En tajua, miksen ymmärtänyt kouluttautua jotenkin järkevämmin! En saa mitään töitä.
Minä hölmö olen humanisti, jollaisella ei tee yhtään mitään, ellei osaa samalla koodata, on opettajan pätevyys, osaa neljäätoista kieltä, on kirjanpitäjä ja työkokemusta neljännesvuosisata.
Tällä tutkinnolla ei tee mitään. En edes tajua, mitä töitä kuvittelin tällä saavani, kun en pätevöitynyt yhtään mihinkään.
Harmittaa, että käytin elämästäni 7 vuotta aivan turhaan. Pitää aloittaa kokonaan uudestaan ja kouluttautua johonkin konkreettisempaan.
Kommentit (94)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällä tutkinnolla ei tee mitään. En edes tajua, mitä töitä kuvittelin tällä saavani, kun en pätevöitynyt yhtään mihinkään.
Harmittaa, että käytin elämästäni 7 vuotta aivan turhaan. Pitää aloittaa kokonaan uudestaan ja kouluttautua johonkin konkreettisempaan.
Ihan alkuun kannattaa ymmärtää, ettei koulutus tee päteväksi.
Esimerkiksi mainitsemasi koodaus opitaan tekemällä, ei istumalla oppitunnilla.
Tutkinnon hakeminen tutkinnon hakemisen takia on täysin hukkaan heitettyä aikaa.
Niinpä, mutta olisi kiva päästä jonnekin työhön näitä taitoja oppimaan. Kaikissa työpaikkailmoituksissa oletetaan, että osataan viisi eri järjestelmää jo etukäteen. "Onhan sinulla kokemusta eDivers-, Lukko-, Mouhos- ja muista järjestelmistä.. (nimet keksitty)". No ei ole, ei mistään, kun ei noita työpaikkojen eri varaus- ja hallintojärjestelmiä opi kuin siellä työpaikalla!
En edes ymmärrä puoliakaan joistain työpaikkailmoituksista, kun siellä mainitaan jotain koodikieliä, joista en ole kuullutkaan. Eikä auta, jos osaa jonkun, kun toiseen työpaikkaan tarvitaan joku toinen.
ap
Jos löydät jonkin toimistotyön, opit siellä jotain järjestelmiä, ja niiden pohjalta on helpompi oppia muita samantyyppisiä. Ja työpaikoilla on erilaisia kehittämisprojekteja, joihin pääsee mukaan, jos on intoa ja edes vähän osaamista.
Vierailija kirjoitti:
Sun olis pitänyt opiskeluaikana jo hakeutua kesätöihin noihin paikkoihin ja sitä kautta se osaaminen noihin lukkoihin ja mouhoksiin. Mitä muuten olet tehnyt kaikki kesät viimeiset 7 vuotta?
No kas kun olen kyllä tehnyt kesä- ja pätkätöitä, mutta ne ovat olleet meidän alalla enemmän sellaisia itsenäisiä projektitöitä, joissa on käytetty niitä koneita ja ohjelmia ja järjestelmiä, jotka osaa. Esim. projektinhallintaohjelmia on satoja ja tuhansia, mutta minä olen käyttänyt vain yhtä ja pärjännyt erinomaisesti kaikissa töissäni sillä yhdellä. En voi edes hakea työpaikkaa, johon etsitään juuri jonkun toisen projektinhallintaohjelman osaajaa. Väitän, että oppisin kaikki ohjelmat heti, mutta milläs sen todistan työpaikkaa hakiessani?
ap
Hae Kelaan. Sinne haetaan jatkuvalla syötöllä väkeä ja erilaisin koulutustaustoin.
Aika monia määräaikaisuuksia jatketaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällä tutkinnolla ei tee mitään. En edes tajua, mitä töitä kuvittelin tällä saavani, kun en pätevöitynyt yhtään mihinkään.
Harmittaa, että käytin elämästäni 7 vuotta aivan turhaan. Pitää aloittaa kokonaan uudestaan ja kouluttautua johonkin konkreettisempaan.
Ihan alkuun kannattaa ymmärtää, ettei koulutus tee päteväksi.
Esimerkiksi mainitsemasi koodaus opitaan tekemällä, ei istumalla oppitunnilla.
