Lue keskustelun säännöt.
HS: Kympin tytön unelma meni murskaksi ylioppilaskirjoituksissa
03.05.2018 |
Tyttö sairastui ylioppilaskokeiden aikaan ja epäonnistui kirjoituksissa. Nyt tytöllä on edessä välivuosi. Tätäkö päättäjät haluaa lisäämällä ylioppilastodistuksen painoarvoa opiskelijavalinnassa?
Kommentit (188)
Vierailija kirjoitti:
Influenssarokotus.
Ja käytännössähän tää hanke vain pidentää sitten lukion suoritusaikaa, kun aletaan optimoida lukiotuloksia.
Mitä ihmettä. On ihan todistettu juttu, että toi rokotus ei suojaa todellakaan kaikilta liikkeellä olevilta taudeilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitäs jos tyttö ei ollutkaan niin pro koulussa kuin äiti nyt uskottelee? Sillä ylisuorittamisella kun ei enää kirjotuksissa pärjääkään vaan pitää oikeasti osata yhdistellä ja koostaa asioita ja pelkkä ulkoluku ei enää riitäkään. Monelle tuli preleissä yllärinä, ettei ollutkaan niin hyvä kuin siihen asti oli netonnut. Mulle taas kävi päinvastoin - sain järjestään huonoja numeroita, mutta kirjotuksissa kun naamakerroin ei enää vaikuttanut, moni alempana pisteytetty koe palautui takaisin parempana. Uskomatonta, koska olin elänyt luulossa että olen vain huono koulussa. Yhtä koetta opettaja ei edes suostunut lähettämään YTL:lle ennen kuin rehtori pakotti ja se palautui läpi menneenä takaisin.Tuosta olisin voinut tehdä jo kantelun.
Minulla oli virtsatiehyeiden tulehdus enkun kuuntelussa ja sain vain 26 / 30 pistettä, oli tosi vaikeeta keskittyä, kun sattui ja pissatti koko ajan... no mä en ollut 10 tyttö vaan tyytyväinen enkusta tuli M ja ruotsista sitten L
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Influenssarokotus.
Ja käytännössähän tää hanke vain pidentää sitten lukion suoritusaikaa, kun aletaan optimoida lukiotuloksia.
Mitä ihmettä. On ihan todistettu juttu, että toi rokotus ei suojaa todellakaan kaikilta liikkeellä olevilta taudeilta.
Eli ei edes kannata kokeilla vaan mieluummin sairastaa kaksi influenssaa peräkkäin? Just.
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos tyttö ei ollutkaan niin pro koulussa kuin äiti nyt uskottelee? Sillä ylisuorittamisella kun ei enää kirjotuksissa pärjääkään vaan pitää oikeasti osata yhdistellä ja koostaa asioita ja pelkkä ulkoluku ei enää riitäkään. Monelle tuli preleissä yllärinä, ettei ollutkaan niin hyvä kuin siihen asti oli netonnut. Mulle taas kävi päinvastoin - sain järjestään huonoja numeroita, mutta kirjotuksissa kun naamakerroin ei enää vaikuttanut, moni alempana pisteytetty koe palautui takaisin parempana. Uskomatonta, koska olin elänyt luulossa että olen vain huono koulussa. Yhtä koetta opettaja ei edes suostunut lähettämään YTL:lle ennen kuin rehtori pakotti ja se palautui läpi menneenä takaisin.Tuosta olisin voinut tehdä jo kantelun.
Minulla sama. Yhden kokeen kohdalla jännäsin todella paljon meneekö edes läpi, ja olin ihan hermorauniona. Meni läpi, eikä edes täpärästi: sieltä napsahti vahva M. Meinasin pyörtyä siihen paikkaan ja olin ihan varma että kyseessä oli virhe. Ei ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ennen piti kaikki kirjoittaa kerralla. Nyt saa kirjoittaa monessa osassa. Ei luulisi enää on niin iso katastrofi jos on kipeä kun osa aineista on yleensä jo kirjoitettu tai kirjoitetaan myöhemmin.
