Omituisimpia itse kokemiasi nettikirppistapauksia?
Minulla fb-kirppiksellä:
1. Olin myymässä 4 eurolla lasten takkia. Ostaja sanoi ensin, ettei pysty tarkalleen sanomaan, mihin kellonaikaan käy hakemassa seuraavana päivänä. Odotettiin koko päivä kotona. Klo 20 ilmoitin, että mennään nyt nukkumaan, oletan, että ostaja ei ole tulossa. Hän vastasi olevansa meillä 10 min. päästä. Osti 4 euron ostoksensa, ja tuhlasi kaikkien aikaa siihen koko päivän.
2. Myyjä oli myymässä muumimukeja. Vastasin sähköpostilla, että voin ostaa, ja maksan pyyntihinnan 15€. Myyjä vastasi viikon päästä, että on ollut matkoilla, mutta ei myy sillä hinnalla. Vastasin vihaisena, että jos hän itse määrittelee hinnaksi 15€, niin miksi kenenkään pitäisi maksaa enemmän. Hän vastasi, että on tutustunut huutonetin hintoihin, ja sama muki on siellä puolet kalliimpi. En vastannut enää mitään. Hän laittoi vielä yhden viestin, että jos kiinnostaa, voin tulla mukia katsomaan, on priimakuntoinen.
Kertokaa omia kokemuksianne!
Kommentit (2608)
Vierailija kirjoitti:
Eniten ihmetyttää ylihinnoittelevat myyjät. Vaatekirppiksillä etenkin oikein tuttu ilmiö. Myydään jotain henkkamaukan rytkyä 20e spk. Myymälästä saisi jo halvemmalla. Ja sitten upitetaan sitä myytävää tuotetta monta kertaa päivän aikana ja kukaan ei edes varaile niitä, koska törkykallis hinta.
Mua on alkanut torissa ärsyttää niin paljon se ilmoitusten spämmääminen. Olen jo pidemmän aikaa seurannut paria osastoa koska tiettyjä juttuja etsiskelen ja selaan uudet ilmoitukset lähes päivittäin. Siellä on muutama tyyppi joka joka päivä vähintään kerran, välillä useammankin, uusii jokaisen ilmoituksensa. Nämä myyntiartikkelit on sitten vielä tyyppiä julisteita, kortteja, arvotonta pikkukrääsää joiden hinta yleensä muutamia euroja. Joskus jotain toki yritetään kallillakin myydä. Mutta yhteistä näille on se että kukaan niitä ei Osta vaikka ne kuukaudesta toiseen roikkuu etusivulla useitakin kertoja päivässä. Ärsyttää käydä aina läpi nämä samat joka päivä ja yrittää katsoa tarkasti onko niiden väliin pujahtanut kenties jotakin kiinnostavaa. En tajua miten kenelläkään riittää jaksamista tehdä näitä ilmoituksia uudestaan joka päivä ja onko se sen arvoista jos joku lopulta sen euron jutun ostaa sen jälkeen kun olet uusinut ilmoituksen jo yli sata kertaa. Olen itse jo sitä mieltä että ihan periaatteesta en osta mitään tällaiselta uusijalta jos joskus sellaiselta sattuisi jotain mielenkiintoista löytymään.
Eräs myyjä myi useallakin nettikirppiksellä facebookissa käytettyjä paperikasseja. Oli huolellisesti kuvannut kassit joka suunnalta ja mainitsi jos kassissa oli kuulakärkikynällä kirjoitettu nimi, mutta hän oli sen huolellisesti sutannut. Jossain kassissa oli repeämää tms. Eli selkeästi käytettyjä paperikasseja oli myynnissä. Ei se hintakaan päätä huimannut, 1-2 euroa (lähes samaa kuin uutena) mutta silti pisti ihmettelemään miten paljon vaivaa joku voi nähdä tuollaiseen myynti-ilmoitukseen, kun oli tarkat mitat ja kuvat jne. En myöskään itse lähtisi käytettyjä paperikasseja kaupittelemaan.
