Omatuntokysymys:-jos näet maassa makaavan laitapuolen kulkijan, joka ei nouse pystyyn:

Nuuhkaisen ja soitan ambulanssin, jos ei ole ilmiselvästi normikännissä.

Kysyisin että onko ok ja soittaisin tarvittaessa hätänumeroon.

Luulen että suurin osa tekisikin noin, jos olisi tilanteessa selvästi ainoa, jonka voisi olettaa tekevän jotain. Mutta jos siinä olisi paljon porukkaa, tapahtuisi varmaan se usein puhuttu ilmiö, että kaikki ajattelevat asian kuuluvan jollekin muulle. En ole aivan varma miten omalla kohdalla kävisi. Kerran näin kaksi henkilöä nurmella, joista toinen oli sekavana maassa. Kysyin että onko kaikki hyvin, mutta tuntui että puutuin "muiden asioihin", nolotti ja vierelläni kävellytkin vaikutti jotenkin häpeävän mua.

Kaikki juopot ei eivät oikein osaa arvostaa kohteliastakaan voinnin kysymistä. Pieni varovaisuus on siis paikallaan. Mutta sitten jatkokysymys: ryhtyisitkö ohikulkijana antamaan laitapuolenkulkijalle ensiapua, jos tilanne vaatisi? Olen monesti miettinyt, olisiko minusta tukkimaan esimerkiksi narkkarin näköisen tyypin verenvuotoa. Tartuntariski olisi varmasti lähinnä teoreettinen (ja siisteiltäkin ihmisiltä voi tarttua pöpöjä...), mutta ajatus ällöttäisi ehkä hivenen liikaa.

Ainoa kerta elämässäni, kun olen soittanut 112: Oli talvi, n. kaksi astetta pakkasta. Helsingin Kaisaniemen puistossa makasi penkillä ns. pulimummo ja nukkui. Minua huolestutti, että paleltuu viimeistään yöllä. Vastaus oli: Emme lähetä ketään. Ne ovat tottuneet kylmään. Ne ovat itse valinneet sellaisen elämäntavan. - Mitäs minä siihen osasin sanoa.

Pari vkoa sitten soitin HÄKEen, koska kysymäsi kaltainen hlö oli kaatunut, disorientoitunut paikkaan ja aikaan, ei näkyvästi kuitenkaan humalassa, suusta tuli verta - tarkistin, hampaat läpi huulen, oli myös kolauttanut päänsä pahasti. Huippu oli tietenkin se, että ensihoito syyllisti minua "turhasta" hälytyksestä. Jäin seuraamaan tilannetta ja ottivat kuitenkin kyytiin ja sanoivat käyttävänsä EA:ssa, koska päävamma sekä disorientaatio. :/

Ilmoitan hätäkeskukseen, tehkööt mitä haluavat.

Tarkkailisin tilannetta hetken, ja soittaisin hätänumeroon. 

Ei saa koskaan mennä lähelle, jos näkee tuollaisen tilanteen.

Jokainen noiden kanssa työskennellyt kertoo saman.

Eli nuo on tottuneet sammumaan/nukkumaan esim. puukko kädessä, ja huitaisee kaikkia, jotka yrittää herättää.

Soittakaa paikalle apua mielummin.

Menen aina katsomaan mikä tilanne on. Usein karjaisen kauempaa että nousehan ylös. Jos kohdehenkilö ei osoita elonmerkkejä, menen lähemmäs ja ravistelen/jalalla "potkin" hereille. Kohtaamani spurgut ovat aina tässä vaiheessa heränneet joten asian tiimoilta ei ole tarvinnut häkeen soittaa. Soittaisin kyllä mikäli en saisi mitään reaktiota aikaiseksi. Tunnen sympatiaa juoppoja kohtaan ja pidän heita ihan hyväntahtoisina tyyppeinä. Nistejä sitä vastoin pelkään ja silloin ehkä soittaisin suoraan häkeen varsinkin jos sellainen löytyisi jostain syrjemmästä missä en muilta ohikulkijoilta tarvittaessa saisi apua. En välttämättä uskaltaisi edes huutamalla herätellä.

