Lue keskustelun säännöt.
Miksi käytät alkoholia? Tai jos et käytä, miksi olet käyttämättä?
30.04.2018 |
Kaikki vastaamaan, kerro myös ikäsi ja jotain elämäntilanteestasi.
Ja aiotko käyttää alkoholia tänään/huomenna?
Kommentit (39)
Vierailija kirjoitti:
En käytä koska olen huomannut että se ei sovi minulle. En koskaan osaa tyytyä vähään, vaan aina menee ryyppäämiseksi. Niinpä olen sitten ilman. M40
Sama juttu.
M40
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käytän alkoholia lähinnä ruuan kanssa (ravintoloissa - ruokalajiin sopiva viini ikäänkuin luo uuden ulottuvuuden) tai olutta saunajuomana (1-2 pulloa).
En käytä alkoholia tuon enempää, sillä jo kolmen tai neljänkin annoksen juominen ilmenee seuraavana päivänä väsymyksenä (ei siis krapulana, vaan kuin ei olisi nukkunut tarpeeksi), on jotenkin vetämätön olo. Seurustelukumppanini ei migreeninsä takia myöskään voi ottaa hirveitä määriä alkoholia, eli miksi sitä yksin kiskoisin. :)
Olen nelikymppinen nainen enkä aio ottaa tänään tai huomenna.
En käytä. Olen huomannut, että on olemassa laaja kirjo paljon parempia päihteitä.
En juurikaan pidä alkoholin mausta ja vaikutuksista. En ole absolutisti, mutta erittäin harvoin juon alkoholipitoisia juomia. Ei vaan maistu. En käytä alkoholia tänään enkä huomenna. Olen valmistanut vapuksi simaa ja kotikaljaa ja niillä mennään koko porukka. Nainen 53 v , naimisissa , teini-ikäiset lapset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En käytä, koska en pidä humalassa olemisesta tai alkoholijuomien mausta.
Joskus teininä dokaaminen oli kivaa lähinnä siksi, että se oli jännää ja kiellettyä. Nyt kun se ei enää ole, humalassa oleminen lähinnä ärsyttää. En oikein ymmärrä, miksi niin monet aikuiset juovat humalahakuisesti, kun ainakin itselleni humalassa oleminen ei ole mitenkään kovin miellyttävä kokemus.
En aio ottaa. Olen käyttänyt alkoholia 14-vuotiaasta asti joka vappu kesätyövappuja lukuunottamatta. Tänä vappuna on eka vappu, kun mennään laitticolalla. Olen tyytyväinen.
N50
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jännä että miehet vastaavat tähän hanakammin.
Olen käyttänyt alkoholia monta vuotta säännöllisesti helpottamaan elämäntilanteesta ja ihmissuhteista johtuvaa stressiä ja pahaa mieltä, kunnes tajusin ettei se auta eikä edistä tavoitteitani millään tavalla joten päätin lopettaa ja saattaa mennä pitkä aika ennen kuin huvittaa koskea alkoholiin positiivisessa tarkoituksessa juhlajuomana.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erittäin harvoin käytän alkomahoolia enkä sitä oikein kaipaakaan. Yleensä rahaa tarvitaan johonkin järkevämpään.
Muutaman kerran on myös käynyt niin, että olen sellaisesta 4,7% tavarasta saanut itselleni huonon olon. Sitten 5 tuntia juomisen jälkeen on pää pöntössä huonon olon takia. Ilmeisesti johtuu hiivapitoisista juomista. Pää kestää paremmin vastaavia 5,5% tuotteita. Mutta aina on mielessä tuo huono olo, joka vaanii. Ei halua huonoa oloa vaivaisesta puolen litran miedosta juomasta enää.
N42
Alkoholi rentouttaa ja lievittää ahdistusta, kohottaa mielialaa.
Noiden vaikutusten takiahan sitä yleensä juodaan.
Monien juomien maku miellyttää.
Alkoholi kääntyy liiallisesti nautittuna itseään vastaan.
Nuorena oli hauska käydä baarissa viikonloppuna ja ottaa ihan reilu humala.
Perheen myötä alkon käyttö on vähentynyt olemattomaksi.
Yhden oluen olen nauttinut tämän vappuviikonlopun aikana.
En humallu lasten nähden, enkä hanki krapulaa( joka tulee nykyään herkästi).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En juurikaan juo, kuten ei miehenikään. Olemme molemmat kasvaneet alkoholistiperheessä.
Mies saattaa juoda oluen saunassa tai jääkiekko-ottelua katsellessa. Minä juon saunaoluen ehkä pari kertaa vuodessa. Joskus harvoin ostamme viinipullon, josta hömpsimme lasilliset sitten, kun lapsi on jo nukkumassa. Toista lasillista en ota, koska sitten se jo menee päähän ja seuraavana päivänä on töhnäinen olo ja pää kipeä. Muutaman viikon päästä kaadamme loppupullollisen viemäriin, kun viini on jäänyt taas kerran juomatta.
Nuorena kyllä join rankemmin, usein vedin räkäkännit baari-iltana. Sitten tajusin olevani matkalla siihen elämään, jota vanhempani elävät. Lopetin juomisen. Nyt meillä on siis oma lapsikin ja olen sitä mieltä, että kun lapsi on kotona (siis aina, meillä ei ole ns. turvaverkkoa lastenhoitopalveluihin), ainakin toisen vanhemman täytyy olla täysin selvin päin. Onneksi se ei ole meille mikään ongelma.