Hilpeyttä herätti myös eräs nainen joka meuhkasi fb kirppiksellä että onko myyjällä muka oikeus muuttaa mieltään myynnin suhteen. Mietin itsekseni että ei kai tuo nettikirppistely ihan niin vakavaa ole, että kai siinä on oikeus puolin ja toisin mieltään muuttaa. Tässä tapauksessa oli keskusteltu jonkun tuotteen ostamisesta, mutta myyjä olikin sitten ilmoittanut ettei myykään tuotetta koska huomasi sittenkin itse tarvitsevansa sitä, ja tuohtunut ostaja vaati myyjän päätä vadille "ei saa muuttaa mieltään!!".
Mulla tällaisia:
- ilmaisen tavarat hakijat peruvat tyyliin 1h ennen noutoa. Ärsyttävää
- ostaja alkaa kysellä ajo-ohjeita osoitteen saatuaan. Maps.google.com vaan sullekin. En oikeasti ala neuvoa perille (taajamassa asutaan)
- ilmainen tavara pitäisi viedä milloin minnekin, tyyliin bussipysäkille hetkellä xx koska hakijalla on huonot jalat. Valitettavasti ei ole mun ongelmani
- huuto.netistä negapalute kauppojen jälkeen koska myyn kuulemma käytettyä tavaraa liian kalliilla. Itse kuitenkin huusi :D
- pienen vauvan kanssa pitäisi lähteä viemään 15e tavaraa jonnekin jotta ostajan on helpompi noutaa. Jo tarkan aikataulun sopiminen on pienen kanssa haastavaa, saati että haluaisin lähteä noin pienen summan takia liikkeelle
- ostaja kysyy osoitetta ja saatuaan sen vastaa "ei sano mulle mitään". Edelleenkin, en ole navigaattori :)
Eräs ostaja teki ilmoituksen fb kirpputorille että avioeron takia on vailla lähes kaikkia huonekaluja jne, ja jos joltain vaan liikenisi, ottaisi vastaan tuotteita. Katsoin hänelle kassillisen pyyhkeitä, kylpyhuoneen maton, verhot jne ja laitoin kuvia tuotteista, hän halusi ne kaikki. Sovimme noudon, mutta häntä ei kuulunut, eikä vastannut enää viesteihin. Ei palannut koskaan asiaan miksi teki oharit, saati että olisi pahoitellut.
En enää lahjoita tavaraa kenellekään.
Minua on aina ihmetyttänyt nämä muutaman euron tavaran myyjät. Kuten esim aloittaja. Myy 4 eurolla takkia?! Miksi nähdä tuo vaiva ja säätää ostajien kanssa 4 euron takia. mitä soillä 4 eurolla saa???? Säästyisi monet odottämiset ja mielipahat kun olisi hettänyt takin suoraan roskiin. Joku > 50€ kaman vielä jotenkin ymmärtää.
Olin myymässä lapsenlapsen monoja nettikirppiksellä. Olen liikuntarajoitteinen ja autoton, joten olin laittanut toimitustavaksi noudon tai postituksen. Illalla myöhään sain soiton, jossa vieraskielinen ostaja ehdotti tapaamista 2 km päässä syrjäisellä bussipysäkillä. Soiton ajankohta ja outo tapaamispaikka pimeässä pelottivat, joten vastasin vain: That's not a good idea. Ostajaa se huvitti... Monoista tuli useita kyselyjä myöhemmin ja sain ne myytyä. Toisella kerralla etsin uudelle vauvatulokkaalle matkasänkyä mummilakäyttöön. Löysin mielestäni sievän ja käytännöllisen sängyn, joka olisi pitänyt itse noutaa. Ehdotin ostoa, jos sänky tuotaisiin luokseni, matkaa oli vain puoli kilometriä. Hieman hompsuinen pariskunta toi sängyn ovelleni ja maksoin viisi euroa kiitollisena ystävällisestä palvelusta. Vasta myöhemmin huomasin, että myyntikuvasta poiketen kangasosat olivat tosi riekaleiset. No, se ei minua kauheasti harmittanut, vaikka olin pettynyt epärehellisiin myyjiin. Onneksi metalliosat olivat melko siistit, joten ompelin kauniista kankaasta uuden nukkumapesän ja aion myydä sängyn eteenpäin voitolla...
