja.

Life I chose kirjoitti:

Minulla ei mene jakeluun miksi ihmeessä kukaan käyttäisi aikaa nettikirppiksiin ostajana tai myyjänä? Kamat voi oikeasti olla ihan mistä homeloukosta tai varastettuja. Tehkää jotain muuta elämällänne. Minullakin on lapsia ja sitä myöten ylimääräistä tavaraa. Lahjoitan suurimman osan kroatiansuomalaiselle yrittäjäperheelle tai muille tarvitseville tutuille. Oikeesti, aika loppuu elämässä kesken.

No kun ei ole aikaa juosta kaupoissa, enkä halua maksaa lapselle vain hetken mahtuvista vaatteista maltaita. Nettikirppiksiä voin selata mm. imettäessä, jolloin joudun muutenkin istumaan aloillani.  Kierrätys on myös ekologisempaa, kuin uuden ostaminen. Kuuden vuoden aikana en ole kertaakaan saanut tuotetta, joka ei olisi vastannut kuvausta.  

Vierailija kirjoitti:

Jos ihminen on käynyt kuussa 1960 luvulla niin eikö kukaan ole keksinyt mitään ratkaisua näihin puutteisiin mitä täällä on kaikilla ollut ?

Kuussa käyminen oli insinöörien ratkaistavissa, näissä on kyse ihmisten välisestä kanssakäymisestä. Nämä ongelmat siis tuskin koskaan loppuvat.

Joku nainen osti minulta sisustustavaran ja lähetti yllättäen HELVETIN HYVÄNNÄKÖISEN miehensä hakemaan sen. Meni ihan pasmat sekaisin, kun mies flirttaili ja jutteli pilke silmäkulmassa niitä näitä. Sydän hakkasi kovaa vielä sen jälkeen kun olin sulkenut oven :D

Jos on jonkun av-mamman mies, niin onnea sulle vaan!!

Varsinkin facebookin roskalavaryhmät on ihan sekasin. Tai yleensä sieltä löytyy se yks, jonka nimi on KAIKISSA ilmotuksissa. "MULLE!!! TÄÄKI MULLE!". Uskoisin että työtön, koska aikaa olla heti kommentoimassa jokaiseen ilmoitukseen. Ja niin sekalaista tavaraa ettei varmasti niitä kaikkia tarvitse. Parhain oli, kun joku oli laittanut ilmoitukseen, että jollekkin joka EI OLE pitkään aikaan saanut täältä palstalta mitään. Sama tyyppi huutamas että "no jono jos markku ei ota........................................................... Mä kyl tarttisin ton vanhan renkaan, tekisin siitä vaikka keinun"

Myin Peltorin kuulosuojaimia Torilla. Olin käyttänyt kuulosuojaimia muutama vuosi takaperin vain pari kertaa yläkerran naapurin saunaremontin takia, Kuulosuojaimet olivat sen jälkeen olleet alkuperäispakkauksessa kellarikomerossani. Kyseistä mallia ei enää valmistettu, mutta torilla näin myynti-ilmoituksen kyseisistä, käyttämättömistä kuulosuojaimista, joista pyydettiin 20 euroa. Otin kuulosuojaimista muutamia valokuvia, jotka laitoin myynti-ilmoitukseeni. Kuulosuojainten hinnaksi laitoin 15 euroa ja jäin odottamaan yhteydenottoja. 

Muutaman päivän päästä minuun otti yhteyttä toisella puolella Suomea asuva kaveri, joka halusi lisätietoa kuulosuojaimista. Kerroin tuon edellä kerrotun seikan ja vakuutin kuulokkeiden olevan kuin uudet. Kaveri oli kiinnostunut ostamaan ne, mutta halusi tinkiä postikuluista. Ehdotin, että maksamme ne puoliksi eli veloitan häneltä vain 4 euroa postikuluja. Kaveri tinki vielä yhden euron hinnasta pois, joten lopulliseksi hinnaksi sovittiin 18 euroa postikuluineen. Tämän jälkeen sovimme kaupoista, vaihdoimme yhteystietoja, ja kaveri kertoi laittavansa maksun tililleni seuraavana arkipäivänä. Tähän edestakaiseen sähköpostiviestittelyyn kului reilu viikko.

Kun maksua ei näkynyt tililläni kuudentenekaan arkipäivänä, lähetin kaverille sähköpostiviestin ja kysyin, miksi hän ei ole suorittanut luvatusti maksua. Kaveri ei kuitenkaan vastannut, joten lähetin uuden sähköpostin, jossa kerroin, että kaupat peruuntuvat, jos hän ei ota välittömästi yhteyttä. Parin päivän päästä tuli lyhyt sähköpostiviesti tyyliin "sori, löysin uudet kuulosuojaimet halvalla". 