Tutkinnon hakeminen tutkinnon hakemisen takia on täysin hukkaan heitettyä aikaa.
e
Paitsi esim. lääkis (tai hammaslääkis ja eläinlääkis). Myös juristin tutkinto voi sinänsä jo tarjota työmahdollisuuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällä tutkinnolla ei tee mitään. En edes tajua, mitä töitä kuvittelin tällä saavani, kun en pätevöitynyt yhtään mihinkään.
Harmittaa, että käytin elämästäni 7 vuotta aivan turhaan. Pitää aloittaa kokonaan uudestaan ja kouluttautua johonkin konkreettisempaan.
Ihan alkuun kannattaa ymmärtää, ettei koulutus tee päteväksi.
Esimerkiksi mainitsemasi koodaus opitaan tekemällä, ei istumalla oppitunnilla.
Tutkinnon hakeminen tutkinnon hakemisen takia on täysin hukkaan heitettyä aikaa.
Niinpä, mutta olisi kiva päästä jonnekin työhön näitä taitoja oppimaan. Kaikissa työpaikkailmoituksissa oletetaan, että osataan viisi eri järjestelmää jo etukäteen. "Onhan sinulla kokemusta eDivers-, Lukko-, Mouhos- ja muista järjestelmistä.. (nimet keksitty)". No ei ole, ei mistään, kun ei noita työpaikkojen eri varaus- ja hallintojärjestelmiä opi kuin siellä työpaikalla!
En edes ymmärrä puoliakaan joistain työpaikkailmoituksista, kun siellä mainitaan jotain koodikieliä, joista en ole kuullutkaan. Eikä auta, jos osaa jonkun, kun toiseen työpaikkaan tarvitaan joku toinen.
ap
Jos löydät jonkin toimistotyön, opit siellä jotain järjestelmiä, ja niiden pohjalta on helpompi oppia muita samantyyppisiä. Ja työpaikoilla on erilaisia kehittämisprojekteja, joihin pääsee mukaan, jos on intoa ja edes vähän osaamista.
Pakko kommentoida tähän: olen ap:n kaltainen, mutta sain ihmeen kaupalla vakituisen työn (toimistotyö). Meillä ei ole käytössä MITÄÄN ohjelmia tai ohjelmistoja perus Word- ja Excel-ohjelmien lisäksi. Ei siis yhtikään mitään. Työnantaja on eläkeiän ylittänyt ihminen, joka vihaa tietotekniikkaa ja haluaisi pyörittää toimistoa pelkillä käsin kirjoitetuilla papereilla. Esimerkiksi tilavarauksetkin hoidetaan KÄSIN kirjoittamalla lukujärjestys aamuisin toimiston seinälle. Jos tulee muutoksia, kirjoitetaan uusi.
En opi täällä yhtään mitään ja haen jatkuvasti töitä. Jään tätä vauhtia kokonaan kehityksen kelkasta.
Mikä pääaine? Mun humanistiystävät ovat työllistyneet (hyvin) esimerkiksi kirjastoihin, toimittajiksi ja museoihin.
Vierailija kirjoitti:
Miksi humanistisille aloille edes koulutetaan enää väkeä valtion piikkiin kun niillä aloilla työttömyys on suurta? Onhan se selvää, että jos joku homma on kivaa, ei siitä saa rahaa kun sitä tehdään ihan ilmaiseksikin. Matematiikka, fysiikka.. kaikki nuo vaikeat tylsät asiat tuovat fyrkkaa lompakkoon.
No ei matikka ja fysiikka työllistä mitenkään erityisen hyvin. Ehkä osana jotain DI-tutkintoa tai insinööritutkintoa mutta ei muuten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällä tutkinnolla ei tee mitään. En edes tajua, mitä töitä kuvittelin tällä saavani, kun en pätevöitynyt yhtään mihinkään.
Harmittaa, että käytin elämästäni 7 vuotta aivan turhaan. Pitää aloittaa kokonaan uudestaan ja kouluttautua johonkin konkreettisempaan.
Ihan alkuun kannattaa ymmärtää, ettei koulutus tee päteväksi.
Esimerkiksi mainitsemasi koodaus opitaan tekemällä, ei istumalla oppitunnilla.
Tutkinnon hakeminen tutkinnon hakemisen takia on täysin hukkaan heitettyä aikaa.
