Lue keskustelun säännöt.
Haenkohan olematonta naista?
Aldarel
29.04.2018 |
Heippa vaan Vauva-foorumi!
Olen tässä jo muutaman tovin etsineenä alkanut miettimään, onko hakemaani naista oikeastaan olemassa. Ainakaan siinä määrin, että sellaiseen sattuisin törmäämään. Tietenkin mukana on myös se fakta, että toisinkin päin pitäisi vielä natsata. Olen kahlannut läpi tuhansittain naisten profiileja Tinderissä, jonka perusteella nyt mietin näitä asioita.
Haen henkilöä, jonka kanssa voisin kuvitella rakentavani yhteistä tulevaisuutta turvallisen, rakastavan ja vakaan ydinperheen kontekstissa, joten näihin asioihin kiinnitän huomiota:
- samansuuntaiset tavoitteet elämälle
- lapseton nyt, haluaa lapsia tulevaisuudessa
- ei tupakoi, ei huumeita, alkoholi korkeintaan kohtuukäyttönä (mielellään harvoin kuten itsellä), ei tatuointeja tai lävistyksiä (korvakorut ok) -- nämä siksi, että haluan kumppaniltani tietynlaista elämänhallintaa etenkin perhettä ajatellen
- ei lemmikkejä (tällä ei varsinaisesti hakukontekstiin merkitystä, mutta olen vähän allerginen)
- tasainen, positiivisen aurinkoinen luonne, mielenterveys muutenkin kunnossa
- perhearvot tärkeitä
- paljon ME-henkeä sekä arjen että juhlan aikaan
- halua rakentaa yhteistä tulevaisuutta (tarkennettakoon vielä, että en ole hakemassa kotiorjaa, teen mielelläni kotitöitä ja esim ruoanlaitto on mukavaa)
- töissä itselleen mielekkäässä, vakaan oloisessa paikassa (väliaikainen työttömyys ja vanhempainvapaat täysin ok, päämäärätön haahuilu ei)
- koulutuksella ei suuremmin väliä, kunhan on yhteistä henkisellä puolella, toki bonuksena oman kaltainen koulutustausta
- jonkun sortin elämänhallinta rahan osalta, ettei kaikki pala mitä tulee käteen samoin tein, vaan vähän pidemmällä tähtäimellä ajattelua
- ei polttavia tarpeita matkustella pitkin maapalloa joka vuosi
- omasta mielestäni nätti (tähän mahtuu paljon erilaisia naistyyppejä), normaalipainoinen tai vähän sitä isompi, mielestäni terveellinen liikkuminen ja syöminen herkutteluineen on hyvä juttu, fitnessille elämänsä omistavaa en ymmärrä
Nyt joku varmasti miettii, että onhan noitakin naisia olemassa, mutta eihän tämä homma tietenkään yksisuuntaisena katuna toimi. Itsestäni voin sanoa kaikki nuo yllä olevat asiat, joten ajatuksena on joko kohtaanto-ongelma tai sitten se, että naama ja/tai kroppa ei miellytä, tai sitten ainakin stereotypiana tylsä ja turvallinen dippainssimies ei vaan väräytä kiinnostusta.
Jos nyt jotakuta sattuu kiinnostamaan tutkia enemmän, niin linkkasin Tinder-profiilini verkkosivun kautta avattavaksi, nimimerkillä @aldarel löytyy gotinder comista.
Mutta niin, mitä ajatuksia hakuni herättää? Ystäviltä on kuullut sellaista kommenttia, ettei kannattaisi noista juuri poiketa, sillä ansaitsisin tälläisen ihmisen, mutta toisaalta jos niitä ei ole, on hieman huonompi juttu. Jos mieleen tulee jotain muuta, missä olisi parantamisen varaa, ideoita otetaan avoimesti vastaan.
Kiitos kaikille. :)
Kommentit (755)
Aldarel kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa-a. Täsmään ap:n listaan lähes täysin, tosin intohimoni on matkustelu, siitä ap antaisi minulle miinuksen. Mutta en kyllä ymmärrä miksi, palkkani on sen verran kova, että matkustelun lisäksi saan siirrettyä joka kuukausi palkastani siivun myös asuntosäästötilille. Ja elämääni mahtuu muutakin kuin matkustelu. Niin ja ikäni, olen jo 35. Siitäkin ap antaisi ison miinuksen. Tuttavapiirissäni tosin moni akateeminen nainen on saanut esikoisen vasta melkein nelikymppisenä, joten...