Kerran olin itse paska myyjä, kun myin vanhoja lastentarvikkeita torissa. Kiinnostunut ostaja laittoi viestiä tyyliin "haen. laita osoite". Jotenkin hämmentävä viesti, kun ei laittanut esim. nimeään tai milloin olisi tulossa. Vaikutti juuri sellaiselta hupikyselijältä, joista mullakin on kokemusta. Vastasin kuitenkin että olemme kotona viikonloppuna, laita viestiä loppuviikosta. Vastaus taas "OSOITE?!!". Jotenkin alkoi epäilyttää tuo osoitteen vaatiminen, koska kaupunginosa oli kuitenkin jo ilmoitettu myynti-ilmoituksessa. Toistin, että viestitellään loppuviikosta. Tämän jälkeen ostajaehdokkaasta ei kuulunut mitään.
Myin tavarat toiselle, asiallisemmin kommunikoineelle henkilölle.
No, sunnuntaina tämä ensimmäinen soittaa, "tulen hakee, mikä on osoite?!", ja oli pakko todeta, että sori, meni jo.
Mun mielestä on jotenkin outoa, että joku on tulossa toisen kotiin ostamaan tavaraa, mutta ei edes omaa nimeään voi kertoa. Eikä kysele yhtään, milloin myyjälle sopii haku, ilmoitetaan vaan että "mä tuun nyt sinne".
Miten uskallatte kutsua ties ketä tuntemattomia hyypiöitä kotiinne? Mä laitan aina, että voin tuoda tavarat johonkin Itikseen tai muuhun julkiseen paikkaan. En anna osoitettani tuntemattomille.
Joulun alla lahjoitin roskalavaryhmässä lasten vaatteita ja leluja, kun siellä oli tavallaan "kampanja" vähävaraisille perheille. Kaikkiin tuli aina pitkät jonot, mutta sitten varaajat ei laittaneet mitään yksäriä. WTF? Jos on aikaa varata, on aikaa laittaa viesti tai selitys miksi laittaa viestin myöhemmin. Ties mitä ihme vaikeuksia ilmeni sitten siinä vaiheessa, kun piti hakua sopia ja tuote menikin taas seuraavalle, jonka kanssa sai alkaa säätämisen taas alusta.
Samaan aikaan lahjoitin paljon kodin tavaroita, astioita ja liinavaatteita yms. ja tein niistä useamman tuotteen paketteja, koska en ihan jokaista kuppia kohti halunnut sopia erikseen hakuja. Ja joka ainoan paketin alle tuli näitä "ottaisin tuon yhden sinisen ja kaksi keltaista, mutten muita". Aargh! Ja mainitsin monta kertaa, että vain koko paketti kerralla...
No, siinä vaiheessa kun saatiin viimein jotain hakuja sovittua, niin PUOLET jätti kokonaan tulematta sovittuun paikkaan sovittuna aikana! Yksi hakija oli paikalla siihen aikaan kun oli sovittu, kaikki muut tuli vähintään vartin myöhässä. En alkanut enää uuteen ruljanssiin näiden saapumattomien kanssa vaan tilasin kierrätyskeskuksen hakemaan kaikki loput tavarat. Ilmaiseksi hakivat ja pääsin kaikista eroon samalla kertaa. Olisi pitänyt antaa sinne alun perinkin...
Roskalavaryhmät on kummallisia paikkoja. Jotkut rohmuaa tavaraa koko suvulle ja _ihan kaikki_ käy, ja sitten jotkut alkaa vaatia kansiollista kuvia ja tuoteselostetta joka pikku tavarasta ja kehtaavat valittaa päälle. Annoin pois laatikollisen vanhoja leluja, ja hakija tuli kaverinsa kanssa oven taakse. Tunnistin profiilikuvasta ja ovea avatessa kysyin heti, että tulitko hakemaan leluja. Hän vastasi "joo" ja jatkoi kaverinsa kanssa juttelua. Menin edeltä keittiöön, missä laatikko oli odottamassa. He puhuivat taukoamatta keskenään, ottivat laatikon, ja keskenään jutellen menivät ovesta ulos. Eivät sanoneet minulle sanaakaan, ei edes kiitosta, tuskin edes katsoivat päin. Törkeää käytöstä!