Itsekin olin kovassa flunssassa yo-kirjoitusten koko ensimmäisen viikon. Ei se asioiden hallinta silti mihinkään kadonnut päästä kun oli hyvin valmistautunut. Aika heikolla tolalla on jos flunssan takia kaikki opittu unohtuu.
Sairaalahoitoon asti vienyt influenssa on toki hieman eri asia kuin flunssa, Itse sairastin tänä vuonna ensimmäisen influenssani vuosikausiin ja voin kyllä rehelliste tunnustaa että niinä kahtena päivänä kun kuume huiteli 40 asteen molemmin puolin niin olisi ollut ihan turha lähteä kirjoituksiin vaikka olisin ollut kuinka hyvin valmistaunut.
Noin muuten en kyllä oikein ymmärrä äiskän pointtia. Olisihan tyttö yhtähyvin voinut sairastua pääsykoepäivänä ja joutunut pitämään sen takia välivuoden. Sairaslomatodistuksellahan saa kirjoituksiin ilmoittautumisen mitätöityä joten ei menetä edes sitä yhtä yrityskirtaa.
Syksyllä uusi mahdollisuus yo-kirjoituksiin. Ikäväähän se on jos sairastuu, mutta ei elämä siihen kaadu. Suurin osa miehistä menettää vuoden tehokasta opiskeluaikaa intissä ja pärjäävät silti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Geneerinen vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
POinttihan tässä on se, että yo-kirjoitusten muodostuminen valintakokeiski on epätasa-arvoistavaa ja johtaa siihen että kirjoittamista lykätään. Ja että tulee valmennuskursseja lukio-opintojen tueksi. Ynnä muuta. Esimerkiksi, että vanhat 6 laudaturin ylioppilaat, siis kaikki aina 100-vuotiaaksi saakka voivat lähettää paperinsa yliopistoihin ja päästä sisään laittamatta tikkua ristiin.
Toisaalta vanhat 6 laudaturin opiskelijat ovat de facto parempia, koska heillä ei ole ollut uusintamahdollisuuksia, vain yksi mahdollisuus, ja paineet sen mukaiset. Heidän laudaturinsa ovat siksikin arvokkaampia.
Entiset laudaturitpa eivät vastaa nykyisiä laudatureja, vaan suurin osa niistä olisi nykyään eximioita.
Toisaalta vielä 1990-luvulla ei ollut mitään terveystiedon erillisiä kokeita, joista saattoi käydä hakemassa ns. helpon laudaturin. Oli yksi reaalikoe, jossa kirjoitetiin aineet fysiikasta terveystietoon. Yleensä laudaturin saaminen reaalista vaati ainakin kahden aineen lu
todella perusteellista yhteen koekertaan, mutta tosi yleisesti vastattiin kolmen tai neljän aineen kysymyksiin, ja aina tärpit eivät osuneet kohdalle missään aineessa.Samoin vieraiden kielten kokeiden hajautus oli vaikeampaa. Kirjoitin itse kaksi D-kieltä koulun mokailujen (pienessä lukiossa yläasteella luetun C-kielen kurssit menivät päällekkäin toisen ja itselleni C-kieltä kiinnostavamman kielen kanssa) takia. Nämä kielet piti kirjoittaa samana päivänä, jos arvosanan halusi kevään yo-todistukseen, joka vaikutti korkeakouluhakuihin. Sain lisäaikaa kokeeseen kaksi tuntia, eikä aineita tarvinnut kirjoittaa puhtaaksi.