Mutta en usko, että minä syttyisin ap:sta. Hänestä tulee jotenkin kontrolloiva mielikuva.
Luultavasti matkusteluinto olisi sen verran eriävä, että haluaisit mieluummin aktiivisen matkaajan kumppaniksesi. Ja se on täysin ok! Meille jokaiselle on se joku.
Ottamatta mitenkään yksittäistapauksiin kantaa, niin on ihan lääketieteellinen fakta, että mitä lähemmäs neljääkymppiä (tai sen yli) synnyttävä äiti on, sen todennäköisempää on sattua jotain odottamatonta. Hienoa, että heille on siunaantunut terveitä lapsia, mutta ei se mikään tae ole.
AP
Eli jos minä kerron, että rakas harrastukseni on matkustelu, niin sinä et ole valmis lähtemään mukaan asiaan, joka on minulle tärkeä? Kyllä minä olisin valmis lähtemään mukaan sinun harrastuksiin, vaikka ne lähtökohtaisesti ei kiinnostaisi minua pätkääkään. Jos ne olisi sinulle tärkeitä juttuja, niin sitten ne olisi myös minulle tärkeitä, ja opettelisin tykkäämään niistä. Siis jos olisimme yhdessä tai haluaisimme olla yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aldarel kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa-a. Täsmään ap:n listaan lähes täysin, tosin intohimoni on matkustelu, siitä ap antaisi minulle miinuksen. Mutta en kyllä ymmärrä miksi, palkkani on sen verran kova, että matkustelun lisäksi saan siirrettyä joka kuukausi palkastani siivun myös asuntosäästötilille. Ja elämääni mahtuu muutakin kuin matkustelu. Niin ja ikäni, olen jo 35. Siitäkin ap antaisi ison miinuksen. Tuttavapiirissäni tosin moni akateeminen nainen on saanut esikoisen vasta melkein nelikymppisenä, joten...
Mutta en usko, että minä syttyisin ap:sta. Hänestä tulee jotenkin kontrolloiva mielikuva.
Luultavasti matkusteluinto olisi sen verran eriävä, että haluaisit mieluummin aktiivisen matkaajan kumppaniksesi. Ja se on täysin ok! Meille jokaiselle on se joku.
Ottamatta mitenkään yksittäistapauksiin kantaa, niin on ihan lääketieteellinen fakta, että mitä lähemmäs neljääkymppiä (tai sen yli) synnyttävä äiti on, sen todennäköisempää on sattua jotain odottamatonta. Hienoa, että heille on siunaantunut terveitä lapsia, mutta ei se mikään tae ole.
AP
Googleta paternal age effect.
Vanhat isät aiheuttavat vammaisuutta, alhaisen älykkyysosamäärän, kohonneen riskin tiettyihin syöpiin, autismia, skitsofreniaa jne.
Eli itselläsi on kiire.
Vierailija kirjoitti:
Aldarel kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa-a. Täsmään ap:n listaan lähes täysin, tosin intohimoni on matkustelu, siitä ap antaisi minulle miinuksen. Mutta en kyllä ymmärrä miksi, palkkani on sen verran kova, että matkustelun lisäksi saan siirrettyä joka kuukausi palkastani siivun myös asuntosäästötilille. Ja elämääni mahtuu muutakin kuin matkustelu. Niin ja ikäni, olen jo 35. Siitäkin ap antaisi ison miinuksen. Tuttavapiirissäni tosin moni akateeminen nainen on saanut esikoisen vasta melkein nelikymppisenä, joten...
Mutta en usko, että minä syttyisin ap:sta. Hänestä tulee jotenkin kontrolloiva mielikuva.
Luultavasti matkusteluinto olisi sen verran eriävä, että haluaisit mieluummin aktiivisen matkaajan kumppaniksesi. Ja se on täysin ok! Meille jokaiselle on se joku.
Ottamatta mitenkään yksittäistapauksiin kantaa, niin on ihan lääketieteellinen fakta, että mitä lähemmäs neljääkymppiä (tai sen yli) synnyttävä äiti on, sen todennäköisempää on sattua jotain odottamatonta. Hienoa, että heille on siunaantunut terveitä lapsia, mutta ei se mikään tae ole.
