Selittääkö kansojen älykkyys sen että jossain hyvin kehittyttä ja toisaalla ei

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joidenkin näkemysten mukaan uskonnolla on merkitystä eikä ole sattumaa, että kehittyneemmissä maissa on ollut uskontona kristinusko. Toki on muitakin muuttujia, mutta tosiaan on mainittu, että jos uskonto lähtee ajatuksesta "rukoile ja tee työtä", se mahdollistaa paremmin yhteiskunnan kehityksen kuin sellainen uskonto kuin hindulaisuus, jossa ollaan vaan karman varassa, synnytään uudelleen eikä voi samalla tavalla vaikuttaa elämänsä kulkuun ja menestyksen tavoittelu on merkityksetöntä.

 

Tässä vastauksessa korostuu luterilainen työmoraali, mutta suomalainen mielellään korostaakin eroa velttoihin katolilaisiin tai tylsiin kalvinisteihin tms. uskonnoilla on yleensä kehitystä ja sitä kautta myös älykkyyttä heikentävä vaikutus koska uskonnoissa halutaan pitäytyä traditiossa ja yleensä kaikki uusi on pelottavaa ja paheksuttavaa kunnes se lopulta hyväksytään. Liberaalit ajatukset ja usko tieteeseen vievät asioita eteenpäin ja vastaavasti tiukat uskonnolliset tulkinnat taakse päin.

Ei kannata sotkea puuroja ja vellejä:)

Mutta siis on totta, että 1900-luvulla kristinusko on jo voinut edustaa konservatiivisuutta, joka on voinut olla kehityksen jarruna. Esimerkiksi seuraavassa linkissä uusia keksintöjä koviten vastustavat vanhoilliset, ehkä uskonnollisetkin ihmiset.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Innovaatio

Jos kuitenkin katsoo kristinuskoa pitemmältä aikaväliltä, sen olemassaolo ei ole ristiriidassa länsimaisen kehityksen kanssa.

Pelkkä henkisen kulttuurin suotuisuus ei tietysti pelkästään riitä, länsimaissa on myös ollut liikkeellä pääomaa.

Sekoitetaan sitten faktoja. Suurimmat loikat tieden kehityksessö tapahtuivat renesanssiajalla (jolloin etenkin katolinen kirkko kunnostautui niitä vastustaessaan.) ja toisaalta valitustuksen aikana jolloin vastustettiin uskontoa korostetun paljon. Lisäksi teollistuminen lähti liikkeelle englannista ja sitä ei motivoinut uskonnollisuus ja se että piti ehtiä käydä kirkossa useammin vaan puhtaasti talous ja etenkin puuvillan määrän voimakas kasvu. Kristittu plantaasien omistaja saattoi hyvin pitäytyä siirtomaissa orjatyövoimassa mutta Euroopassa piti puuvilla saada jotenkin muuten hyödynnettyjä ja siihen ratkaisuun vastaukseksi saatiin teollistuminen. 

Sotkethan sinä faktoja itsekin:)

Mutta tarkennuksena: onko väittämäsi siis, että katolinen kirkko renesanssiajalla =koko kristinuskon vaikutus kaikkeen?

Tarkistan siis, onko tarkoituksesi todella yleistää rajusti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joidenkin näkemysten mukaan uskonnolla on merkitystä eikä ole sattumaa, että kehittyneemmissä maissa on ollut uskontona kristinusko. Toki on muitakin muuttujia, mutta tosiaan on mainittu, että jos uskonto lähtee ajatuksesta "rukoile ja tee työtä", se mahdollistaa paremmin yhteiskunnan kehityksen kuin sellainen uskonto kuin hindulaisuus, jossa ollaan vaan karman varassa, synnytään uudelleen eikä voi samalla tavalla vaikuttaa elämänsä kulkuun ja menestyksen tavoittelu on merkityksetöntä.

 

Tässä vastauksessa korostuu luterilainen työmoraali, mutta suomalainen mielellään korostaakin eroa velttoihin katolilaisiin tai tylsiin kalvinisteihin tms. uskonnoilla on yleensä kehitystä ja sitä kautta myös älykkyyttä heikentävä vaikutus koska uskonnoissa halutaan pitäytyä traditiossa ja yleensä kaikki uusi on pelottavaa ja paheksuttavaa kunnes se lopulta hyväksytään. Liberaalit ajatukset ja usko tieteeseen vievät asioita eteenpäin ja vastaavasti tiukat uskonnolliset tulkinnat taakse päin.