Kirjoittajat eivät siis pystyneet ollenkaan samalla tavalla kuin nykyään valikoimaan itselleen suotuisia aineita, eikä suorituksia voinut jakaa pidemmälle ajalle, jos halusi valmistua silloin kuin muutkin. Tuntemani 32-36 puoltoäänen ylioppilaat pääsivät lähes poikkeuksetta korkeakouluihin ensimmäisellä yrityksellä - joka tosin saattoi olla välivuoden ja valmennuskurssien jälkeen - myös pääsykoepisteillä, koska ylioppilaskirjoituksissa onnistumiseen vaadittiin hyvää lukutekniikkaa ja, kyllä, tietynlaista paineensietokykyä. Ja olen myös sitä mieltä, että varsinaista osaamistahan tämä koe ei mitannut (oma B-kielen laudatur olisi ollut sellainen myös seuraavana vuonna kirjoituksista, jolloin käytössä olo eximia, mutta en oikeasti kieltä osaa). Mutta muutoin "vanha ällä" oli kyllä tietyillä tavoilla jopa huomattavasti nykyistä vaativampi.
Äänestän tätä näkemystä, että aiemmin kirjoittaminen oli rankempaa ja ällät arvokkaampia, koska kaikki aineet piti kirjoittaa kerralla eli reilun viikon sisällä. Silloin laudaturiin piti vääntää ihan hurjana ja kestää älytöntä painetta. Ei voinut tehdä kuin nykyään, että kirjoittaa yhden aineen silloin ja toisen tällöin. Vähän sama kuin juoksisi maratonin kilometri kerrallaan viikon välein ja kehuskelisi sitten kuinka hyvä maratoonari on.
95% nykyajan ylioppilaista kirjoittaa suurinpiirtein samaan tahtiin kuin joskus ennen vanhaankin, eikä mitenkään "yhden aineen silloin ja toisen tällöin".
Elikkä vanhat ällät ovat yksinkertaisesti olleet helpompia saada kuin uudet, vaikka siihen yritettäisiin keksiä mitä verukkeita ja selityksiä.
Ja kyllä, kirjoitin itse aikoinaan noita helppoja älliä aika monta..
No... niin tai näin. Monissa aineissa kyllä taso on laskenut ja eximiaa heittelee semmoisella osaamisella, jolla ennen olisi ollut nipin napin magna. Sopii verrata kirjoituksia eri vuosilta ja pisterajoja. Karmeimpana esimerkkinä ruotsi, jossa alaraja on niin alhaalla, että arvausprosentillakin sen jo melkein saa läpi ja tuottamalla muutaman virheellisen lauseen paperille.
Lisäksi ennenkin osa ällistä oli todella vahvoja, olisivat olleet myöhemminkin älliä edelleen. Itse kirjoitin viimeisenä vuonna ennen eximioita ja neljä ällistäni olisi ollut älliä seuraavanakin vuonna, koska olivat niin korkeilla pisteillä.
Sekoitetaan vielä enemmän vanhojen ja uusien yo-kirjoitusten vertailua:
Nykyään reaaliaineet ovat erillisiä kokeita, kun aikaisemmin oli yksi reaalikoe, josta sai vastata kysymyksiin monesta eri aineesta. Fiksusti valmistautunut abi otti selvää ajankohtaisista asioista tai juhlavuosista (esimerkiksi kevään 2017 uskonnon kokeessa kysyttiin jokerikysymyksenä reformaatiosta, jonka juhlavuosi oli), luki aiheesta esim. lehdistä ja pystyi sen pohjalta vastaamaan aihetta koskevaan kysymykseen kattavasti käymättä yhtään ylimääräistä kurssia aihetta koskevasta aineesta.
Nyt esim. kemian yo-kokeessa pitää oikeasti käydä kaikki kemian kurssit, jos haluaa pystyä vastaamaan jokerikysymykseen.
Rautalankaa vääntäen: Vanhassa reaalikokeessa pääsi pitkälle yleissivistyksellä ja lehtiä lukemalla. Nyt pitää oikeasti tietää jotain.