Ei tapahtunut nettikirppiksellä, mutta kerron silti.
Oltiin myymässä Vallilassa kirppiksellä tavaraa koko päivä, ja siinähän kerkee nähdä vaikka ja mitä. Olin myymässä yhtiä hyvälaatusia bootseja, aitoa nahkaa Espanjasta, joista romanitaustainen nainen kiinnostui. Nainen kysyi huonolla suomen kielellä hintaa, ja sanoin hinnaksi viisi. Nainen käänteli ja väänteli kenkiä, kysyin kahdelta miesystävältään mielipidettä, ja vihdoin pienen ikuisuuden jälkeen nainen päätti ostaa kengät. Hän kaivaa rahapussistaan 5 senttiä. 5 SENTTIÄ 😂😂 Kun kerroin, että hän taisi ymmärtää väärin, että 5 euroa tarkoitin, niin eiköhän nainen suuttunut ja heittänyt kengät pöydälle.
Siis ei tässä mitään, mutta kuka pohtii vartin verran 5snt ostosta.
Kaikenlaista on tullut vastaan tässä vuosien varrella, ihmeellistä, outoa ja ihan muuten vaan hauskaa.
- myin lasten sängyn, mukaan tarjosin haluttaessa myös siistin patjan jossa olimme aina pitäneet suojaa, lisäksi myös peittoa ja petaria, siis nämä kaupan päällisiksi, jos ostaja haluaa.
Ensimäinen ostaja oli kovasti kiinnostunut. Kyseli kaikenlaista johon vastasin asiallisesti. Sitten sanoi että patjaa ja muita lisukkeita, ei ota, mikä oli mulle ok, sehän oli vaan kaupanpäällinen. Sitten seuraavana päivänä hän laittoi viestiä että ei sittenkään halua käytettyä sänkyä vaan osti Ikeasta uuden. Öööh, miksi sitten vaivautui edes, jos käytetty ei kelpaa??!??
Mutta siis pointsit siitä että ilmoitti asiallisesti ja sain myytyä sitten seuraavalle joka otti sängyn ja kaikki lisätarvikkeet.
- nämä ostajat jotka haluavat että tuon heille myytävät tavarat läheiseen ostoskeskukseen tai metroasemalle.....joo, ei jaksa. Mulla menee siinä minimi 20 min (kävelen sinne, odotan, kävelen takaisin), vaikka ihan vieressä onkin. Enkä jaksa kyllä jonkun muutaman euron takia sinne lähteä.
- myyn huonekaluja ja sitten ihmetellään ovella että miten sen saa autoon/kotiin. Joo, ei oo mun ongelma, olen kantanut tavarat oven eteen, kiittänyt ja ottanut rahat vastaan, ja sitten sulkenut oven.
Mutta pääosin ihan hyviä kokemuksia, ja olen myynyt tosi paljon tavaraa sekä huutonetin, torin ja fb kirppisten kautta.
Oon myös tavannut näitä ostajia, joille netissä hinta on ok ja kauppoja tehdessä sitten alkavat tingata. Olisikohan melkeinpä aina vielä käynyt näin, että ehdottavat tapaamista jossain luottaen siihen, ettei myyjä viitsi enää roudata tavaraa takaisin kotiin. Jos ei kauempana, niin edes parkkipaikalla.
Myin erästä tavaraa netissä (sisustus/säilytys). Vikana oli pari pientä naarmua. Siitä oli kuvauksessa ja kuvissa. Tuli heti kaupat ja jonoa perään. Hinta oli kymppi. Ostaja halusi tavata kotini lähellä parkkipaikalla, saapui paikalle ja alkoi sitten oikein kunnolla kyylätä tavaraa. Hän huomautti naarmuista ja sanoi maksavansa tavarasta vitosen. Huomautin happamasti, että niistä oli ilmoituksessa. Ostaja: "Aijaa, en mä vaan huomannut. En mä tästä kyllä kymppiä maksa." Myin sitten sillä vitosella säästääkseni vaivojani, mutta ärsytti kyllä oma nössöys. Otin opikseni. En enää myynyt samalle, kun hän jatkossa oli kiinnostunut kohteistani samassa FB-ryhmässä.
