Lue keskustelun säännöt.
Selittääkö kansojen älykkyys sen että jossain hyvin kehittyttä ja toisaalla ei
02.05.2018 |
Keskimääräinen älykkyys vaihtelee paljon eripuolilla maailmaa
Kommentit (43)
Ravitsemus, taudit, haitallisten aineiden saaminen ravinnosta ja ympäristöstä, sosiaalinen ympäristö ja luonnon olosuhteet vaikuttavat myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei selitä. Olosuhteet selittävät. Kun on kylmä, on rakennettava parempi suoja eli ei voida tyytyä bambumajaan.
Ehkä - vahva ehkä - olosuhteet kehittävät kansan kykyjä, mutta en sanoisi älykkyydeksi.
Vierailija kirjoitti:
Mutta miksi Suomi oli sitten Euroopan vähiten kehittyneitä maita 1800-luvulla, onko älykkyytemme muuttunut niin paljon lyhyessä ajassa. AP
Ilmainen koulutus kaikille saa aikaan ihmeitä, ja ravinteikas ruoka.
Joidenkin näkemysten mukaan uskonnolla on merkitystä eikä ole sattumaa, että kehittyneemmissä maissa on ollut uskontona kristinusko. Toki on muitakin muuttujia, mutta tosiaan on mainittu, että jos uskonto lähtee ajatuksesta "rukoile ja tee työtä", se mahdollistaa paremmin yhteiskunnan kehityksen kuin sellainen uskonto kuin hindulaisuus, jossa ollaan vaan karman varassa, synnytään uudelleen eikä voi samalla tavalla vaikuttaa elämänsä kulkuun ja menestyksen tavoittelu on merkityksetöntä.
Älykkyyttä selittää yhteiskuntarakenne ja koulutustaso. Eli jos valta perustuu diktatuuriin ei älykkyydelle voi antaa paljoa tilaa kehittyä ja jos 1/2 väestöstä (naiset) pakotetaan kotiin ja ainoa tehtävä on lisääntyä on kyseessä resurssien haaskaus joka ei vie myöskään yhteiskuntaa eteenpäin. Jenkit ovat pitkään olleet kehityksen huippua mutta jenkeistäkin on pakko todeta että suurin osa huippututkijoista tulee nykyään muualta kuin USA:sta joten älykkyys ei siis johdu kansallisuudesta vaan siitä että älykkäille on annettu mahdollisuus hyödyntää älyään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut kansakunnat ovat olleet onnekkaampia siinä, että johtajiksi on valikoitunut henkilöitä, jotka eivät ole luoneet rakenteita, jotka tähtäävät vain valtaapitävien etujen tavoitteluun.
Toisaalta ei kai löydy sellaista maata jossa olisi poikkeuksellisen korkea keskimääräinen älykkyys mutta olisi kehitysmaa. Jotain yhteyttä asioilla on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joidenkin näkemysten mukaan uskonnolla on merkitystä eikä ole sattumaa, että kehittyneemmissä maissa on ollut uskontona kristinusko. Toki on muitakin muuttujia, mutta tosiaan on mainittu, että jos uskonto lähtee ajatuksesta "rukoile ja tee työtä", se mahdollistaa paremmin yhteiskunnan kehityksen kuin sellainen uskonto kuin hindulaisuus, jossa ollaan vaan karman varassa, synnytään uudelleen eikä voi samalla tavalla vaikuttaa elämänsä kulkuun ja menestyksen tavoittelu on merkityksetöntä.
Tässä vastauksessa korostuu luterilainen työmoraali, mutta suomalainen mielellään korostaakin eroa velttoihin katolilaisiin tai tylsiin kalvinisteihin tms. uskonnoilla on yleensä kehitystä ja sitä kautta myös älykkyyttä heikentävä vaikutus koska uskonnoissa halutaan pitäytyä traditiossa ja yleensä kaikki uusi on pelottavaa ja paheksuttavaa kunnes se lopulta hyväksytään. Liberaalit ajatukset ja usko tieteeseen vievät asioita eteenpäin ja vastaavasti tiukat uskonnolliset tulkinnat taakse päin.
Vierailija kirjoitti:
Nämähän ovat sellaisia asioita, mistä ei saa puhua tänä päivänä.