Vähän ihmetetytti ostajan luopuminen kaupoista kaiken sen tinkaamisen jälkeen. No, onneksi sitten pari päivää myöhemmin löytyi asiallinen ostaja, joka haki suojaimet kotoani ja maksoi pyydetyn summan mukisematta.

Laitoin kodintekstiilipaketin Huuto.netiin. Tuli ostaja, joka katosi, tuli toinen ostaja, joka katosi. Välillä olivat poissa myynnistä useamman viikon, sitten laitoin taas.

Tuli viestiä: Olen jo kerran nämä tavarat ostanut mutten saanut. Tämä oli toinen niistä kadonneista. Oli vain uudella tunnuksella liikkeellä. No ei siinä mitään, kun nyt oli ostaja paketille, suljin huutokaupan ja alettiin sopia asioista sähköpostitse.

Sain maksun ja postitin normaalisti. Kiitos ja näkemiin.

Mutta sitten tuli viestiä: en ole saanut pakettia. Mutta tuli myös Matkahuollolta viestiä: paketti on tullut takaisin, koska sitä ei ole noudettu. Paketin takaisin lunastaminen maksoi jotain yli 7 e, mikä oli yllättävää. En ollut aiemmin joutunut vastaanottamaan palautuspaketteja.

Ostaja sanoi, että ei ole saanut mitään saapumisilmoitusta. Vaikka epäilinkin, että todennäköisemmin vika on ostajassa kuin Matkahuollossa, kehotin selvittämään sen Matkahuollon kanssa. Lupasin hakea ja lähettää paketin uudelleen, jos hän maksaa lunastusmaksun ja uudet postikulut. Vähän lupasin osallistua kuluihin, kun vähän säälitti, että hän joutui aika paljon yhteensä maksamaan. Ostaja oli ollut yhteydessä Matkahuoltoon, josta oli vain neuvottu paketin lunastus ja uudelleenlähetys. Ilmeisesti hän ei ollut saanut heitä vakuuttumaan, että saapumisilmoitusta ei olisi tullut.

Ostaja maksoi lisää ja tällä kertaa lähetin paketin postitse. Varmistin, että yhteystiedot ovat varmasti oikein. (Koko prosessin ajan sähköpostikirjeenvaihto oli todella hidasta, joka vastausta sai odottaa päivistä pariin viikkoon.)

Sitten tulee Postilta viestiä, että pakettia ei ole noudettu ja se on lähetetty takaisin. Ostaja sanoo, että hän ei ole taaskaan saanut mitään saapumisilmoitusta...?

Kehotin selvittämään asian Postin kanssa, jos näin tosiaan on. Sanoin, että uudelleen lähetys vaatisi taas uudet postimaksut. Lupasin, että tavaroitten hinnan voin maksaa takaisin, jos ei enää yritetä lähetellä. Mutta enää ei ostajasta kuulunut koskaan mitään.

Tapaus ei oikeastaan huvittanut, vaan säälitti. Tuntui toisella olevan elämänhallinnassa jotain ongelmaa, ja hän tuntui tosissaan halunneen kyllä ostaa, mutta ei onnistuttu saamaan prosessia loppuun.

Olen niin iloinen, että ystäväni äiti pitää kirpputoria.

Voin milloin tahansa viedä sinne myytävää ja veloittaa 50% täyden palvelun paketista.

Asun isossa taloyhtiössä ja meillä joka kk joku muuttaa. Kierrätyshyllyssä on aina tavaraa. Jos ei viikossa kelpaa kenellekään, vien kirppikselle.

Yli 3 v olen vienyt vähintään joka toinen viikko laatikollisen myyntiin.

Rahaa tulee n 50 e kk. Ja kierrättämisen riemu.

Nyt on ehkä se omituisin kaupanteko meneillään, mitä minulle on osunut. Ilmoitus tuli faceen jokunen päivä sitten ja vastasin siihen heti, että ostan ja kysyin tuotteesta samalla jotain. Lähetin myyjälle yksityisviestin, että lähettää minulla tilinumeron, että saan tuotteen maksaa ja postikulut samalla. Hän luki viestin ja siihen loppui koko kaupanteko. Tuote on edelleen myynnissä ja mitään ei tapahdu. Odottelen hämilläni tilanteen kehittymistä ja olisin ostanut muutakin samalta myyjältä, mutta nyt loppui kiinnostus. Mahdotonta ostaa jos ei sitten halutakaan myydä.

En millään muista mitä myin ennen muuttoa, mutta sain kuitenkin lyhyen sähköpostiviestin tuotteesta. Ostaja kirjoitti, että hän haluaa ostaa tuotteen, laittoi puhelinnumeronsa ja pyysi siihen laittamaan viestiä asiasta.