Aivan. Kun itsellä oli reaali aikanaan, luin kaksi kirjaa. Koko lukion läpi luettiin psykologiassa vain yksi kirja, samoin maantiedossa. Luin siis niitä kahta kirjaa ja vastasin noiden aineiden kysymyksiin. Sitten sattui biologiasta tulemaan se banaanikärpäsjuttu, jonka osasin ja vastasin randomina siihen, sain siitä bilsan kysymyksestäkin täydet pisteet. Taisin vastata 6-7 psykologian kysymykseen ja 2-3 maantiedon.
katri464637373 kirjoitti:
Täälläpä taas yllinkyllin katkeria ja kateellisia muita haukkuvia ihmisiä. Mistäpä me sen tiedämme, millainen tausta tuolla tytöllä tarkalleen on. Juu, tällä tytöllä on vielä aikaa suunnitella tulevaisuutta. Mutta tämä ihme "pinkotyttöjen" pilkkaaminen on usein niiden ihmisten lempipuuhaa, jotka ovat aina olleet huonoja koulussa ja inhosivat koulua :D Sitten he ovat taistelleet tiensä työelämään ja aina katsovat koulun vakavasti ottavia alaspäin, koska "kyllä sitä ilman koulutustakin voi menestyä".
No, omien kokemusten perusteella kyllä pitkälti päinvastoin. Nimenomaan ne, joille koulu on aina ollut helppoa eivät ymmärrä näitä ulkolukuhikareita joille pänttääminen on koko elämä. Pikemminkin hienovaraisesti suosittavat miettimään tarkemmin mihin ne omat rahkeet todella riittävät niin että jäisi tilaa vähän muullekin elämälle. Mutta eipä taida istua sinun lapselliseen "mä en tykkää siitä mitä noi sanoo joten mä väitän itselleni että ne on vaan kateellisia" -ajatusmaailmaasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
katri464637373 kirjoitti:
Täälläpä taas yllinkyllin katkeria ja kateellisia muita haukkuvia ihmisiä. Mistäpä me sen tiedämme, millainen tausta tuolla tytöllä tarkalleen on. Juu, tällä tytöllä on vielä aikaa suunnitella tulevaisuutta. Mutta tämä ihme "pinkotyttöjen" pilkkaaminen on usein niiden ihmisten lempipuuhaa, jotka ovat aina olleet huonoja koulussa ja inhosivat koulua :D Sitten he ovat taistelleet tiensä työelämään ja aina katsovat koulun vakavasti ottavia alaspäin, koska "kyllä sitä ilman koulutustakin voi menestyä".
No, omien kokemusten perusteella kyllä pitkälti päinvastoin. Nimenomaan ne, joille koulu on aina ollut helppoa eivät ymmärrä näitä ulkolukuhikareita joille pänttääminen on koko elämä. Pikemminkin hienovaraisesti suosittavat miettimään tarkemmin mihin ne omat rahkeet todella riittävät niin että jäisi tilaa vähän muullekin elämälle. Mutta eipä taida istua sinun lapselliseen "mä en tykkää siitä mitä noi sanoo joten mä väitän itselleni että ne on vaan kateellisia" -ajatusmaailmaasi.
MIKSI jollakulla on noin kova tarve arvioida toisen valintoja? Tai ohjeistaa ja suositella? Onko oma elämä mennyt pieleen? VAlinnat vääriä?