Niinpä, mutta olisi kiva päästä jonnekin työhön näitä taitoja oppimaan. Kaikissa työpaikkailmoituksissa oletetaan, että osataan viisi eri järjestelmää jo etukäteen. "Onhan sinulla kokemusta eDivers-, Lukko-, Mouhos- ja muista järjestelmistä.. (nimet keksitty)". No ei ole, ei mistään, kun ei noita työpaikkojen eri varaus- ja hallintojärjestelmiä opi kuin siellä työpaikalla!
En edes ymmärrä puoliakaan joistain työpaikkailmoituksista, kun siellä mainitaan jotain koodikieliä, joista en ole kuullutkaan. Eikä auta, jos osaa jonkun, kun toiseen työpaikkaan tarvitaan joku toinen.
ap
Jos löydät jonkin toimistotyön, opit siellä jotain järjestelmiä, ja niiden pohjalta on helpompi oppia muita samantyyppisiä. Ja työpaikoilla on erilaisia kehittämisprojekteja, joihin pääsee mukaan, jos on intoa ja edes vähän osaamista.
Pakko kommentoida tähän: olen ap:n kaltainen, mutta sain ihmeen kaupalla vakituisen työn (toimistotyö). Meillä ei ole käytössä MITÄÄN ohjelmia tai ohjelmistoja perus Word- ja Excel-ohjelmien lisäksi. Ei siis yhtikään mitään. Työnantaja on eläkeiän ylittänyt ihminen, joka vihaa tietotekniikkaa ja haluaisi pyörittää toimistoa pelkillä käsin kirjoitetuilla papereilla. Esimerkiksi tilavarauksetkin hoidetaan KÄSIN kirjoittamalla lukujärjestys aamuisin toimiston seinälle. Jos tulee muutoksia, kirjoitetaan uusi.
En opi täällä yhtään mitään ja haen jatkuvasti töitä. Jään tätä vauhtia kokonaan kehityksen kelkasta.
Kuulostaapa mukavalta työpaikalta kun ei tavitse koko ajan tapella erilaisten järjestelmien kanssa.
Terv. it-alan ammattilainen. : )
Vierailija kirjoitti:
Sun olis pitänyt opiskeluaikana jo hakeutua kesätöihin noihin paikkoihin ja sitä kautta se osaaminen noihin lukkoihin ja mouhoksiin. Mitä muuten olet tehnyt kaikki kesät viimeiset 7 vuotta?
Kuules, ei noita oman alan kesätöitä niin vain oteta. Itsekin muistan, kuinka soittelin ja pommitin hakemuksilla kaikkia mahdollisia työnantajia kaiket keväät. Ei oo:ta tuli ja ottivat aina niitä tutun tuttuja ja entisiä kesiksiä. Sama yliopistolla. Sitten tässä tietysti on ollut lama, joka on valehtelematta kestänyt näillä aloilla jo parikymmentä vuotta. Väkeä vähennetään, muttei palkata.
Oli mahdotonta saada oman alan kokemusta, mistä olisi toki pitänyt vetää johtopäätös, että vaihdapa alaa. Mutta kun en vaihtanut ja monialaosaaja olen minäkin. Pätkää siellä ja täällä.
Eniten särkee sydäntä, kun näkee hölmösti tehtyjä nettisisältöjä fiksuillakin firmoilla ja uskottavuutensa kärsii. Yleistieto täysin hukassa esim. kaupallisilla ja teknillisillä aloilla. Kaipaisivat todellakin sitä humanistin yleissivistävää tietämystä.
T. Toinen samanmoinen
Itse kyllä hakeuduin jo opiskeluaikana kesätöihin alalle mihin ajattelin haluavani opintojen jälkeenkin. Myös opinnot valitsin se mukaan, että pääsen pian töihin ja on monipuolinen koulutus. Se kaikkien täällä parjaama tradenomi- koulutus on kyllä ainakin minulle taannut mielenkiintoisia töitä jo 20 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Miksi humanistisille aloille edes koulutetaan enää väkeä valtion piikkiin kun niillä aloilla työttömyys on suurta? Onhan se selvää, että jos joku homma on kivaa, ei siitä saa rahaa kun sitä tehdään ihan ilmaiseksikin. Matematiikka, fysiikka.. kaikki nuo vaikeat tylsät asiat tuovat fyrkkaa lompakkoon.
Sulla ei ole oikein numerot hallussa: tilastojen mukaan työttöminä on enemmän insinöörejä ja kaupallisen alan tutkinnon suorittaneita kuin humanististen alojen maistereita ja kandeja. Luonnotieteen alan työttömiä on toki vähemmän kuin näitä, mutta on listalla silti 4. suurin työttömien ryhmä.