En soittaisi apua. Olen ollut hoitajana töissä paikassa, johon tulee välillä näitä päänsä lyöneitä tai aivan liian paljon viinaa juoneita laitapuolen kulkijoita potilaiksi. Heitä hyysätään, lääkitään, koitetaan laittaa asioita kuntoon ja annetaan puhdasta päälle. Ukkeli on iloinen kun on päässyt kauniiden hoitajien hyysättäväksi ja ei pelkää sitä kertoa tai jopa konkreettisesti näyttää puristamalla vähän hoitajan pyllyä ohikulkiessa.

Kun puliukko on saatu kuntoon, palautetaan hänet yleensä jonkun juoppokaverin kotiin, koska puliukolla ei ole osoitetta. Kaverin kodissa ukkeli jakaa sairaalassa saadut vaatteet ja lääkkeet kavereiden kanssa, olivat ne sitten Panadolia tai Furesista, ja jatkaa elämäntapaansa. Jossain vaiheessa, ehkä kuukauden päästä, ambulanssi kiikuttaa saman puliukon uudelleen osastolle, koska tämä on jälleen juovuksissa lyönyt päänsä.

Aivan turhaa verorahojen haaskausta siis. Laitapuolen kulkijoilla on niin tiivis porukka, että kyllä he omistaan huolehtivat. Siellä on ihan erilainen kulttuuri.

Tampereen Hatanpäällä asuessani totuin kävelemään noiden ohi kysymättä mitään. Kaupungin ylläpitämä juoppojen maja oli oli Pyhäjärven rannalla, Ojakadulla, Hatanpäältä keskustaan johtavan kevyenliikenteen väylän varrella. Lämpiminä päivinä/iltoina ruohikolla saattoi maata kymmenkunta sammunutta. Olipa joskus joku kuollutkin maannut joukossa. 

Vierailija kirjoitti:

En soittaisi apua. Olen ollut hoitajana töissä paikassa, johon tulee välillä näitä päänsä lyöneitä tai aivan liian paljon viinaa juoneita laitapuolen kulkijoita potilaiksi. Heitä hyysätään, lääkitään, koitetaan laittaa asioita kuntoon ja annetaan puhdasta päälle. Ukkeli on iloinen kun on päässyt kauniiden hoitajien hyysättäväksi ja ei pelkää sitä kertoa tai jopa konkreettisesti näyttää puristamalla vähän hoitajan pyllyä ohikulkiessa.

Kun puliukko on saatu kuntoon, palautetaan hänet yleensä jonkun juoppokaverin kotiin, koska puliukolla ei ole osoitetta. Kaverin kodissa ukkeli jakaa sairaalassa saadut vaatteet ja lääkkeet kavereiden kanssa, olivat ne sitten Panadolia tai Furesista, ja jatkaa elämäntapaansa. Jossain vaiheessa, ehkä kuukauden päästä, ambulanssi kiikuttaa saman puliukon uudelleen osastolle, koska tämä on jälleen juovuksissa lyönyt päänsä.

Aivan turhaa verorahojen haaskausta siis. Laitapuolen kulkijoilla on niin tiivis porukka, että kyllä he omistaan huolehtivat. Siellä on ihan erilainen kulttuuri.

Tämän takia itsekin kävelen ohi. Pelkään heitä myös.

Olen sairaanhoitaja ja en saa ammattini takia ohittaa.

Olen joutunut kesälomareissulla pysähtymään keskisuomessa, kun pientareella on maannut baarista kotiin pyöräillyt hönö joka makaa ojassa landella keskellä ei mitään, eikä reagoi.

Ambulanssin tulo kesti tunnin, hönö ehti alkaa heräillä ja minulta tivattiin moneen kertaan, olenko ravistellut uhria. Miksi olisin.

Mutta pysähdyn jatkossakin vaikkei se ole palkitsevaa, se on velvollisuus..

Tekisin, kuten aina olen tehnyt. Menen kysymään, onko kaikki ok, ja jos siltä näyttää (tyyppi ei vastaa, tuntuu olevan muissa maailmoissa tms.) soitan 112. Yksinkertaista. Koskaan ei ole kukaan päälle käynyt tai ollut törkeä. Osa jopa kiittelee, että huomaan ja välitän. 