Laitoin, mitään ei kuulunut iltaan mennessä, joten laitoin toisen viestin. Ei mitään, tarkistin numeron monta kertaa, jos soitin, löi vian luuria korvaan hetken hälyttämisen jälkeen, laitoin monta viestiä ja sähköpostia, mutta ei mitään. Ihmettelen kyllä, jos oli joku hupivaraaja, mitä hupia hän mahtoi saada siitä, että laittoi yhden viestin? Olen ymmärtänyt, että suuri osa hupivaraajista laittaa monen monta viestiä, kunnes katoaa.

eiviesteittelyä kirjoitti:

Ostan toisinaan torilta joitakin tavaroita.

Minua harmittaa henkilöt jotka eivät halua ilmoittaa puhelinnumeroaan.  Puhelimessa on niin paljon helpompi ja nopeampi sopia asiat ja kysyä, kun  on tarvetta.

Myin Torissa naamiaisissa käytettyä korsettia. Ilmoitus oli selkeä, myyn korsetin, koko tämä, hinta tämä, kunto hyvä, kerran käytetty. 

Sain soitteluita ja tekstareita, joissa kyseltiin olisiko muita alusvaatteita myynnissä.

Minulla oli myös naisten saapikkaat myynnissä, ihan tavalliset, ei mitään nahka- tms. Sain tekstareita, olisiko myös sukkiksia myydä.

Myin pari kuukautta vanhaa sohvaa ja ilmoituksessa luki, että se on ollut lastenhuoneessa. Sain oudon puhelun jossa mies kyseli missä käytössä se on ollut ja onko siinä eritteitä.

Poistin numeroni tämän jälkeen kaikista ilmoituksista, enkä sitä enää mihinkään ilmoitukseen laita.

Ikävää on myös toisaalta asiakkaan juoksuttaminen, kun ei voida tulla yhtään vastaan. Kaikilla ihmisillä ei ole autoa ja niiden osoitteiden löytäminen on joskus rankkaa hommaa. Usein ei voida tulla edes alaovelle kun itse on ensin matkustanut yli tunnin julkisilla. Eikä kyse ole ollut ilmaisesta tavarasta.

näitähän riittääääää kirjoitti:

Juu näitä piisaa. Tein kaupat fb-ryhmässä noin klo 23, ei ollut puhetta mistään kiireestä, eikä ryhmässä muutenkaan ollut vaikeuksia missään maksu-ym.asioissa. Oletuksena siinä ryhmässähän olikin tilisiirto ja postitus. Menin aamukuudeksi töihin. Töissäni ei saa käyttää omaa kännykkää, eikä tauoilla edes ehtisi. Tultuani klo 14 jälkeen kotiin löysin pitkän rotlan viestejä, jossa myyjä oli huudellut minua jo silloin aamukuudesta asti, aamupäivällä oli laittanut kommentteihin tulikivenkatkuista tekstiä siitä, aioinko vain tehdä hänet naurunalaiseksi ja huijata vanhaa ihmistä! Ylläpitäjää ja vissiin isäjumalaakin oli huudettu apuun. Vastattuani sain samaa "meteliä" aikaan niin myyjässä kuin muutamassa ryhmän jäsenessä.  Kohteliain sanakääntein peruin kaupat, se sopi myyjärouvalle.

Ehkä vähän ylireagointia hänen osaltaan, mutta mielestäni olisi ollut kohteliasta ilmoittaa silloin illalla klo.23, että olet seuraavan kerran tavoitettavissa vasta työpäivän jälkeen. Joskus sitä haluaa kiireellä tavarasta eroon ja jos hänellä oli muitakin ostajakandidaatteja halusi hän varmistuksen kaupoista. Nykyään kun on niin paljon hupivaraajia.

Vierailija kirjoitti:

Voi luoja kirjoitti:

Ostin nettikirppikseltä 6e talvikengät.

Epähuomiossa noutopaikallapaikalla annoin myyjälle 5e.

Myyjä laittoi viestin perään:" Hei, kenkien hinta oli 6e, mutta olkoon nyt tämän kerran..."

Vastasin pahoitellen.

Seuraavana päivänä myyjän mieli olikin muuttunut. Hän laittoi viestin, että josko postittaisin euron hänelle?

Postimerkkikin maksoi yli euron- toki sen postitin, kun olin häpeissäni mokastani . Naurettiin työkavereiden kanssa mahat kippurassa myyjän viestejä: " joko olet postittanut euron? Ei ole saapunut vielä...Joko olet laittanut euron postiin?...."

Laitoin sen työpaikan postien mukana, niin meni pari päivää normaalia postia pidempään.

Maksatit postikulut työnantajallasi?

Lukihan siinä, ettäpostimerkki maksoi yli euron, joten mistä päättelit että työnantaja sen maksoi? En ole tuo kirjoittaja, mutta minä laitan kaikki kirjeeni työpaikan "postiin", mutta ei työnantaja pistimaksuja maksa. Minulla on ihan omia itse ostamia postimerkkejä, joilla kirjeeni lähetän. On vain huomattavasti helpompaa pudottaa kirjeet töissä postikasaan kuin lähteä erikseen etsimään kaupungilta laatikkoa.