Seuraavan kerran vastaavanlainen tapaus oli, kun myin jotain lasten merkkivaatetta. Joku suosittu hyväkuntoinen vaatekappale, hinta oli jotain 20 e. Tapasin tämänkin ostajan vähän matkan päässä kodistani. Hän tarkasti vaatteen saumanvaroja myöten, käänteli auringossa ja alkoi sitten arvuutella: "Onko tuo tahra? Näetkö sä tuossa tahraa?" En nähnyt tahraa ja se vaikutti olevan hankalaa ostajallekin, joka pyöritteli vaatetta ja jatkoi ääneen ihmettelyä. Lopulta hän tarjosi vaatteesta kympin, kuulemma enempää ei pysty tahraisesta vaatteesta maksamaan, kun ei tiedä, lähteekö pesussakaan. Vastasin, että ymmärrän sen totta kai ja olen kauhean pahoillani, kun missasin tahran. Selitin, että tuskin tahra pesussa lähtee, kun pesin vaatteen ennen myymistä. Pahoittelin kovasti, että ostaja joutui tulemaan turhaan, mutta en kehtaa myydä tahraista vaatetta. Ostaja takelteli, että voisi kuitenkin maksaa enemmän, mutta pahoittelin vaivannäköä ja poistuin. Myin sen seuraavalle jonossa ja mainitsin mahdollisesta tahrasta. Hän ei löytänyt vaatteesta mitään vikaa ja vaikutti oikein tyytyväiseltä.
Netissä tuli kaupat talvihaalarista, toimitus postitse. Yksityisviesteissä ostaja ilmoitti sitten maksavansa paljon pienemmän summan, koska hän on löytänyt saman nettikaupasta 70% alessa. Vastasin, että kävipä sulla tuuri, tietenkin sun kannattaa ottaa se uusi, kun siihen hintaan löysit. Ymmärrän hyvin enkä pahastu yhtään. Myin haalarin seuraavalle jonossa. Ensimmäinen olisi sitten kuitenkin maksanut sen pyytämäni summan. Ehkä se nettikaupan alen 62 cm talvihaalari olisi ollut liian pieni hänen 98 cm kokoa käyttävälle lapselleen.
Kaikista rasittavampia on juuri nämä useasti mainitut hätähousut. Myyn fb-kirppiksellä pääasiassa vaatteita ja monesti saatan käydä aamupäivällä laittamassa ilmoituksen. Loppupäiväksi menen iltavuoroon töihin ja puhelimen ääressä olen seuraavan kerran ilta kymmenen aikaan. Välillä tulee niitä viestejä missä on varattu vaate ja ollaan hätää kärsimässä, kun en ole lukenut viestejä heti. Ihmisten todellakin pitäisi muistaa, että moni tekee töitä. Muussa tapauksessa kannattaa siirtyä ihan suoraan oikeille kirpputoreille mistä tuotteen saa samantien.
Vierailija kirjoitti:
Minua on aina ihmetyttänyt nämä muutaman euron tavaran myyjät. Kuten esim aloittaja. Myy 4 eurolla takkia?! Miksi nähdä tuo vaiva ja säätää ostajien kanssa 4 euron takia. mitä soillä 4 eurolla saa???? Säästyisi monet odottämiset ja mielipahat kun olisi hettänyt takin suoraan roskiin. Joku > 50€ kaman vielä jotenkin ymmärtää.
No esim näin lapsiperheellisenä sitä tulisi heitettyä hirveällä summalla tavaraa roskiin jos kaikki myyntiin laitettava pitäisi olla yli 50e. Kyllä itsekin yritän mahdollisimman monesti tehdä paketteja kun myyn jotain koska jokaisen yksittäisen tavaran/vaatteen myynti on niin työlästä. Mutta tavaroissa on usein niin että ostaja tarvitsee vain sen yhden jutun ei oheistilpehööriä.
Mä myönnän itse olleeni outo. Ostin tavaran, maksoin sen netin kautta. En kuitenkaan ikinä hakenut tavaraa ja kun myyjä kysyi tilinumeroani että voisi palauttaa rahani, en saanut ikinä aikaiseksi lähettää sitä.