Helmikuussa 2018 työttöminä ol Akavan tilastojen mukaani:
7612 insinööriä (ml. rakennusarkkitehdit, amk inssit ja dipl. insinöörit)
6533 kaupallisen alan tutkinnot (tradenomit, kauppatiede)
3142 maisteria ja kandia (hum)
1953 luonnontieteen ala (maisterit + kandit).
(vertailuna voidaan ottaa pienimmät ryhmät, joissa on alle 100 työtöntä: farmaseutit, lääkärit, arkkitehdit, hammaslääkärit).
Eli ei se matematiikka ja fysiikka aina auta, vaan ongelma on monimutkaisempi.
Farmaseutti on kyllä melko nopea ja lähes idioottivarma tapa päästä töihin. Ja jos intoa riittää niin voihan sitä jatkaa proviisoriksi asti.
Tuntuu että monissa muissa maissa akateemista tutkintoa ihan sinänsä arvostetaan työnhaussa enemmän kuin Suomessa.
kouluttauduin taiteen maisteriksi, en uskalla aloittaa yritystä joten pitäisi tehdä töitä, mutta en kelpaa mihinkään. freelancer muotoilijaksi minusta ei ole sillä pitäisi olla kunnianhimoinen ja brändätä itsensä. Opintolainat maksettu onneksi silpputöillä.
Työllistyykö jos opiskelee kulttuurien tutkimusta? Ja osaa harvinaisempia kieliä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi humanistisille aloille edes koulutetaan enää väkeä valtion piikkiin kun niillä aloilla työttömyys on suurta? Onhan se selvää, että jos joku homma on kivaa, ei siitä saa rahaa kun sitä tehdään ihan ilmaiseksikin. Matematiikka, fysiikka.. kaikki nuo vaikeat tylsät asiat tuovat fyrkkaa lompakkoon.
Sulla ei ole oikein numerot hallussa: tilastojen mukaan työttöminä on enemmän insinöörejä ja kaupallisen alan tutkinnon suorittaneita kuin humanististen alojen maistereita ja kandeja. Luonnotieteen alan työttömiä on toki vähemmän kuin näitä, mutta on listalla silti 4. suurin työttömien ryhmä.
Helmikuussa 2018 työttöminä ol Akavan tilastojen mukaani:
7612 insinööriä (ml. rakennusarkkitehdit, amk inssit ja dipl. insinöörit)
6533 kaupallisen alan tutkinnot (tradenomit, kauppatiede)
3142 maisteria ja kandia (hum)
1953 luonnontieteen ala (maisterit + kandit).
(vertailuna voidaan ottaa pienimmät ryhmät, joissa on alle 100 työtöntä: farmaseutit, lääkärit, arkkitehdit, hammaslääkärit).
Eli ei se matematiikka ja fysiikka aina auta, vaan ongelma on monimutkaisempi.
Edes vähäinen matematiikan ymmärtäminen taas kertoisi sinulle, miksi ei kannata verrata lukumääriä vaan prosenttiosuuksia 🙄. Kyllä te humanistit vaan olette tyhmiä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi humanistisille aloille edes koulutetaan enää väkeä valtion piikkiin kun niillä aloilla työttömyys on suurta? Onhan se selvää, että jos joku homma on kivaa, ei siitä saa rahaa kun sitä tehdään ihan ilmaiseksikin. Matematiikka, fysiikka.. kaikki nuo vaikeat tylsät asiat tuovat fyrkkaa lompakkoon.
Sulla ei ole oikein numerot hallussa: tilastojen mukaan työttöminä on enemmän insinöörejä ja kaupallisen alan tutkinnon suorittaneita kuin humanististen alojen maistereita ja kandeja. Luonnotieteen alan työttömiä on toki vähemmän kuin näitä, mutta on listalla silti 4. suurin työttömien ryhmä.
Helmikuussa 2018 työttöminä ol Akavan tilastojen mukaani:
7612 insinööriä (ml. rakennusarkkitehdit, amk inssit ja dipl. insinöörit)
6533 kaupallisen alan tutkinnot (tradenomit, kauppatiede)
3142 maisteria ja kandia (hum)
1953 luonnontieteen ala (maisterit + kandit).
