”Sä oot ihan punanen!” Tiedetään. Pitääkö sitä aina sanoa?!
En minäkään sano, että ”sulla on vähä kierot silmät!”.
Kesä ja aurinko. Puoli päivää ulkona ja naama punoittaa koko pitkän kesän. Mua ei haittaa, ei enää, kun olen ns. aikuistunut ja hyväksynyt asian. En rusketu, mä punastun.
Sit on aina näitä ”sä oot punanen” - lausujia.
En minä nyt niiiiin punainen ole, että pitäs epäillä jotain palovammaa.
Kommentit (91)
ruusu tai couperlosa. KAnnattaa käyttää aurinkokertoimella olevaa rasvaa... Lisäksi joitain ruoka-aineita ei tulisi käyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vaihda ihonhoitoaineet.
Nuorempana asia kiusasi kovin mutta nykyään en enää välitä.
Muita tuntuu silti asia kiusaavan aina silloin tällöin. Näen kyllä muitakin punanaamoja esim. kaupassa. Mietin että kauhistellaanko niillekin.
Ap
Meidän äiti on tuollainen, etsii ihmisistä jotain kommentoitavaa. Näppy, punakkuus, ihottuma, luomi jne.
Pahinta jos tivaa painoa ja ehdottaa välittömästi puntarilla käyntiä, eikä tarvise olla hyväkään tuttu kyseessä. 😨
Mulla on couperosa. Onneksi aika lievä. En ymmärrä myöskään näitä kommentteja että "oot ihan punainen!". Mitä siihen niinkun pitäisi vastata? "Jaa, no sinä olet ihan vihreä". Ja en varmaan tiedä itse että olen punainen, kiitos kovasti huomiosta.
Tiedän tunteen. Mulla on todella herkät silmät mitkä verestää ja kutiaa usein monestakin syystä, vaikka käytän kosteuttavia silmätippoja. Etenkin huonojen yöunien jälkeen silmät punoittaa helposti, ja ihan joka ikinen kerta kuulen että "onpas sun silmät punaiset!".
Miksi niitä pitää kommentoida?? Minäkin olen miettinyt että pitäisi varmaan alkaa huomauttaa takaisin että onpas sun hiukset rasvaiset, tai onpas sulla iso nenä..
Vierailija kirjoitti:
Mulla on couperosa. Onneksi aika lievä. En ymmärrä myöskään näitä kommentteja että "oot ihan punainen!". Mitä siihen niinkun pitäisi vastata? "Jaa, no sinä olet ihan vihreä". Ja en varmaan tiedä itse että olen punainen, kiitos kovasti huomiosta.
Kauheinta oli joskus nuorempana olla vaikkapa osa jotakin ryhmää ja sitten joku kiinnitti huomion minuun mainitsemalla punakkuudestani. MIKSI?
Sitten punastuin kyllä ihan häpeästä, hiki alkoi pistelemään kainaloissa ja vatsa kierähti ylösalaisin. Enää en punastele, mutta iho helposti punoittaa juurikin auringon vuoksi.
Ap
Tuijota hitaasti, ja sano "niin"? Ja nosta vähän kulmakarvaa. Tai katso ihmistä päästä varpaisiin, takaisin, ja naurahda silleen pilkallisesti. Vastaa "vai niinkö" ja naurahda uudestaan, katso muita läsnäolijoita ja kohauta merkitsevästi kulmia.
Vihaan tuota kun joku sanoo että oot ihan punainen. Vihaan siksi, että olen monet itkut itkenyt koska olen punainen kasvoista ja haluaisin enemmän kuin mitään muuta olla normaalin värinen. Onneksi iän myötä olen oppinut edes vähän hyväksymään tämän punaisuuden. Silti tuo tuntuu joka kerta pahalta.
Couperosa mullakin, ei häviä ikinä. Ainoa keino peittää. Käytän aina kun liikun ihmisten ilmoilla kevyttä meikkivoidetta. Jotkut kiinnittää siihenkin huomiota ja kyselee kuinka olen niin ruskettunut. Sanon että ulkoilen niin paljon että väkisinkin päivettyy naama.
Vierailija kirjoitti:
Tuijota hitaasti, ja sano "niin"? Ja nosta vähän kulmakarvaa. Tai katso ihmistä päästä varpaisiin, takaisin, ja naurahda silleen pilkallisesti. Vastaa "vai niinkö" ja naurahda uudestaan, katso muita läsnäolijoita ja kohauta merkitsevästi kulmia.
Minun tekemänäni tuo olisi kuin jotain huonoa komediaa :D
Mutta tuo ”niin?” kysyvästi on hyvä. Usein sanon vaan että no mun iho on tällanen, mutta miksi mun pitäs selitellä sitä ihmisille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on couperosa. Onneksi aika lievä. En ymmärrä myöskään näitä kommentteja että "oot ihan punainen!". Mitä siihen niinkun pitäisi vastata? "Jaa, no sinä olet ihan vihreä". Ja en varmaan tiedä itse että olen punainen, kiitos kovasti huomiosta.