Vierailija kirjoitti:
Minua on aina ihmetyttänyt nämä muutaman euron tavaran myyjät. Kuten esim aloittaja. Myy 4 eurolla takkia?! Miksi nähdä tuo vaiva ja säätää ostajien kanssa 4 euron takia. mitä soillä 4 eurolla saa???? Säästyisi monet odottämiset ja mielipahat kun olisi hettänyt takin suoraan roskiin. Joku > 50€ kaman vielä jotenkin ymmärtää.
Meidän perheessä kierrätetään. Myyn netissä mm. Facebook-kirppiksellä, annan tavaraa Facebookin roskalavalla, paperit, pahvit, muovit ja metalli menee kiertoon. Teki oikein pahaa, kun sukulaispariskunta muutti pienempään asuntoon ja kuskasivat peräkärrykaupalla tavaraa kaatopaikalle. Ihan kelpo tavaraa, ei vain mahtunut uuteen asuntoon. Niillekin tavaroille olisi ollut ottajia, heidänkin paikkakunnallaan FB roskalava.
Pieraisin.. Siis ihan oikeasti. Ostaja tuli hakemaan tavaraa ja mulla jotenkin alkoi vääntää mahaa ihan sairaasti ja sittenhän se paukku pääsi.. Luojan kiitos oli semmoinen tapaus että annoin tuotteen ovella ja ostaja antoi rahat siinä ettei tarvinnut kauempaa katella, mutta ai että kun nolotti. Varsinkin kun hän selvästi kuuli, katsoimme toisiamme hetken sillälai epäuskoisesti, sitten vaan "joo tässä nää rahat" ja moikka. Tätä kirjoittaessa onneksi jo hymyssä suin :)
Vierailija kirjoitti:
Pieraisin.. Siis ihan oikeasti. Ostaja tuli hakemaan tavaraa ja mulla jotenkin alkoi vääntää mahaa ihan sairaasti ja sittenhän se paukku pääsi.. Luojan kiitos oli semmoinen tapaus että annoin tuotteen ovella ja ostaja antoi rahat siinä ettei tarvinnut kauempaa katella, mutta ai että kun nolotti. Varsinkin kun hän selvästi kuuli, katsoimme toisiamme hetken sillälai epäuskoisesti, sitten vaan "joo tässä nää rahat" ja moikka. Tätä kirjoittaessa onneksi jo hymyssä suin :)
Vai että ihan PIERAISIT 😂 Voi että, kun likka kasvat niin opit että elämässä on pahempaakin kun normaalit ruumiintoiminnot 😂
Taitaa olla muutakin hätänä ku lukihäiriö 😂 tämmöisten kans yrittää sitte kauppoja tehdä jotka ei normaalia tekstiä ymmärrä.. onko olemassa hymiöitä joita ei pidä tulkita? Osaatko tulkita jos joku hymyilee sulla vai pitääkö puolison selittää sekin?
Tuohon kahvipakettikeskusteluun vielä oma näkemykseni tilanteesta:
Välillä kahvipakettia/suklaalevyä jne pyydetään sen takia, että ilmoitus on facebookin ryhmässä, jossa sallitaan vain lahjoittaminen tai antaminen. Lisäksi tietääkseni on yleisesti tiedossa, että hankalimmat nettikirpparikaupat ovat juuri näitä, joissa annetaan täysin ilmaiseksi joku tavara. Silloin on yleensä paljon säätämistä varausten, peruutusten ja erittäin epämääräisten noutajien kanssa. Omat ja kaverieni kokemukset, sekä nettikeskustelut joita olen lukenut tukevat näitä havaintoja.
Itselleni tuli aikoinaan paljon turhaa säätämistä, kun olin antamassa ilmaiseksi hyväkuntoisia huonekaluja erään muuttoni jälkeen. Tavarat olivat kyllä hyvin kysyttyjä, mutta ihmiset varailun, luovuttamisen, noutamisen ja varsinkin ohareiden kanssa oli eksponentiaalisesti enemmän säätöä siihen verrattuna että pyytää vaikka sen kahvipaketin, kuten olen tehnyt viime vuosina.
Kukaan ei ole valittanut minulle sen juhlamokan hommaamisesta koskaan, mutta en minä pahastuisi jos joku ehdottaa sen sijaan jotain muuta.