(vertailuna voidaan ottaa pienimmät ryhmät, joissa on alle 100 työtöntä: farmaseutit, lääkärit, arkkitehdit, hammaslääkärit).
Eli ei se matematiikka ja fysiikka aina auta, vaan ongelma on monimutkaisempi.
Edes vähäinen matematiikan ymmärtäminen taas kertoisi sinulle, miksi ei kannata verrata lukumääriä vaan prosenttiosuuksia 🙄. Kyllä te humanistit vaan olette tyhmiä!
Varmaan nuo absoluuttisetkin luvut ovat tärkeitä, etenkin taloudellisen nousukauden oloissa.
- eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi humanistisille aloille edes koulutetaan enää väkeä valtion piikkiin kun niillä aloilla työttömyys on suurta? Onhan se selvää, että jos joku homma on kivaa, ei siitä saa rahaa kun sitä tehdään ihan ilmaiseksikin. Matematiikka, fysiikka.. kaikki nuo vaikeat tylsät asiat tuovat fyrkkaa lompakkoon.
Sulla ei ole oikein numerot hallussa: tilastojen mukaan työttöminä on enemmän insinöörejä ja kaupallisen alan tutkinnon suorittaneita kuin humanististen alojen maistereita ja kandeja. Luonnotieteen alan työttömiä on toki vähemmän kuin näitä, mutta on listalla silti 4. suurin työttömien ryhmä.
Helmikuussa 2018 työttöminä ol Akavan tilastojen mukaani:
7612 insinööriä (ml. rakennusarkkitehdit, amk inssit ja dipl. insinöörit)
6533 kaupallisen alan tutkinnot (tradenomit, kauppatiede)
3142 maisteria ja kandia (hum)
1953 luonnontieteen ala (maisterit + kandit).
(vertailuna voidaan ottaa pienimmät ryhmät, joissa on alle 100 työtöntä: farmaseutit, lääkärit, arkkitehdit, hammaslääkärit).
Eli ei se matematiikka ja fysiikka aina auta, vaan ongelma on monimutkaisempi.
Edes vähäinen matematiikan ymmärtäminen taas kertoisi sinulle, miksi ei kannata verrata lukumääriä vaan prosenttiosuuksia 🙄. Kyllä te humanistit vaan olette tyhmiä!
Alkuperäisessä viestissä puhuttiin koulutusmääristä, joten työttömien absoluuttinen määrä on hyvinkin järkevä mittari.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi humanistisille aloille edes koulutetaan enää väkeä valtion piikkiin kun niillä aloilla työttömyys on suurta? Onhan se selvää, että jos joku homma on kivaa, ei siitä saa rahaa kun sitä tehdään ihan ilmaiseksikin. Matematiikka, fysiikka.. kaikki nuo vaikeat tylsät asiat tuovat fyrkkaa lompakkoon.
Sulla ei ole oikein numerot hallussa: tilastojen mukaan työttöminä on enemmän insinöörejä ja kaupallisen alan tutkinnon suorittaneita kuin humanististen alojen maistereita ja kandeja. Luonnotieteen alan työttömiä on toki vähemmän kuin näitä, mutta on listalla silti 4. suurin työttömien ryhmä.
Helmikuussa 2018 työttöminä ol Akavan tilastojen mukaani:
7612 insinööriä (ml. rakennusarkkitehdit, amk inssit ja dipl. insinöörit)
6533 kaupallisen alan tutkinnot (tradenomit, kauppatiede)
3142 maisteria ja kandia (hum)
1953 luonnontieteen ala (maisterit + kandit).
(vertailuna voidaan ottaa pienimmät ryhmät, joissa on alle 100 työtöntä: farmaseutit, lääkärit, arkkitehdit, hammaslääkärit).
Eli ei se matematiikka ja fysiikka aina auta, vaan ongelma on monimutkaisempi.
Pitäsi puhua eri alojen työttömyysprosenteista eikä työttömien määrästä, niin saisi käsityksen työllistymisen mahdollisuuksista. Tietysti tämä on varmaan monille humanisteille vaikeaa. Näkeehän sen monen toimittajankin kirjoituksista.
Sun olis pitänyt opiskeluaikana jo hakeutua kesätöihin noihin paikkoihin ja sitä kautta se osaaminen noihin lukkoihin ja mouhoksiin. Mitä muuten olet tehnyt kaikki kesät viimeiset 7 vuotta?