Ei kannata sotkea puuroja ja vellejä:)

Mutta siis on totta, että 1900-luvulla kristinusko on jo voinut edustaa konservatiivisuutta, joka on voinut olla kehityksen jarruna. Esimerkiksi seuraavassa linkissä uusia keksintöjä koviten vastustavat vanhoilliset, ehkä uskonnollisetkin ihmiset.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Innovaatio

Jos kuitenkin katsoo kristinuskoa pitemmältä aikaväliltä, sen olemassaolo ei ole ristiriidassa länsimaisen kehityksen kanssa.

Pelkkä henkisen kulttuurin suotuisuus ei tietysti pelkästään riitä, länsimaissa on myös ollut liikkeellä pääomaa.

Sekoitetaan sitten faktoja. Suurimmat loikat tieden kehityksessö tapahtuivat renesanssiajalla (jolloin etenkin katolinen kirkko kunnostautui niitä vastustaessaan.) ja toisaalta valitustuksen aikana jolloin vastustettiin uskontoa korostetun paljon. Lisäksi teollistuminen lähti liikkeelle englannista ja sitä ei motivoinut uskonnollisuus ja se että piti ehtiä käydä kirkossa useammin vaan puhtaasti talous ja etenkin puuvillan määrän voimakas kasvu. Kristittu plantaasien omistaja saattoi hyvin pitäytyä siirtomaissa orjatyövoimassa mutta Euroopassa piti puuvilla saada jotenkin muuten hyödynnettyjä ja siihen ratkaisuun vastaukseksi saatiin teollistuminen. 

Sotkethan sinä faktoja itsekin:)

Mutta tarkennuksena: onko väittämäsi siis, että katolinen kirkko renesanssiajalla =koko kristinuskon vaikutus kaikkeen?

Tarkistan siis, onko tarkoituksesi todella yleistää rajusti.

Tarkoitin tietysti sitä mitä kirjoitin että etenkin katolilainen kirkko jarrutti tai pyrki jarruttamaan tietenkin kehitys renesanssiajalla.

Älykkyyden huomaa uusissa tilanteissa. Seisotko ihmetellen suu auki kun toinen heti hoksaa mitä tehdä.

Myös monissa maissa parisataa vuotta sitten ei kivijalkaa korkeampaa kiinteää rakennusta missään vaikka puutavaraa kun olisi ollut käytössä vaan majaa tai telttaa lähinnä.

Vierailija kirjoitti:

Joidenkin näkemysten mukaan uskonnolla on merkitystä eikä ole sattumaa, että kehittyneemmissä maissa on ollut uskontona kristinusko. Toki on muitakin muuttujia, mutta tosiaan on mainittu, että jos uskonto lähtee ajatuksesta "rukoile ja tee työtä", se mahdollistaa paremmin yhteiskunnan kehityksen kuin sellainen uskonto kuin hindulaisuus, jossa ollaan vaan karman varassa, synnytään uudelleen eikä voi samalla tavalla vaikuttaa elämänsä kulkuun ja menestyksen tavoittelu on merkityksetöntä.

 

Tämä taas ei mitenkään selitä sitä, että kristitty Eurooppa oli maapallon takapajula jonnekin 1600-luvulle ja kehittymään eurooppa alkoi vasta 1700-luvulla - suohon aikoihin kun kristinuskon merkitys väheni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joidenkin näkemysten mukaan uskonnolla on merkitystä eikä ole sattumaa, että kehittyneemmissä maissa on ollut uskontona kristinusko. Toki on muitakin muuttujia, mutta tosiaan on mainittu, että jos uskonto lähtee ajatuksesta "rukoile ja tee työtä", se mahdollistaa paremmin yhteiskunnan kehityksen kuin sellainen uskonto kuin hindulaisuus, jossa ollaan vaan karman varassa, synnytään uudelleen eikä voi samalla tavalla vaikuttaa elämänsä kulkuun ja menestyksen tavoittelu on merkityksetöntä.

 

Tämä taas ei mitenkään selitä sitä, että kristitty Eurooppa oli maapallon takapajula jonnekin 1600-luvulle ja kehittymään eurooppa alkoi vasta 1700-luvulla - suohon aikoihin kun kristinuskon merkitys väheni.

Ei asia ollut noin yksioikoinen.