Miksi ahkera ja kunnianhimoinen ja määrätietoinen ihminen on monille tällainen mörkö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taas kerran huoaa, että parhaita neuvoja antavat ihmiset jotka eivät tiedä asiasta mitään😞😤. Taas tulossa niin huono uudistus kuin vain vaan voi olla. Ilmeisesti tärkeintä on uudistus eikä uudistuksen sisältö. Pääsykokeiden poisto vaikeuttaa poikien jatko opiskelu mahdollisuuksia samoin kuin pienten lukioiden opillaiden. Ilmeisesti eliittilukioiden useat lisäkurssit eivät olekkaan valmistaneet niiden oppilaita riittävästi pääsykokeisiin että nyt täytyy painottaa lisää yo kokeiden tuloksia? ( kuinkahan moni eliittilukion ope on tekemässä yo kokeita? ) pääsykokeet ovat antaneet mahdollisuuden kaikille heille jotka eivät jostain syystä ole kirjotuksissa onnistuneet tai elämässä on ollut jotain mikä on lukion käyntiä haitannut. Nyt stressataan lukiolaiset sairaiksi jo lukion aikana. Saahan valtio toki rahaa kun yo kirjotuksia uusitaan ja uusitaa ja uusitaan. Ei se nopeuta jatko opintoja kun opiskelupaikat eivät lisäänny. Lisää välivuosia ja nuorisotyöttömyyttä. Pääsykokeet tulee säilyttää244
Todella hyvä uudistus, saisi teinit panostaa myös lukio-opintoihin, kun yhteiskunta heitä kalliisti kouluttaa. Nyt mennään monesti periaatteella, että pappa maksaa sitten pääsykoekurssit, eikä osaaminen ole niin syvää, kuin jos olisi panostettaisiin opiskeluun jo lukiossa. Vastuun oppimista omasta tulevaisuudestaan on vaikea oppia vasta aikuisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
POinttihan tässä on se, että yo-kirjoitusten muodostuminen valintakokeiski on epätasa-arvoistavaa ja johtaa siihen että kirjoittamista lykätään. Ja että tulee valmennuskursseja lukio-opintojen tueksi. Ynnä muuta. Esimerkiksi, että vanhat 6 laudaturin ylioppilaat, siis kaikki aina 100-vuotiaaksi saakka voivat lähettää paperinsa yliopistoihin ja päästä sisään laittamatta tikkua ristiin.
En kirjoittanut yhtään laudaturia, mutta siltikin pelkällä ylioppilastodistuksella sisään.
Ollaanko nyt oikeasti poistamassa kaikki pääsykokeet, vai siirrytäänkö kaikissa hauissa tähän DIA-koulutuksessa jo vuosikausia olleeseen käytäntöön, eli sisään pääsee joko ylioppilastodistuksella, pääsykokeella tai näiden yhdistelmällä?
Et sitten osaa lukea?
Kaikki pääsykokeet ollaan poistamassa.
No nyt kun googletin. Pääsykoe säilyy, mutta yhteisvalinnasta (pääsykoe+todistus) luovutaan. Ja enemmistö valitaan suoraan papereilla.
Miatäs tällaista tietoa kaivoit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
POinttihan tässä on se, että yo-kirjoitusten muodostuminen valintakokeiski on epätasa-arvoistavaa ja johtaa siihen että kirjoittamista lykätään. Ja että tulee valmennuskursseja lukio-opintojen tueksi. Ynnä muuta. Esimerkiksi, että vanhat 6 laudaturin ylioppilaat, siis kaikki aina 100-vuotiaaksi saakka voivat lähettää paperinsa yliopistoihin ja päästä sisään laittamatta tikkua ristiin.
Kyllä. Toinen, vaikka vähäisempi ongelma on hakupainealojen (lääkis, oikis, psykologia) valintaprosessit. Yo-kokeet eivät vaan erottele hakijoita läheskään yhtä hyvin kuin alakohtaiset pääsykokeet. Mulla on tuttu, joka on toiminut asiantuntijana tässä muutosprosessissa. Hänen mukaansa KAIKKI asiantuntijat ovat varoittaneet poliitikkoja molemmista ongelmista, ja kehottaneet säilyttämään pääsykokeet ainakin hakupainealoilla. Päättäjien asenne: sormet korviin ja *laalaalaalaa emme kuule mitään pääsykokeet on poistettava*.