AP
Tietenkin on lääketieteellinen fakta että nelikymppisen naisen lisääntyminen ei ole yhtä helppoa kuin kaksikymppisen naisen.
Mutta miksi sinä et ole vielä perustanut perhettä? Kerrot, että sinulla on ollut suhteita, avoliittoja. Miksi et tehnyt niihin lapsia? Et sinäkään mikään nuori nimittäin enää ole.
Suhteita, ei avoliittoja. Tämä pisin niistä oli se, joka kaverillistui. Muutenkin olin vielä kovin nuori silloin enkä ollut mielestäni valmis siihen. Nämä myöhemmät sitten ovat olleet noin vuoden pituisia, ja sellaisella tutustumisajalla en uskalla sitoutua lapsien tekemiseen. Se on iso päätös elämässä ja silloin pitää olla asiat hyvin kunnossa. Haluan olla se vastuullinen aikuinen.
AP
Vierailija kirjoitti:
Aldarel kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa-a. Täsmään ap:n listaan lähes täysin, tosin intohimoni on matkustelu, siitä ap antaisi minulle miinuksen. Mutta en kyllä ymmärrä miksi, palkkani on sen verran kova, että matkustelun lisäksi saan siirrettyä joka kuukausi palkastani siivun myös asuntosäästötilille. Ja elämääni mahtuu muutakin kuin matkustelu. Niin ja ikäni, olen jo 35. Siitäkin ap antaisi ison miinuksen. Tuttavapiirissäni tosin moni akateeminen nainen on saanut esikoisen vasta melkein nelikymppisenä, joten...
Mutta en usko, että minä syttyisin ap:sta. Hänestä tulee jotenkin kontrolloiva mielikuva.
Luultavasti matkusteluinto olisi sen verran eriävä, että haluaisit mieluummin aktiivisen matkaajan kumppaniksesi. Ja se on täysin ok! Meille jokaiselle on se joku.
Ottamatta mitenkään yksittäistapauksiin kantaa, niin on ihan lääketieteellinen fakta, että mitä lähemmäs neljääkymppiä (tai sen yli) synnyttävä äiti on, sen todennäköisempää on sattua jotain odottamatonta. Hienoa, että heille on siunaantunut terveitä lapsia, mutta ei se mikään tae ole.
AP
Googleta paternal age effect.
Vanhat isät aiheuttavat vammaisuutta, alhaisen älykkyysosamäärän, kohonneen riskin tiettyihin syöpiin, autismia, skitsofreniaa jne.
Eli itselläsi on kiire.
Miesten hedellmällisyys myös laskee reippaasti heti 20v iästä eteenpäin.
Ja isän ikä lisää keskenmenon riskiä todella paljon, sen takia monet vanhojen miesten (yli 35v) lisääntyvät saa jatkuvia keskenmenoja.
"Vanhat isät aiheuttavat vammaisuutta, alhaisen älykkyysosamäärän, kohonneen riskin tiettyihin syöpiin, autismia, skitsofreniaa jne."
Tuo selittäneekin naisten tason tällä foorumilla. Suurimmalla osalla siis vanha isä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aldarel kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aldarel kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa-a. Täsmään ap:n listaan lähes täysin, tosin intohimoni on matkustelu, siitä ap antaisi minulle miinuksen. Mutta en kyllä ymmärrä miksi, palkkani on sen verran kova, että matkustelun lisäksi saan siirrettyä joka kuukausi palkastani siivun myös asuntosäästötilille. Ja elämääni mahtuu muutakin kuin matkustelu. Niin ja ikäni, olen jo 35. Siitäkin ap antaisi ison miinuksen. Tuttavapiirissäni tosin moni akateeminen nainen on saanut esikoisen vasta melkein nelikymppisenä, joten...
Mutta en usko, että minä syttyisin ap:sta. Hänestä tulee jotenkin kontrolloiva mielikuva.
Luultavasti matkusteluinto olisi sen verran eriävä, että haluaisit mieluummin aktiivisen matkaajan kumppaniksesi. Ja se on täysin ok! Meille jokaiselle on se joku.
Ottamatta mitenkään yksittäistapauksiin kantaa, niin on ihan lääketieteellinen fakta, että mitä lähemmäs neljääkymppiä (tai sen yli) synnyttävä äiti on, sen todennäköisempää on sattua jotain odottamatonta. Hienoa, että heille on siunaantunut terveitä lapsia, mutta ei se mikään tae ole.