Korkeakulttuuteja oli siellätäällä, mutta

tieteellis-tekninen taso oli harvassa kolkassa keskiajalla Euroopan tasoa.

Etelä-Amerikan korkeakulttuurit tekivät vaikuttavia rakennuksia ja kaupunkeja, mutta ei siellä kovin edistyksellisiä oltu.

Yksi tieteellisen metodin kehittymisen

kulmakivi lienee kirkon perustama yliopistojärjestelmä ja antiikin kirjoitusten kopiointi luostareissa.

Kyllähän ne tekivät pöljyyksiäkin, kuten vanhojen matemaattisten teosten päälle raapusteltiin rukouksia jne...

Yllä onkin mainittu yksi syy, eli uskonto. Meidän kulttuuriimme kuuluu se että otsasi hiessä pitää sinun leipäsi ansaita. Toinen selittävä tekijä on se, että liian helppo elämä turruttaa vain lojumaan paikallaan eikä yhteiskunta kehity. Kaikki kehitysmaat ovat ilmastollisesti ihanteellisilla alueilla joissa elämisen mahdollisuudet ovat ihmiselle paremmat kuin missään muualla.

Mietippä vaikka Kahdeksan surmanluotia elokuvasta tuttua pienviljelijän elämää 60-luvun Suomessa ja nuotiolla liki alasti päivät pitkät jutustelevien mustien miesten elämää. Kumpi pääsee helpommalla? Kurjissa oloissa on pakko sinnitellä eteenpäin ja helppo elämä laiskistuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Joidenkin näkemysten mukaan uskonnolla on merkitystä eikä ole sattumaa, että kehittyneemmissä maissa on ollut uskontona kristinusko. Toki on muitakin muuttujia, mutta tosiaan on mainittu, että jos uskonto lähtee ajatuksesta "rukoile ja tee työtä", se mahdollistaa paremmin yhteiskunnan kehityksen kuin sellainen uskonto kuin hindulaisuus, jossa ollaan vaan karman varassa, synnytään uudelleen eikä voi samalla tavalla vaikuttaa elämänsä kulkuun ja menestyksen tavoittelu on merkityksetöntä.

 

Keskiajalla puntit oli toisinpäin.

Islamilainen lähi-itä oli kehityksen kärjessä ja siellä painostettiin tieteisiin.

Euroopassakin harjoiteltiin tieteitä, mutta taso oli heikompaa kuin lähi-idässä.

Myös Kiina on aikanaan kunnostautunut tieteen saralla. Sieltä tulee nykyäänkin käytettäviä merkittäviä keksintöjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joidenkin näkemysten mukaan uskonnolla on merkitystä eikä ole sattumaa, että kehittyneemmissä maissa on ollut uskontona kristinusko. Toki on muitakin muuttujia, mutta tosiaan on mainittu, että jos uskonto lähtee ajatuksesta "rukoile ja tee työtä", se mahdollistaa paremmin yhteiskunnan kehityksen kuin sellainen uskonto kuin hindulaisuus, jossa ollaan vaan karman varassa, synnytään uudelleen eikä voi samalla tavalla vaikuttaa elämänsä kulkuun ja menestyksen tavoittelu on merkityksetöntä.

 

Keskiajalla puntit oli toisinpäin.

Islamilainen lähi-itä oli kehityksen kärjessä ja siellä painostettiin tieteisiin.

Euroopassakin harjoiteltiin tieteitä, mutta taso oli heikompaa kuin lähi-idässä.

Myös Kiina on aikanaan kunnostautunut tieteen saralla. Sieltä tulee nykyäänkin käytettäviä merkittäviä keksintöjä.

Islamilaisten maiden tiede perustui antiikin sivistykseen. Islamin jyrkentyessä kehitys pysähtyi.

Varsinainen tieteellinen metodi kehittyi vasta Euroopassa renessanssiajalla.

Olikohan skolastikkojen parranpärinä

enkelien sukupuolesta ja lukumäärästä välttämätön välivaihe?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskimääräinen älykkyys vaihtelee paljon eripuolilla maailmaa

Itse asiassa siitä ei tiedetä. Mitään vertailtavissa olevaa dataa ei ole olemassa! Siis samanlaisin kriteerein eri maissa samaan aikaan tehtyä äo-tutkimusta.