Kerran myin netti-reititintä mihin olin ilmotukseen hakenut kaikki tekniset tiedot ihan yhtä tarkkaan kun kaupassa. Ostaja osti, mut myöhemmin tuli viestiä että laite ei sovi hänelle, vaati että ostan takaisin, olin asiassa tiukkana että itse hänen olisi pitänyt varmistaa sopivuus ennen kauppoja ja että hän saa myydä eteenpäin jos ei tarvitse ostamaansa. Jonkun 5e pyörityksen takia enään en ala järjestämään tapaamista hänen kanssaan ja vielä uudestaan uuden ostajan kanssa.

Olin muuttamassa uuteen kämppään ja kävin katsomassa kämppää, tutustuin vanhan asukin kanssa. Hän koitti mulle kovasti kaupata kaikkea. Tavatessamme sovittiin yhden asian ostosta ja aluks hän oli tosi mukava ja sanoi että voi jättää mulle peilejä ja voi jättää mulle sitä ja tätä. Myöhemmin alkoi painostavasti laittaa viestejä että osta nämä ja nämä ja tämäkin on vaan tätä kämppää varten tänne tehty että kyllä sun tämä pitäs ostaa. Pitäydyin alkuperäsessä sovitussa yhdessä esineessä ja sanoin että oma asiansa on että teettääkö jotain johkin vuokrakämppää varten, en ala pakosta maksamaan hälle sellasesta. Olin vähän epäluuloinen että onnistuuko nyt sen alkuperäsen esineen osto kun on vähän epäluotettavan oloinen, mutta onneksi se sitten onnistui, mutta ei jättänytkään mulle peilejä ja muuta mitä oli aluks sanonu jättävänsä, laitoin siitä vielä viestiä mutta ei vastannut. Oli vähän tökerö kokemus vaikka ymmärrän kyllä jos muutti mielensä ilmaseks pelien antamisesta, mutta jos jostain on sovittu niin olis kiva jos ois ilmottanu tai edes vastannut viestiin jotain että joo sori ne otinkin mukaani tms.

Myin tori.fi:ssa arkkupöytää, josta eräs nainen laittoi viestiä, että olisi kiinnostunut. Rahaa hänellä ei kuitenkaan sillä hetkellä ollut, mutta hän ehdotti, että voisi noutaa pöydän ja maksaa sen ensi viikolla, kun palkka tulee tilille. Yllättäen en suostunut tähän ehdotukseen. Olin kuitenkin liian kiltti ja lupasin varata pöydän hänelle. Sovittiin, että hän hakee ja maksaa pöydän palkkapäivänään. Pari potentiaalista ostajaa meni sivusuun, mutta nainen kovasti lupaili, että palkkapäivänä hän tulee pöydän noutamaan. Palkkapäivän koittaessa naisesta ei kuulunut enää mitään, eikä hän vastannut yhteenkään viestiini. Enää en suostukaan mitään varailemaan kenellekään ilman etukäteismaksua. :D

Eipä ole paljoa kokemuksia. Mutta mies petti ja jätti mut kolmen lapsen kanssa viime syksynä ja lasten kanssa ollessani risteilyllä kävi luvatta kotoa vielä varastamassa meidän kotiteatterin (kuulemma oli hänen).

Pisti sitten rahapulassa sen myyntiin huutonettiin ja yks kaunis päivä joku pappa oli oven takana tulossa koekuuntelemaan jotain vahvistinta.

Kerroin papalle kolme pientä lasta jaloissani, että vahvistin on siellä missä mieskin 35 km päässä, että tervemenoa sinne kuuntelemaan uuden muijan kotiin. Sain kyllä makeat naurut.

eiviesteittelyä kirjoitti:

Ostan toisinaan torilta joitakin tavaroita.

Minua harmittaa henkilöt jotka eivät halua ilmoittaa puhelinnumeroaan.  Puhelimessa on niin paljon helpompi ja nopeampi sopia asiat ja kysyä, kun  on tarvetta.

Minulla oli kerran vahingossa jäänyt puhelinnumero tori.fi palvelun ilmoitukseeni. Lahjoitin jääkaappia. Voi että sitä soittelua ja jaarittelua. Joku mies soitti ja jaaritteli mun kanssa varmaan 15 min että ottaakohan hän nyt tämän jääkaapin vai ei....ja höpöhöpö ja ilmoja on pidellyt.  Ei sitten lopuksi osanut sanoa juuta eikä jaata, ja meni toiselle noutajalle.

Sen jälkeen tarkistan aina että varmasti ei ole numeroa näkyvissä.