AP
Tietenkin on lääketieteellinen fakta että nelikymppisen naisen lisääntyminen ei ole yhtä helppoa kuin kaksikymppisen naisen.
Mutta miksi sinä et ole vielä perustanut perhettä? Kerrot, että sinulla on ollut suhteita, avoliittoja. Miksi et tehnyt niihin lapsia? Et sinäkään mikään nuori nimittäin enää ole.
Suhteita, ei avoliittoja. Tämä pisin niistä oli se, joka kaverillistui. Muutenkin olin vielä kovin nuori silloin enkä ollut mielestäni valmis siihen. Nämä myöhemmät sitten ovat olleet noin vuoden pituisia, ja sellaisella tutustumisajalla en uskalla sitoutua lapsien tekemiseen. Se on iso päätös elämässä ja silloin pitää olla asiat hyvin kunnossa. Haluan olla se vastuullinen aikuinen.
AP
Eli olet 32 etkä ole koskaan elämässäsi asunut yhdessä naisen kanssa? Hmm.
Sinänsä olen kanssasi samaa mieltä siitä, että alle vuoden suhteeseen ei lasta kannata tehdä. Mutta hmm hmm. Onko mielestäsi vika sinussa vai naisissa, kun yksikään suhteesi ei koskaan ole edennyt yhdessä asumiseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aldarel kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa-a. Täsmään ap:n listaan lähes täysin, tosin intohimoni on matkustelu, siitä ap antaisi minulle miinuksen. Mutta en kyllä ymmärrä miksi, palkkani on sen verran kova, että matkustelun lisäksi saan siirrettyä joka kuukausi palkastani siivun myös asuntosäästötilille. Ja elämääni mahtuu muutakin kuin matkustelu. Niin ja ikäni, olen jo 35. Siitäkin ap antaisi ison miinuksen. Tuttavapiirissäni tosin moni akateeminen nainen on saanut esikoisen vasta melkein nelikymppisenä, joten...
Mutta en usko, että minä syttyisin ap:sta. Hänestä tulee jotenkin kontrolloiva mielikuva.
Luultavasti matkusteluinto olisi sen verran eriävä, että haluaisit mieluummin aktiivisen matkaajan kumppaniksesi. Ja se on täysin ok! Meille jokaiselle on se joku.
Ottamatta mitenkään yksittäistapauksiin kantaa, niin on ihan lääketieteellinen fakta, että mitä lähemmäs neljääkymppiä (tai sen yli) synnyttävä äiti on, sen todennäköisempää on sattua jotain odottamatonta. Hienoa, että heille on siunaantunut terveitä lapsia, mutta ei se mikään tae ole.
AP
Googleta paternal age effect.
Vanhat isät aiheuttavat vammaisuutta, alhaisen älykkyysosamäärän, kohonneen riskin tiettyihin syöpiin, autismia, skitsofreniaa jne.
Eli itselläsi on kiire.
Äläs nyt f-emakko jaksa.
ap?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Vanhat isät aiheuttavat vammaisuutta, alhaisen älykkyysosamäärän, kohonneen riskin tiettyihin syöpiin, autismia, skitsofreniaa jne."
Tuo selittäneekin naisten tason tällä foorumilla. Suurimmalla osalla siis vanha isä.
Suomessa itse asiassa autistisukupolvella on vanhat isät.
Lapsuusajan syövät, autismi jne. on lisääntyneet räjähdysmäisesti vanhojen miesten lisääntyessä.
Ennen melkein kaikkien isät oli siinä 20-30v.
Tutkijat pitää vanhojen miesten lisääntymiskykyä isoimpana asiana, joka tulee vetämään ihmiskunnan kehityksen taaksepäin.
Aldarel kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aldarel kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa-a. Täsmään ap:n listaan lähes täysin, tosin intohimoni on matkustelu, siitä ap antaisi minulle miinuksen. Mutta en kyllä ymmärrä miksi, palkkani on sen verran kova, että matkustelun lisäksi saan siirrettyä joka kuukausi palkastani siivun myös asuntosäästötilille. Ja elämääni mahtuu muutakin kuin matkustelu. Niin ja ikäni, olen jo 35. Siitäkin ap antaisi ison miinuksen. Tuttavapiirissäni tosin moni akateeminen nainen on saanut esikoisen vasta melkein nelikymppisenä, joten...