En käytä alkoholia. Se on pahaa ja jos sitä enemmän juo, alkaa väsyttää. Minä osaan olla hauska, nokkela ja sosiaalinen ilman alkoholia. En keksi mitään syytä juoda alkoholia. Viimeksi join vähän jotain metsämansikkalikööriä limsan kanssa ehkä 7 vuotta sitten lasillisen ja heti oli maha sekaisin.
En juo myöskään kahvia, sekin on pahaa kuin myrkky.
Myöskään aikuinen tyttäreni ei juo koskaan alkoholia, ei vaikka on asunut vuoden Ranskassakin. Ostin tyttärelle hänen synttäreilleen alkoholia kun hän oli yläasteella, maistoi silloin niitä ja totesi että helvetin pahaa on, siihen se sitten hänelläkin jäi.
Mieheni juo joskus yhden saunakaljan (tosin ei olla saunottu pariin vuoteen) tai jos on ostettuna niin ottaa iltaisin pienen hömpsyn brandya tai konjakkia, ihan vaan lääkkeeksi.
En ole koskaan ollut mikään bilettäjä, enkä nauti olla humalaisten ihmisten seurassa mitenkään erityisesti. Nuorempana kävin joskus yökerhoissa ystävättärien kanssa tanssimassa ja juttelemassa mukavia, silloin otin joskus jotain drinkkejä mutta yhtä tyhjän kanssa ne oli, mitään eroa ei ollut otanko cokista vai jotain alkoholipitoista.
En ole koskaan ymmärtänyt miksi juhliminen tarkoittaa sitä että juodaan alkoholia. Mulle juhliminen on ystäviä, paremmat vaatteet, parempaa ruokaa, yhdessä oloa jne. Ihmisten virosta rahtaamat alkoholit juhlia varten on järjettömiä. Mielestäni se on tylsän ihmisen merkki jos ei osaa pitää hauskaa ilman alkoholia. Humala on kuitenkin aivojen myrkytystila, joten ei se oikeasti tee mistään ihmisestä hauskempaa kuin omasta mielestään, sitten kun krapulassa miettii niin huomaa että ei ollutkaan hauska vaan nolo.
N43
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En käytä enää. Jännitän sosiaalisia tilanteita ja olen niissä niin uuvuttavan tietoinen itsestäni, että tulen aina juoneeksi enemmän kuin aioin ja liikaa. Sitten kärsin aivan kammottavasta krapulasta 1-2 päivää. Totesin viimeinkin ettei tämä kuvio vaan toimi, että on parempi lopettaa (myös niihin "bileisiin" osallistuminen, kun en pärjää niissä omana itsenäni).
N.30
Vierailija kirjoitti:
Käytän koska kännissä on kivaa
Samaa sanoi isäni. Menetti kaiken elämästään, yksin eli viimeiset vuodet kun alkoholisti-vaimo kuoli suht nuorena, itse kuoli 61-vuotiaana munuaissyöpään (syövät on yleisia alkoholisteilla). Diabetes ja muitakin tauteja oli molemmilla jotka varmasti olivat puhjenneet juuri ryyppäämisen takia.
Vierailija kirjoitti:
Jännä että miehet vastaavat tähän hanakammin.
Olen käyttänyt alkoholia monta vuotta säännöllisesti helpottamaan elämäntilanteesta ja ihmissuhteista johtuvaa stressiä ja pahaa mieltä, kunnes tajusin ettei se auta eikä edistä tavoitteitani millään tavalla joten päätin lopettaa ja saattaa mennä pitkä aika ennen kuin huvittaa koskea alkoholiin positiivisessa tarkoituksessa juhlajuomana.
Ap
Tiesitkö että alkoholi aiheuttaa masennusta? Siten on outoa että ihmiset yrittävät sillä parantaa henkistä pahaa oloaan. Se alkoholi on kavala myrkky kun se vaikuttaa suoraan aivoihin.
Siksi juon, että unohdan murheet, rentoudun ja tulen hyvälle tuulelle.
Mun masennus parantui, kun jätin alkoholin. Olisinpa tajunnut aikaisemmin. Lääkitsin henkistä pahaa oloani alkoholilla tajuamatta, että se paha olo johtui alkoholista. On edelleen joskus huonoja päiviä ja hetkiä, mutteivat aiheuta masennusta tai ahdistusta. Alkoholi niitä hirveitä ahdistuksia aiheutti!
Puuhailen kotona kaikenlaista, pesen pyykkiä, teen ruokaa, järjestelen paikkoja jne. Siinä samalla menee muutama olut hörppiessä. Saunaan saunaolut ja isolle iltaruualle jotain hyvää viiniä. Päivät menee töissä ja iltapäivä kuntosalilla. Harvemmin vedän kännejä, siis tosi harvoin. Jäykkää en tykkää juoda sellaisenaan, pitää olla jotain mihin sekoittaa, tuoremehu tms. Tänään sivistyneesti muutama olut ja viiniä.
En käytä koska olen huomannut että se ei sovi minulle. En koskaan osaa tyytyä vähään, vaan aina menee ryyppäämiseksi. Niinpä olen sitten ilman. M40