Kauheinta oli joskus nuorempana olla vaikkapa osa jotakin ryhmää ja sitten joku kiinnitti huomion minuun mainitsemalla punakkuudestani. MIKSI?
Sitten punastuin kyllä ihan häpeästä, hiki alkoi pistelemään kainaloissa ja vatsa kierähti ylösalaisin. Enää en punastele, mutta iho helposti punoittaa juurikin auringon vuoksi.
Ap
Muistan liiankin hyvin tuollaisia tilanteita koulusta. Kun joku huomautti punaisuudesta, häpeä vyöryi ylitseni,musertaen itsetunnon rippeet ja punastuin vain entistä enemmän. Jo valmiiksi epävarmalle teinille tuo oli aivan kamalaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on couperosa. Onneksi aika lievä. En ymmärrä myöskään näitä kommentteja että "oot ihan punainen!". Mitä siihen niinkun pitäisi vastata? "Jaa, no sinä olet ihan vihreä". Ja en varmaan tiedä itse että olen punainen, kiitos kovasti huomiosta.
Kauheinta oli joskus nuorempana olla vaikkapa osa jotakin ryhmää ja sitten joku kiinnitti huomion minuun mainitsemalla punakkuudestani. MIKSI?
Sitten punastuin kyllä ihan häpeästä, hiki alkoi pistelemään kainaloissa ja vatsa kierähti ylösalaisin. Enää en punastele, mutta iho helposti punoittaa juurikin auringon vuoksi.
Ap
Muistan liiankin hyvin tuollaisia tilanteita koulusta. Kun joku huomautti punaisuudesta, häpeä vyöryi ylitseni,musertaen itsetunnon rippeet ja punastuin vain entistä enemmän. Jo valmiiksi epävarmalle teinille tuo oli aivan kamalaa.
Niin oli :(
Ap
Tai sitten ne paloauto - vihjailut.
”Arvatkaa mikä on yhtä punainen kuin paloauto?”
ja sitten hihitystä ja minuun tuijottelua.
Minä teille vielä paloautot näytän.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Meidän äiti on tuollainen, etsii ihmisistä jotain kommentoitavaa. Näppy, punakkuus, ihottuma, luomi jne.
Pahinta jos tivaa painoa ja ehdottaa välittömästi puntarilla käyntiä, eikä tarvise olla hyväkään tuttu kyseessä. 😨
Anteeksi,ikävää sanoa äidistäsi näin, mutta vaikuttaa todella ikävältä tavalt :/
Mullakin on couperosa/ruusufinni. Ihme kyllä siitä ei huomautella, kun talvella toimiston kuivassa sisäilmassa alkaa usein posket helottaa kirkkaanpunaisena. Mutta tulepa sieltä pakkasesta sisälle, niin eivät ihmiset malta olla nauravana huomauttamatta että onpa sulla punainen nenä! Se on ilmeisesti jotain niin vastustamatonta, että eivät vaan voi pitää suutaan kiinni. Ensi talvena olen päättänyt alkaa vastaamaan, että kiva että mun ihosairauteni on susta niin huvittavaa.
Niin just, miksi ihmeessä on pakko sanoa kaikesta näkemästään!?! "Sul on tosi iso näppylä leuassa" samalla irvistäen tai "Sä punastuit, sun naama meni ihan punaseks!!" huutaen niin, että kaikki varmasti kuulee ja katsoo, mikä ei mitenkään helpota tilannetta.
Mulla on kuperoosa, luonnostaan punainen ja helposti punastuva iho. Et vissiin ole tiennyt sellasesta? Mitä haluat tietää? Kerron mielelläni, ja varsinkin esittelen mielelläni. Katso nyt, tässä on punaista ja tässä ja tässä ja usein koko naama ja kaula on ihan helvetin punaisia. Luuletko että on kivaa? No ihan vaan tiedoksesi, ei ole. Varsinkaan kun tyhmät ja epäkohteliaat kyselee ja kiinnittää huomiota koko ajan.
Mulla myös aurinko saa naaman punaiseksi. Muut saa rusketuksen, mä saa punastuksen. Eikä se muutu millään rusketukseksi, vaan pysyy punaisena kunnes talvi taas haalistaa normaaliksi. Lisäksi käsivarsiin ja jalkoihin tulee punaista kutisevaa ihottumaa vaikka mitä tekis. Paras välttää aurinkoa, 5 min altistuskin on jo liikaa.
Jos joku jotain ikävää kommentoi, kysyn vaan isoon ääneen, että OLIKO MUUTA ASIAA?
Mikä helkutin tarve ihmisillä on mainita nimenomaan siitä jos joku on punainen?! Ikinä en ole kuullut että kukaan olisi sanonut vaikka että "onpa sulla paljon finnejä", "onpa sulla mustat silmänaluset" tai "onpa sulla oudot hampaat".
Vaihda ihonhoitoaineet.