Mutta en usko, että minä syttyisin ap:sta. Hänestä tulee jotenkin kontrolloiva mielikuva.
Luultavasti matkusteluinto olisi sen verran eriävä, että haluaisit mieluummin aktiivisen matkaajan kumppaniksesi. Ja se on täysin ok! Meille jokaiselle on se joku.
Ottamatta mitenkään yksittäistapauksiin kantaa, niin on ihan lääketieteellinen fakta, että mitä lähemmäs neljääkymppiä (tai sen yli) synnyttävä äiti on, sen todennäköisempää on sattua jotain odottamatonta. Hienoa, että heille on siunaantunut terveitä lapsia, mutta ei se mikään tae ole.
AP
Tietenkin on lääketieteellinen fakta että nelikymppisen naisen lisääntyminen ei ole yhtä helppoa kuin kaksikymppisen naisen.
Mutta miksi sinä et ole vielä perustanut perhettä? Kerrot, että sinulla on ollut suhteita, avoliittoja. Miksi et tehnyt niihin lapsia? Et sinäkään mikään nuori nimittäin enää ole.
Suhteita, ei avoliittoja. Tämä pisin niistä oli se, joka kaverillistui. Muutenkin olin vielä kovin nuori silloin enkä ollut mielestäni valmis siihen. Nämä myöhemmät sitten ovat olleet noin vuoden pituisia, ja sellaisella tutustumisajalla en uskalla sitoutua lapsien tekemiseen. Se on iso päätös elämässä ja silloin pitää olla asiat hyvin kunnossa. Haluan olla se vastuullinen aikuinen.
AP
Kerroit kyllä itse asuneesi saman katon aiemmassa suhteessasi tai jopa useammassa. Jos yhdessä asuminen ei ole avoliitto niin mikä sitten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aldarel kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa-a. Täsmään ap:n listaan lähes täysin, tosin intohimoni on matkustelu, siitä ap antaisi minulle miinuksen. Mutta en kyllä ymmärrä miksi, palkkani on sen verran kova, että matkustelun lisäksi saan siirrettyä joka kuukausi palkastani siivun myös asuntosäästötilille. Ja elämääni mahtuu muutakin kuin matkustelu. Niin ja ikäni, olen jo 35. Siitäkin ap antaisi ison miinuksen. Tuttavapiirissäni tosin moni akateeminen nainen on saanut esikoisen vasta melkein nelikymppisenä, joten...
Mutta en usko, että minä syttyisin ap:sta. Hänestä tulee jotenkin kontrolloiva mielikuva.
Luultavasti matkusteluinto olisi sen verran eriävä, että haluaisit mieluummin aktiivisen matkaajan kumppaniksesi. Ja se on täysin ok! Meille jokaiselle on se joku.
Ottamatta mitenkään yksittäistapauksiin kantaa, niin on ihan lääketieteellinen fakta, että mitä lähemmäs neljääkymppiä (tai sen yli) synnyttävä äiti on, sen todennäköisempää on sattua jotain odottamatonta. Hienoa, että heille on siunaantunut terveitä lapsia, mutta ei se mikään tae ole.
AP
Googleta paternal age effect.
Vanhat isät aiheuttavat vammaisuutta, alhaisen älykkyysosamäärän, kohonneen riskin tiettyihin syöpiin, autismia, skitsofreniaa jne.
Eli itselläsi on kiire.
Äläs nyt f-emakko jaksa.
ap?
Ap on käsittääkseni mies.
Vierailija kirjoitti:
Olen se raiskattu, enkä ole ap:n trolli.
Ajattelin vain kirjoittaa, että välillä joku ulkopuolinen tekijä voi muuttaa sen täydellisen listatun. Tämähän harmittaa, koska en voinut tapahtuneelle mitään, eikä voi esimerkiksi kännikuskin yliajamat, pyörätuoliin joutuneet; heitäkin raakataan sen takia.
Te jotka kommentoitte, että pitäisi ennen suhdetta seistä omilla jaloilla--. Se on varmasti totta, mutta tapahtuneesta on kohta kymmenen vuotta. Olen 28, joten ehkä on aika ottaa riski, eikä elää peläten.