Tärkeintä on se, että päästäisiin eroon nykyisen hakujärjestelmän aiheuttamista välivuosista.
Sellainen järjestelmä missä "hakupainealalle" haikaileva yleisesti valmistuu vasta noin 10 vuotta myöhemmin kuin ammattikoulun käyneet ikätoverinsa ei ole millään tavalla järkevä.
Välivuodet ovat yhteiskunnan kannalta halpaa lystiä siihen verrattuna, että koulutetaan nuoria väärille aloille. Koska siihenhän se menee, jos kaikki sullotaan jatko-opintoihin heti lukion jälkeen eikä alan vaihtoa sallita.
Väärä ala on se ala josta ihminen ei ITSE pidä. Jos ihminen on valinnut vaikka oikestieteen niin ei voida hyväksyä että hän siirtyy lääketieteeseen. Koska lääketieteeseen halutaan niitä jotka on aina halunnut tehdä juuri sitä työtä. Ei mitään opportunisteja.
Surkeimmat työntekijät ona ian ne jotka ei nauti siitä alasta mitä tekee.
Mutta jos haluaa sinne lääkikseen, eikä ekalla kerralla pääse, saako pitää välivuoden vai pitääkö ottaa se opiskelupaikka vastaan sieltä mihin pääsee? Kun ainakin omana aikana se, että sai työmarkkinatukea, vaati sen, että oli hakenut kolmea korkeakoulupaikkaa, josta kaksi oli AMK-paikkoja. Ja jos kieltäydyit opiskelupaikasta, että silloinkaan saanut sitä tukea.
Toisekseen, kuinka moni 20v tietää mitä haluaa loppuelämänsä tehdä? Kuinka monella nuorella on oikeasti hajua, mitä joku sähkötekniikan DI työkseen tekee? Voihan se ala aluksi kiinnostaa, mutta muutaman vuoden opintojen jälkeen iskee todellisuus ja tajuaakin, että ei tämä olekaan se oma ala.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
POinttihan tässä on se, että yo-kirjoitusten muodostuminen valintakokeiski on epätasa-arvoistavaa ja johtaa siihen että kirjoittamista lykätään. Ja että tulee valmennuskursseja lukio-opintojen tueksi. Ynnä muuta. Esimerkiksi, että vanhat 6 laudaturin ylioppilaat, siis kaikki aina 100-vuotiaaksi saakka voivat lähettää paperinsa yliopistoihin ja päästä sisään laittamatta tikkua ristiin.
Kyllä. Toinen, vaikka vähäisempi ongelma on hakupainealojen (lääkis, oikis, psykologia) valintaprosessit. Yo-kokeet eivät vaan erottele hakijoita läheskään yhtä hyvin kuin alakohtaiset pääsykokeet. Mulla on tuttu, joka on toiminut asiantuntijana tässä muutosprosessissa. Hänen mukaansa KAIKKI asiantuntijat ovat varoittaneet poliitikkoja molemmista ongelmista, ja kehottaneet säilyttämään pääsykokeet ainakin hakupainealoilla. Päättäjien asenne: sormet korviin ja *laalaalaalaa emme kuule mitään pääsykokeet on poistettava*.
Tärkeintä on se, että päästäisiin eroon nykyisen hakujärjestelmän aiheuttamista välivuosista.
Sellainen järjestelmä missä "hakupainealalle" haikaileva yleisesti valmistuu vasta noin 10 vuotta myöhemmin kuin ammattikoulun käyneet ikätoverinsa ei ole millään tavalla järkevä.
Välivuodet ovat yhteiskunnan kannalta halpaa lystiä siihen verrattuna, että koulutetaan nuoria väärille aloille. Koska siihenhän se menee, jos kaikki sullotaan jatko-opintoihin heti lukion jälkeen eikä alan vaihtoa sallita.