Kaavion mukaan Italialaiset ovat muita eurooppalaisia älykkäämpiä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joidenkin näkemysten mukaan uskonnolla on merkitystä eikä ole sattumaa, että kehittyneemmissä maissa on ollut uskontona kristinusko. Toki on muitakin muuttujia, mutta tosiaan on mainittu, että jos uskonto lähtee ajatuksesta "rukoile ja tee työtä", se mahdollistaa paremmin yhteiskunnan kehityksen kuin sellainen uskonto kuin hindulaisuus, jossa ollaan vaan karman varassa, synnytään uudelleen eikä voi samalla tavalla vaikuttaa elämänsä kulkuun ja menestyksen tavoittelu on merkityksetöntä.
..mutta siis toki vaikka Japanissa ei ole kristinuskoa ja se on teknologisesti todella kehittynyt. Ajoin siis takaa sitä, että uskonnolla voi olla vaikutusta, mutta koko paketilla on merkitystä: millaisessa asemassa uskonto on, miten se tukee taloudellista kehitystä (ideologisesti tai ettei ole ainakaan ristiriidassa), millainen kulttuuri on muuten, millaiset puitteet muuten yhteiskunnassa on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta miksi Suomi oli sitten Euroopan vähiten kehittyneitä maita 1800-luvulla, onko älykkyytemme muuttunut niin paljon lyhyessä ajassa. AP
Ilmainen koulutus kaikille saa aikaan ihmeitä, ja ravinteikas ruoka.
Hupsu!
Oletko luullut että koulutuksemme olisi ilmaista:) Se on käyttäjälleen maksutonta mutta kyllä me sen yhteiskunnan jäseninä maksamme työnteolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta ei kai löydy sellaista maata jossa olisi poikkeuksellisen korkea keskimääräinen älykkyys mutta olisi kehitysmaa. Jotain yhteyttä asioilla on.
Jos joudut käyttämään päiväsi veden hakuun ja polttopuiden keräämiseen ei jää mahdollisuutta paljon edes älyä hyödyntää ja jos olisitkin älykäs niin vanhempasi sanovat sinulle että meillä ei ole rahaa laittaa sinua kouluun ja se vesikin pitää hakea. Eli kun perustarpeet on tyydytetty voidaan vasta alkaa pohtimaan muuta ja älykin on taito joka myös kehittyy ja ainakin tietoa voidaan lisätä.
Luonnonolosuhteet ovat olleet ihan se ensimmäinen ratkaiseva tekijä ja selitys, miksi Euroopassa päästiin suotuisammin kehitykseen kiinni ja alettiin sitten kolonisoida esimerkiksi Afrikkaa, eikä päinvastoin. Varmasti olosuhteet vaikuttavat välillisesti myös älykkyyteen jonkin verran ravinnon kautta. Kuivissa paikoissa on hankalampaa saada aivoille kehityksen kannalta hyvää ja monipuolista ravintoa. Nämä ovat monisyisiä asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kukahan osaisi selittää tämän: https://pics.me.me/greece-2500-years-ago-rome-2000-years-ago-china-1800…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joidenkin näkemysten mukaan uskonnolla on merkitystä eikä ole sattumaa, että kehittyneemmissä maissa on ollut uskontona kristinusko. Toki on muitakin muuttujia, mutta tosiaan on mainittu, että jos uskonto lähtee ajatuksesta "rukoile ja tee työtä", se mahdollistaa paremmin yhteiskunnan kehityksen kuin sellainen uskonto kuin hindulaisuus, jossa ollaan vaan karman varassa, synnytään uudelleen eikä voi samalla tavalla vaikuttaa elämänsä kulkuun ja menestyksen tavoittelu on merkityksetöntä.
Tässä vastauksessa korostuu luterilainen työmoraali, mutta suomalainen mielellään korostaakin eroa velttoihin katolilaisiin tai tylsiin kalvinisteihin tms. uskonnoilla on yleensä kehitystä ja sitä kautta myös älykkyyttä heikentävä vaikutus koska uskonnoissa halutaan pitäytyä traditiossa ja yleensä kaikki uusi on pelottavaa ja paheksuttavaa kunnes se lopulta hyväksytään. Liberaalit ajatukset ja usko tieteeseen vievät asioita eteenpäin ja vastaavasti tiukat uskonnolliset tulkinnat taakse päin.
Ei kannata sotkea puuroja ja vellejä:)
Mutta siis on totta, että 1900-luvulla kristinusko on jo voinut edustaa konservatiivisuutta, joka on voinut olla kehityksen jarruna. Esimerkiksi seuraavassa linkissä uusia keksintöjä koviten vastustavat vanhoilliset, ehkä uskonnollisetkin ihmiset.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Innovaatio
Jos kuitenkin katsoo kristinuskoa pitemmältä aikaväliltä, sen olemassaolo ei ole ristiriidassa länsimaisen kehityksen kanssa.
