Selittääkö kansojen älykkyys sen että jossain hyvin kehittyttä ja toisaalla ei

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joidenkin näkemysten mukaan uskonnolla on merkitystä eikä ole sattumaa, että kehittyneemmissä maissa on ollut uskontona kristinusko. Toki on muitakin muuttujia, mutta tosiaan on mainittu, että jos uskonto lähtee ajatuksesta "rukoile ja tee työtä", se mahdollistaa paremmin yhteiskunnan kehityksen kuin sellainen uskonto kuin hindulaisuus, jossa ollaan vaan karman varassa, synnytään uudelleen eikä voi samalla tavalla vaikuttaa elämänsä kulkuun ja menestyksen tavoittelu on merkityksetöntä.

 

Tässä vastauksessa korostuu luterilainen työmoraali, mutta suomalainen mielellään korostaakin eroa velttoihin katolilaisiin tai tylsiin kalvinisteihin tms. uskonnoilla on yleensä kehitystä ja sitä kautta myös älykkyyttä heikentävä vaikutus koska uskonnoissa halutaan pitäytyä traditiossa ja yleensä kaikki uusi on pelottavaa ja paheksuttavaa kunnes se lopulta hyväksytään. Liberaalit ajatukset ja usko tieteeseen vievät asioita eteenpäin ja vastaavasti tiukat uskonnolliset tulkinnat taakse päin.

Ei kannata sotkea puuroja ja vellejä:)

Mutta siis on totta, että 1900-luvulla kristinusko on jo voinut edustaa konservatiivisuutta, joka on voinut olla kehityksen jarruna. Esimerkiksi seuraavassa linkissä uusia keksintöjä koviten vastustavat vanhoilliset, ehkä uskonnollisetkin ihmiset.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Innovaatio

Jos kuitenkin katsoo kristinuskoa pitemmältä aikaväliltä, sen olemassaolo ei ole ristiriidassa länsimaisen kehityksen kanssa.

Pelkkä henkisen kulttuurin suotuisuus ei tietysti pelkästään riitä, länsimaissa on myös ollut liikkeellä pääomaa.

Sekoitetaan sitten faktoja. Suurimmat loikat tieden kehityksessö tapahtuivat renesanssiajalla (jolloin etenkin katolinen kirkko kunnostautui niitä vastustaessaan.) ja toisaalta valitustuksen aikana jolloin vastustettiin uskontoa korostetun paljon. Lisäksi teollistuminen lähti liikkeelle englannista ja sitä ei motivoinut uskonnollisuus ja se että piti ehtiä käydä kirkossa useammin vaan puhtaasti talous ja etenkin puuvillan määrän voimakas kasvu. Kristittu plantaasien omistaja saattoi hyvin pitäytyä siirtomaissa orjatyövoimassa mutta Euroopassa piti puuvilla saada jotenkin muuten hyödynnettyjä ja siihen ratkaisuun vastaukseksi saatiin teollistuminen. 

Jep. Paavit vastustivat nollan käyttöä, kun ei se kuulunut klassisen ajan keksintöihin ja tuli vieläpä muslimeilta. Kauppiaat sen omaksuvat Euroopassa. Ja toisinpäin Eurooppa otti painetut kirjat käyttöön 1400-luvulla. Tietoa oli nyt helppo levittää. Muslimit pitäytyivät koristeellisissa käsin kirjoitetuissa kirjoissa, koska kalligrafia oli suuressa arvossa. Tästä alkoi tieteellis-tekninen takamatka.

Maantieteen osalta on suuri merkitys onko suuret maamassat pohjois-etelä vaiko länsi-itä suuntaisesti. Euraasiassa oli helppo siirtää kasveja ja eläimiä 10000 kilometriä ja silti pysyä samalla suotuisalla leveysasteella. Amerikoissa tämä ei onnistu. Vaikutti suuresti maanviljelyn kehittymiseen kolmen mantereen yhtymäkohdassa.

Vierailija kirjoitti:

Juuri näin. Näyttäkää minulle rikas mustien kansoittama maa. Ette löydä

Wakanda!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukahan osaisi selittää tämän: https://pics.me.me/greece-2500-years-ago-rome-2000-years-ago-china-1800…

Esimerkki on naurettava. Afrikassa on hienoja ja moderneja suurkaupunkejakin, eivät kaikki todellakaan asu savimajoissa. Sitten taas kaikissa noissa muissa esimerkkien maissa myös asuu ihmisiä röttelöissä. Ihan mun naapurin mummon talossa ei ole sisävessaa eikä vesi tule sisälle, täällä suomessa. 

Niinpä, miksei tuohon kuvakollaasiin oltu valittu esim. pyramideja? Olivatko liian vanhoja?