Väärä ala on se ala josta ihminen ei ITSE pidä. Jos ihminen on valinnut vaikka oikestieteen niin ei voida hyväksyä että hän siirtyy lääketieteeseen. Koska lääketieteeseen halutaan niitä jotka on aina halunnut tehdä juuri sitä työtä. Ei mitään opportunisteja.
Surkeimmat työntekijät ona ian ne jotka ei nauti siitä alasta mitä tekee.
Mutta jos haluaa sinne lääkikseen, eikä ekalla kerralla pääse, saako pitää välivuoden vai pitääkö ottaa se opiskelupaikka vastaan sieltä mihin pääsee? Kun ainakin omana aikana se, että sai työmarkkinatukea, vaati sen, että oli hakenut kolmea korkeakoulupaikkaa, josta kaksi oli AMK-paikkoja. Ja jos kieltäydyit opiskelupaikasta, että silloinkaan saanut sitä tukea.
Toisekseen, kuinka moni 20v tietää mitä haluaa loppuelämänsä tehdä? Kuinka monella nuorella on oikeasti hajua, mitä joku sähkötekniikan DI työkseen tekee? Voihan se ala aluksi kiinnostaa, mutta muutaman vuoden opintojen jälkeen iskee todellisuus ja tajuaakin, että ei tämä olekaan se oma ala.
Ei työttömyysturva ole tarkoitettu välivuoden pitämiseen mikäli sillä tarkoitetaan pelkästään lorvailua/pääsykokeisiin lukemista. Se on korvaus täysipäiväisestä työnhausta jonka päämääränä on työpaikan löytäminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
POinttihan tässä on se, että yo-kirjoitusten muodostuminen valintakokeiski on epätasa-arvoistavaa ja johtaa siihen että kirjoittamista lykätään. Ja että tulee valmennuskursseja lukio-opintojen tueksi. Ynnä muuta. Esimerkiksi, että vanhat 6 laudaturin ylioppilaat, siis kaikki aina 100-vuotiaaksi saakka voivat lähettää paperinsa yliopistoihin ja päästä sisään laittamatta tikkua ristiin.
Kyllä. Toinen, vaikka vähäisempi ongelma on hakupainealojen (lääkis, oikis, psykologia) valintaprosessit. Yo-kokeet eivät vaan erottele hakijoita läheskään yhtä hyvin kuin alakohtaiset pääsykokeet. Mulla on tuttu, joka on toiminut asiantuntijana tässä muutosprosessissa. Hänen mukaansa KAIKKI asiantuntijat ovat varoittaneet poliitikkoja molemmista ongelmista, ja kehottaneet säilyttämään pääsykokeet ainakin hakupainealoilla. Päättäjien asenne: sormet korviin ja *laalaalaalaa emme kuule mitään pääsykokeet on poistettava*.
Tärkeintä on se, että päästäisiin eroon nykyisen hakujärjestelmän aiheuttamista välivuosista.
Sellainen järjestelmä missä "hakupainealalle" haikaileva yleisesti valmistuu vasta noin 10 vuotta myöhemmin kuin ammattikoulun käyneet ikätoverinsa ei ole millään tavalla järkevä.
Välivuodet ovat yhteiskunnan kannalta halpaa lystiä siihen verrattuna, että koulutetaan nuoria väärille aloille. Koska siihenhän se menee, jos kaikki sullotaan jatko-opintoihin heti lukion jälkeen eikä alan vaihtoa sallita.
Väärä ala on se ala josta ihminen ei ITSE pidä. Jos ihminen on valinnut vaikka oikestieteen niin ei voida hyväksyä että hän siirtyy lääketieteeseen. Koska lääketieteeseen halutaan niitä jotka on aina halunnut tehdä juuri sitä työtä. Ei mitään opportunisteja.
Surkeimmat työntekijät ona ian ne jotka ei nauti siitä alasta mitä tekee.