Pelkkä henkisen kulttuurin suotuisuus ei tietysti pelkästään riitä, länsimaissa on myös ollut liikkeellä pääomaa.
Vierailija kirjoitti:
Keskimääräinen älykkyys vaihtelee paljon eripuolilla maailmaa
Itse asiassa siitä ei tiedetä. Mitään vertailtavissa olevaa dataa ei ole olemassa! Siis samanlaisin kriteerein eri maissa samaan aikaan tehtyä äo-tutkimusta.
Tatu Vanhasen kirjaa ei kannata nyt siteerata, äijähän keksi siihen lukuja ja rinnasti esimerkiksi vaammaisten lasten ja korkeakouluopiskelijoiden tutkimuksia!
https://fi.wikipedia.org/wiki/IQ_and_the_Wealth_of_Nations
"Vanhanen ja Lynn eivät tehneet itse perustutkimusta (ÄO-mittauksia maittain), vaan käyttivät olemassa olevaa aineistoa siten, että puuttuva data korvattiin laskemalla keskiarvoja olemassa olevista tutkimuksista. Eri aineistona käytetyt mittaukset ovat siis hyvin erilaisia ja ne on tehty useiden vuosikymmenien aikana, joten niiden vertailukelpoisuus voidaan kyseenalaistaa. Esimerkiksi El Salvadorin tulos 84 saatiin laskemalla keskiarvo sen kahden naapurimaan Guatemalan (79) ja Kolumbian (88) tutkimuksista. Kiinan tulosta 109,4, joka oli saatu Shanghaissa tehdystä tutkimuksesta, laskettiin kuudella pisteellä, koska tutkijat olettivat Kiinan maaseudun tulosten olevan alhaisempia. Ongelmia liittyi myös muihin yksittäisten maiden aineistoihin, jotka oli saatu yleistämällä jostakin pienestä ryhmästä kauan sitten tehty otos koko maata nykyään koskevaksi. Esimerkiksi Päiväntasaajan Guineankeskimääräinen ÄO-luku (59) oli estimoitu vammaisten lasten muodostaman ryhmän tulosten perusteella.[2] Lisää epävarmuutta tutkimukseen aiheuttaa se, että ottaakseen huomioon Flynnin ilmiön vaikutuksen eri aikoina tehtyihin tutkimuksiin tutkijat kasvattivat vanhempien tutkimuksien keskiarvoja eri määrillä.
Monet empiiriset tutkimukset, joihin Vanhanen ja Lynn nojasivat, oli tehty varsin pienillä otoksilla (useissa tapauksissa jopa alle sata henkilöä), joten kaikki havaitut erot eivät välttämättä saavuta tilastollista merkitsevyyttä. Toisen suuren ongelman aineiston luotettavuudelle muodostaa se, että testauskielenä ei aina ole käytetty tutkittavien äidinkieltä. Tämä pätee etenkin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa tehtyihin tutkimuksiin, joiden tulokset olivat erityisen matalia."
Tuossa viitataan ns. Flynnin efektiin. Kehittyneissä länsimaissa ÄO-tulokset nousevat niin, että asteikkoa on ollut pakko kalibroida, että keskiarvo pysyisi noin sadassa.
Syynä on mm. parempi terveydenhoito ja ravitsemus, jotka edesauttavat aivojen kehitystä.
Mutta iso syy on koulutuksessa. Mitä paremmin väestö on koulutettu, sitä paremmin se osaa vastata ÄO-testien tehtäviin.
Ja tyhmä perzukkikin tajunnee, että huonosti ravittu kehitysmaan asukas, joka ei ole koulua käynyt, pärjää silloin ÄO-testeissä aika heikosti. Varsinkin, jos testi on englanniksi ja testattava ei sitä osaa....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta ei kai löydy sellaista maata jossa olisi poikkeuksellisen korkea keskimääräinen älykkyys mutta olisi kehitysmaa. Jotain yhteyttä asioilla on.
Jos joudut käyttämään päiväsi veden hakuun ja polttopuiden keräämiseen ei jää mahdollisuutta paljon edes älyä hyödyntää ja jos olisitkin älykäs niin vanhempasi sanovat sinulle että meillä ei ole rahaa laittaa sinua kouluun ja se vesikin pitää hakea. Eli kun perustarpeet on tyydytetty voidaan vasta alkaa pohtimaan muuta ja älykin on taito joka myös kehittyy ja ainakin tietoa voidaan lisätä.