Tatu Vanhasen kirjaa ei kannata nyt siteerata, äijähän keksi siihen lukuja ja rinnasti esimerkiksi vaammaisten lasten ja korkeakouluopiskelijoiden tutkimuksia!

https://fi.wikipedia.org/wiki/IQ_and_the_Wealth_of_Nations

"Vanhanen ja Lynn eivät tehneet itse perustutkimusta (ÄO-mittauksia maittain), vaan käyttivät olemassa olevaa aineistoa siten, että puuttuva data korvattiin laskemalla keskiarvoja olemassa olevista tutkimuksista. Eri aineistona käytetyt mittaukset ovat siis hyvin erilaisia ja ne on tehty useiden vuosikymmenien aikana, joten niiden vertailukelpoisuus voidaan kyseenalaistaa. Esimerkiksi El Salvadorin tulos 84 saatiin laskemalla keskiarvo sen kahden naapurimaan Guatemalan (79) ja Kolumbian (88) tutkimuksista. Kiinan tulosta 109,4, joka oli saatu Shanghaissa tehdystä tutkimuksesta, laskettiin kuudella pisteellä, koska tutkijat olettivat Kiinan maaseudun tulosten olevan alhaisempia. Ongelmia liittyi myös muihin yksittäisten maiden aineistoihin, jotka oli saatu yleistämällä jostakin pienestä ryhmästä kauan sitten tehty otos koko maata nykyään koskevaksi. Esimerkiksi Päiväntasaajan Guineankeskimääräinen ÄO-luku (59) oli estimoitu vammaisten lasten muodostaman ryhmän tulosten perusteella.[2] Lisää epävarmuutta tutkimukseen aiheuttaa se, että ottaakseen huomioon Flynnin ilmiön vaikutuksen eri aikoina tehtyihin tutkimuksiin tutkijat kasvattivat vanhempien tutkimuksien keskiarvoja eri määrillä.

Monet empiiriset tutkimukset, joihin Vanhanen ja Lynn nojasivat, oli tehty varsin pienillä otoksilla (useissa tapauksissa jopa alle sata henkilöä), joten kaikki havaitut erot eivät välttämättä saavuta tilastollista merkitsevyyttä. Toisen suuren ongelman aineiston luotettavuudelle muodostaa se, että testauskielenä ei aina ole käytetty tutkittavien äidinkieltä. Tämä pätee etenkin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa tehtyihin tutkimuksiin, joiden tulokset olivat erityisen matalia."

Tuossa viitataan ns. Flynnin efektiin. Kehittyneissä länsimaissa ÄO-tulokset nousevat niin, että asteikkoa on ollut pakko kalibroida, että keskiarvo pysyisi noin sadassa.

Syynä on mm. parempi terveydenhoito ja ravitsemus, jotka edesauttavat aivojen kehitystä.

Mutta iso syy on koulutuksessa. Mitä paremmin väestö on koulutettu, sitä paremmin se osaa vastata ÄO-testien tehtäviin. 

Ja tyhmä perzukkikin tajunnee, että huonosti ravittu kehitysmaan asukas, joka ei ole koulua käynyt, pärjää silloin ÄO-testeissä aika heikosti. Varsinkin, jos testi on englanniksi ja testattava ei sitä osaa....

No joo, vaikka vähän olisi jossain ollut huonosti saatavilla tuloksia niin se ei tee koko tutkimuksesta pätemätöntä ja koko ajan pitää muistaa, että samansuuntaisia tuloksia on saatu kymmenissä muissakin tutkimuksissa ja varsinkin USAssa aivan kerta kaikkiaan valtavilla otannoille jolloin asiasta ei jää pienintäkään epäselvää.

Rushton & Jensen (2005) wrote that, in the United States, self-identified blacks and whites have been the subjects of the greatest number of studies. They stated that the black-white IQ difference is about 15 to 18 points or 1 to 1.1 standard deviations (SDs), which implies that between 11 and 16 percent of the black population have an IQ above 100 (the general population median). According to Arthur Jensen and J. Philippe Rushton the black-white IQ difference is largest on those components of IQ tests that are claimed best to represent the general intelligence factor g.[47] The 1996 American psychological Association report "Intelligence: Knowns and Unknowns" and the 1994 editorial statement "Mainstream Science on Intelligence" gave more or less similar estimates.[48][49] Roth et al. (2001), in a review of the results of a total of 6,246,729 participants on other tests of cognitive ability or aptitude, found a difference in mean IQ scores between blacks and whites of 1.1 SD. Consistent results were found for college and university application tests such as the Scholastic Aptitude Test (N = 2.4 million) and Graduate Record Examination (N = 2.3 million), as well as for tests of job applicants in corporate sections (N = 0.5 million) and in the military (N = 0.4 million).[50]