Minä olen kerran kohdannut tuollaisen tilanteen. Ensin luulin, että ojanpenkalla oli joku pois viskattu vaatemytty, mutta sitten tajusin, että siellä makasikin ihminen. Pysähdyin ja huutelin auton ikkunasta, että oletko kunnossa. Tyypi nousi istumaan ihan ympäripäissään. Ehdotin, että soittaisin hänelle taksin, mutta hän örvelsi jotain ja toikkaroi sivutielle. En lähtenyt perään. Oli kesä, joten ajattelin, ettei hän varmaan ainakaan kylmään kuole.

Vierailija kirjoitti:

Olen sairaanhoitaja ja en saa ammattini takia ohittaa.

Olen joutunut kesälomareissulla pysähtymään keskisuomessa, kun pientareella on maannut baarista kotiin pyöräillyt hönö joka makaa ojassa landella keskellä ei mitään, eikä reagoi.

Ambulanssin tulo kesti tunnin, hönö ehti alkaa heräillä ja minulta tivattiin moneen kertaan, olenko ravistellut uhria. Miksi olisin.

Mutta pysähdyn jatkossakin vaikkei se ole palkitsevaa, se on velvollisuus..

Ai mitä tapahtuu, jos et pysähdykään - saat potkut töistä? Kukahan asian huomaisi ja työnantajllesi juoruaisi? Sinänsä kunnioitettavaa, että sinulla on noin vahva ammattietiikka, mutta vähän meni liioittelun puolelle tuo aloituksesi ;D 

Vierailija kirjoitti:

En soittaisi apua. Olen ollut hoitajana töissä paikassa, johon tulee välillä näitä päänsä lyöneitä tai aivan liian paljon viinaa juoneita laitapuolen kulkijoita potilaiksi. Heitä hyysätään, lääkitään, koitetaan laittaa asioita kuntoon ja annetaan puhdasta päälle. Ukkeli on iloinen kun on päässyt kauniiden hoitajien hyysättäväksi ja ei pelkää sitä kertoa tai jopa konkreettisesti näyttää puristamalla vähän hoitajan pyllyä ohikulkiessa.

Kun puliukko on saatu kuntoon, palautetaan hänet yleensä jonkun juoppokaverin kotiin, koska puliukolla ei ole osoitetta. Kaverin kodissa ukkeli jakaa sairaalassa saadut vaatteet ja lääkkeet kavereiden kanssa, olivat ne sitten Panadolia tai Furesista, ja jatkaa elämäntapaansa. Jossain vaiheessa, ehkä kuukauden päästä, ambulanssi kiikuttaa saman puliukon uudelleen osastolle, koska tämä on jälleen juovuksissa lyönyt päänsä.

Aivan turhaa verorahojen haaskausta siis. Laitapuolen kulkijoilla on niin tiivis porukka, että kyllä he omistaan huolehtivat. Siellä on ihan erilainen kulttuuri.

Toivottavasti olet trolli. Natsimainen asenne.

Soitin hätänumeroon, kun näin makaavan pultsarin ulkona illalla. Päivystäjä sanoi jotain sen suuntaista kuin :antaa nukkua, nyt on lämpimät yöt, kyllä se siellä pärjää".

Kävelen ensin ohi ja sitten omatunto käskee palaamaan. Kysyn onko henkilö kunnossa. Jos saan vastaukseksi,"mitä vittua se sinulle kuuluu" ,on kaikki hyvin. Jos vastausta ei tule, soitan 112. Usein lähettävät poliisin jossain vaiheessa.

Joskus kohdalle on osunut nuori nainen, joka hakee huomiota. Valehtelee olevansa diabeetikko tms. Sitten saa odotella ambulanssia huomatakseen kaiken ollen esitystä.

Yleensä tarkistan että nukkuuko/mikään ei näytä hälyttävältä. En halua että kävelisin kuolleen/jonkun kohtauksen saaneen ohi mitään tekemättä vaikka kuinka olisi spurgu. Kerran soitinkin häkeen.