Miksi se pe**läpimaan opettaja sitten voi olla niin kallis kuin esität? Mitä tekisit opettajana tämmöisessä maassa? Minä ainakin laskisin hintani maksukyvyn maukaiseksi että saisin ko. maan elintason mukaisen palkan.
Elikkä logiikkasi pettää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta ei kai löydy sellaista maata jossa olisi poikkeuksellisen korkea keskimääräinen älykkyys mutta olisi kehitysmaa. Jotain yhteyttä asioilla on.
Jos joudut käyttämään päiväsi veden hakuun ja polttopuiden keräämiseen ei jää mahdollisuutta paljon edes älyä hyödyntää ja jos olisitkin älykäs niin vanhempasi sanovat sinulle että meillä ei ole rahaa laittaa sinua kouluun ja se vesikin pitää hakea. Eli kun perustarpeet on tyydytetty voidaan vasta alkaa pohtimaan muuta ja älykin on taito joka myös kehittyy ja ainakin tietoa voidaan lisätä.
Miksi se pe**läpimaan opettaja sitten voi olla niin kallis kuin esität? Mitä tekisit opettajana tämmöisessä maassa? Minä ainakin laskisin hintani maksukyvyn maukaiseksi että saisin ko. maan elintason mukaisen palkan.
Elikkä logiikkasi pettää.
No, jos maa ylipäänsä on köyhä ja useimmat elävät köyhyydessä kädestä suuhun ja ilman sosiaaliturvaa on parempi tehdä lapsia, että vanhuuden päivinä on huolehtija, niin tavoite jälkeläisen elämälle ei ole se, että hän kävisi kouluja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joidenkin näkemysten mukaan uskonnolla on merkitystä eikä ole sattumaa, että kehittyneemmissä maissa on ollut uskontona kristinusko. Toki on muitakin muuttujia, mutta tosiaan on mainittu, että jos uskonto lähtee ajatuksesta "rukoile ja tee työtä", se mahdollistaa paremmin yhteiskunnan kehityksen kuin sellainen uskonto kuin hindulaisuus, jossa ollaan vaan karman varassa, synnytään uudelleen eikä voi samalla tavalla vaikuttaa elämänsä kulkuun ja menestyksen tavoittelu on merkityksetöntä.
Tässä vastauksessa korostuu luterilainen työmoraali, mutta suomalainen mielellään korostaakin eroa velttoihin katolilaisiin tai tylsiin kalvinisteihin tms. uskonnoilla on yleensä kehitystä ja sitä kautta myös älykkyyttä heikentävä vaikutus koska uskonnoissa halutaan pitäytyä traditiossa ja yleensä kaikki uusi on pelottavaa ja paheksuttavaa kunnes se lopulta hyväksytään. Liberaalit ajatukset ja usko tieteeseen vievät asioita eteenpäin ja vastaavasti tiukat uskonnolliset tulkinnat taakse päin.
Ei kannata sotkea puuroja ja vellejä:)
Mutta siis on totta, että 1900-luvulla kristinusko on jo voinut edustaa konservatiivisuutta, joka on voinut olla kehityksen jarruna. Esimerkiksi seuraavassa linkissä uusia keksintöjä koviten vastustavat vanhoilliset, ehkä uskonnollisetkin ihmiset.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Innovaatio
Jos kuitenkin katsoo kristinuskoa pitemmältä aikaväliltä, sen olemassaolo ei ole ristiriidassa länsimaisen kehityksen kanssa.
Pelkkä henkisen kulttuurin suotuisuus ei tietysti pelkästään riitä, länsimaissa on myös ollut liikkeellä pääomaa.
Sekoitetaan sitten faktoja. Suurimmat loikat tieden kehityksessö tapahtuivat renesanssiajalla (jolloin etenkin katolinen kirkko kunnostautui niitä vastustaessaan.) ja toisaalta valitustuksen aikana jolloin vastustettiin uskontoa korostetun paljon. Lisäksi teollistuminen lähti liikkeelle englannista ja sitä ei motivoinut uskonnollisuus ja se että piti ehtiä käydä kirkossa useammin vaan puhtaasti talous ja etenkin puuvillan määrän voimakas kasvu. Kristittu plantaasien omistaja saattoi hyvin pitäytyä siirtomaissa orjatyövoimassa mutta Euroopassa piti puuvilla saada jotenkin muuten hyödynnettyjä ja siihen ratkaisuun vastaukseksi saatiin teollistuminen.
Mutta miksi Suomi oli sitten Euroopan vähiten kehittyneitä maita 1800-luvulla, onko älykkyytemme muuttunut niin paljon lyhyessä ajassa. AP