Mutta jos haluaa sinne lääkikseen, eikä ekalla kerralla pääse, saako pitää välivuoden vai pitääkö ottaa se opiskelupaikka vastaan sieltä mihin pääsee? Kun ainakin omana aikana se, että sai työmarkkinatukea, vaati sen, että oli hakenut kolmea korkeakoulupaikkaa, josta kaksi oli AMK-paikkoja. Ja jos kieltäydyit opiskelupaikasta, että silloinkaan saanut sitä tukea.
Toisekseen, kuinka moni 20v tietää mitä haluaa loppuelämänsä tehdä? Kuinka monella nuorella on oikeasti hajua, mitä joku sähkötekniikan DI työkseen tekee? Voihan se ala aluksi kiinnostaa, mutta muutaman vuoden opintojen jälkeen iskee todellisuus ja tajuaakin, että ei tämä olekaan se oma ala.
Ei työttömyysturva ole tarkoitettu välivuoden pitämiseen mikäli sillä tarkoitetaan pelkästään lorvailua/pääsykokeisiin lukemista. Se on korvaus täysipäiväisestä työnhausta jonka päämääränä on työpaikan löytäminen.
Juuri näin. Eli et onnistu heti pääsemään sisään haluamallesi alalle, ja nyt olet sitten jumissa alan kanssa mikä ei oikeasti edes kiinnosta.
Vaikka valmistautuisi välivuoden aikana pääsykokeisiin, nuori voi tehdä työtä samalla. Jos onnistuu sellaisen pelkillä lukiopapereilla saamaan. Tai vaikka suorittaa haluamansa alan opintoja avoimessa yo:ssa tai amk:ssa. Nämä saa sitten hyväksiluettua, jos pääseekin vaikka seuraavana vuonna sisään.
Jos kympin tytön tai pojan ansiot lepäävät jssain väkipäntätyissä arvosanoissa, niin tyyppi tuskin on mikään valopää, lähitulevaisuuden masentuja lähinnä, valitettavasti.
Elämästä pitää osata nauttia tyylillä ja taiten jo pienestä pitäen niin kaikki lonksahtelee kummasti kohdilleen.
Suomalaisten vahingonilo, julmuus, toisen epäonnella räävittely on niin alkeellista.
Minulla oli yksi maanisdepressiivinen opiskelukaveri ja minä add: na olin myös yhtä täynnä unelmia ja maailmaa ja sen mahdollisuuksia. Meillä oli suunnitelmia. Me pääsimme halutulle aika teoreettiselle alalle opiskelemaan ja valmistuimmekin ajoissa. Ja siinä tiedekunnassa sen pääaineen opiskelijoina me tapasimme.
Teimme töitä, saimme lapsia, opiskelubileissä tanssimme pöydille. Kyllä meillä oli hauskaa!
Joskus tiet erkaantuivat. Tuli sanottua asioita puolin ja toisin. Kumpikaan ei pitänyt enää yhteyttä. Mulla on ollut vähän suruja ja kaipaisin tätä ystävää.
Kuuntele Heli, Kari Rydmanin "Niin kaunis on maa"
Se on samalla hengellinen ja koskettavan syvällinen, jonka sanomaan voi niin minäkin pakanana kuin sinä uskovaisempana yhtyä.
Sen sanat itkettävät, koska tiedämme varmaan kaikki kenelle laulu kirjoitettiin. Samalla se kuvastaa myös jotenkin suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa, jolloin ymmärsimme vielä kunnioittaa toista.
(Anteeksi että näin itsekkäästi tulin tähän ketjuun. Toivon ettei kukaan meistä koskaan loukkaa, sillä emme koskaan tiedä mitä kenenkin taustalla on)
Ja kuunnelkaa jokainen "Niin kaunis on maa"
Jos se ei saa kyyneliä silmiin, niin ei mikään.
Ei vaikuta. Vuoteen 2020 asti yo-kokeet tehdään niin, että niihin voi vastata sekä vanhan että uuden opsin opeilla.