Vierailija kirjoitti:

Kukahan osaisi selittää tämän: https://pics.me.me/greece-2500-years-ago-rome-2000-years-ago-china-1800…

Esimerkki on naurettava. Afrikassa on hienoja ja moderneja suurkaupunkejakin, eivät kaikki todellakaan asu savimajoissa. Sitten taas kaikissa noissa muissa esimerkkien maissa myös asuu ihmisiä röttelöissä. Ihan mun naapurin mummon talossa ei ole sisävessaa eikä vesi tule sisälle, täällä suomessa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukahan osaisi selittää tämän: https://pics.me.me/greece-2500-years-ago-rome-2000-years-ago-china-1800…

Esimerkki on naurettava. Afrikassa on hienoja ja moderneja suurkaupunkejakin, eivät kaikki todellakaan asu savimajoissa. Sitten taas kaikissa noissa muissa esimerkkien maissa myös asuu ihmisiä röttelöissä. Ihan mun naapurin mummon talossa ei ole sisävessaa eikä vesi tule sisälle, täällä suomessa. 

Näin. Nyt vaikka googlen kuvahakuun "african cities", on muuten hienompaa kuin meidän kämäisessä Helsingissä.

Erilaisissa ympäristöissä kehittyneet ihmiset "valitsivat" (ei tietoinen valinta tietenkään) erilaisen lisääntymisstrategian.

Video joka selittää mistä kyse

"r/k selection theory" toimii googlessa, mutta tiede luonnollisestikin on erittäin "pc" tämän suhteen, joten asioita joutuu miettimään laajemmalti

Miksei afrikkalaiset pärjää missään maailman kolkassa normaaleilla elämän alueilla? Joku syy siihen on ja luulen, että geenit.

Afrikassa luonto kukoistaa ja ihminen pärjää niin kauan kun pysyy alkeellisella kulutustasolla: monella heimolla pärjäämisessä ei ole muuta ongelmaa kuin ahneet virkamiehet, jotka vievät näiltä laidunmaat ym. Mutta sitten moni Afrikan valtio ei ole vielä valmis modernimpaan elämäntapaan, koska heillä ei ole kokemusta esim. jätehuollosta. Niinpä kaupungit ovat paskaisia ja kaikkialla lojuu roskaa, eivätkä ihmiset välitä. Osansa ongelmaan tuo myös länsimainen, joka dumppaa jätteitään Afrikkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukahan osaisi selittää tämän: https://pics.me.me/greece-2500-years-ago-rome-2000-years-ago-china-1800…

Esimerkki on naurettava. Afrikassa on hienoja ja moderneja suurkaupunkejakin, eivät kaikki todellakaan asu savimajoissa. Sitten taas kaikissa noissa muissa esimerkkien maissa myös asuu ihmisiä röttelöissä. Ihan mun naapurin mummon talossa ei ole sisävessaa eikä vesi tule sisälle, täällä suomessa. 

Näin. Nyt vaikka googlen kuvahakuun "african cities", on muuten hienompaa kuin meidän kämäisessä Helsingissä.

Sitten hieman mietit kuka nuo on rakennuttanut afrikassa. Kyllä valkoiset ja tulevaisuudessa todennäköisesti kinalaiset

Maaperän resurssit kunkin maanosan/kontinentin alueella ovat vaikuttaneet kehitykseen sillä alueella, mistä niitä löytyi - nykyäänhän tällä ei ole merkitystä, koska valtioitakaan ei oikeastaan enää ole; on vain yrityksiä.

Genetiikka. Jos isäsi äo on 68 ja äitisi 70, et saa äo:ksesi 100. Ympäristö vaikuttaa jonkin verran, muttei läheskään niin ratkaisevasti kuin geenit.

Vierailija kirjoitti:

Osansa ongelmaan tuo myös länsimainen, joka dumppaa jätteitään Afrikkaan.

Ei tasan tarkkaan jätteitä dumpata Afrikkaan. Ei siinä olisi mitään järkeä, koska kuljetus Afrikkaan maksaa. Kierrätettäväksi sinne kyllä voidaan jätteitä viedä, muttei dumpattavaksi.

Juuri näin. Näyttäkää minulle rikas mustien kansoittama maa. Ette löydä