Kerran on hyväksikäytetty tätä pelkoa ja alistuvuutta parisuhteessa. Se oli rankkaa, ja silloin ymmärsin etten ollut valmis suhteeseen.
Nyt tuntuu, että olisin, mutta minut raakataan kun tästä kerron.
Heippa, tässä se toinen raiskattu, joka neuvoi vahvistamaan selkärankaa ensin. Oman kokemukseni mukaan raiskauksen ja heikkouden ilmi tuominen vetää puoleensa nimenomaan alistavia, dominoivia kumppaneita. Pahimmillaan niitä, joissa sana "raiskaus" saa viisarin värähtämään. Olet kuitenkin itse vastuussa itsestäsi ja kukaan ei sinua sinkkumarkkinoilta pois vedä, jos kerran koet olevasi valmis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aldarel kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aldarel kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa-a. Täsmään ap:n listaan lähes täysin, tosin intohimoni on matkustelu, siitä ap antaisi minulle miinuksen. Mutta en kyllä ymmärrä miksi, palkkani on sen verran kova, että matkustelun lisäksi saan siirrettyä joka kuukausi palkastani siivun myös asuntosäästötilille. Ja elämääni mahtuu muutakin kuin matkustelu. Niin ja ikäni, olen jo 35. Siitäkin ap antaisi ison miinuksen. Tuttavapiirissäni tosin moni akateeminen nainen on saanut esikoisen vasta melkein nelikymppisenä, joten...
Mutta en usko, että minä syttyisin ap:sta. Hänestä tulee jotenkin kontrolloiva mielikuva.
Luultavasti matkusteluinto olisi sen verran eriävä, että haluaisit mieluummin aktiivisen matkaajan kumppaniksesi. Ja se on täysin ok! Meille jokaiselle on se joku.
Ottamatta mitenkään yksittäistapauksiin kantaa, niin on ihan lääketieteellinen fakta, että mitä lähemmäs neljääkymppiä (tai sen yli) synnyttävä äiti on, sen todennäköisempää on sattua jotain odottamatonta. Hienoa, että heille on siunaantunut terveitä lapsia, mutta ei se mikään tae ole.
AP
Tietenkin on lääketieteellinen fakta että nelikymppisen naisen lisääntyminen ei ole yhtä helppoa kuin kaksikymppisen naisen.
Mutta miksi sinä et ole vielä perustanut perhettä? Kerrot, että sinulla on ollut suhteita, avoliittoja. Miksi et tehnyt niihin lapsia? Et sinäkään mikään nuori nimittäin enää ole.
Suhteita, ei avoliittoja. Tämä pisin niistä oli se, joka kaverillistui. Muutenkin olin vielä kovin nuori silloin enkä ollut mielestäni valmis siihen. Nämä myöhemmät sitten ovat olleet noin vuoden pituisia, ja sellaisella tutustumisajalla en uskalla sitoutua lapsien tekemiseen. Se on iso päätös elämässä ja silloin pitää olla asiat hyvin kunnossa. Haluan olla se vastuullinen aikuinen.
AP
Kerroit kyllä itse asuneesi saman katon aiemmassa suhteessasi tai jopa useammassa. Jos yhdessä asuminen ei ole avoliitto niin mikä sitten?
Sääli, tarina alkaa hajoilla juuri kun foorumin vakkarinaisvihaajat alkoivat odotetusti astua remmiin :D
Vierailija kirjoitti:
Aldarel kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aldarel kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa-a. Täsmään ap:n listaan lähes täysin, tosin intohimoni on matkustelu, siitä ap antaisi minulle miinuksen. Mutta en kyllä ymmärrä miksi, palkkani on sen verran kova, että matkustelun lisäksi saan siirrettyä joka kuukausi palkastani siivun myös asuntosäästötilille. Ja elämääni mahtuu muutakin kuin matkustelu. Niin ja ikäni, olen jo 35. Siitäkin ap antaisi ison miinuksen. Tuttavapiirissäni tosin moni akateeminen nainen on saanut esikoisen vasta melkein nelikymppisenä, joten...
Mutta en usko, että minä syttyisin ap:sta. Hänestä tulee jotenkin kontrolloiva mielikuva.
Luultavasti matkusteluinto olisi sen verran eriävä, että haluaisit mieluummin aktiivisen matkaajan kumppaniksesi. Ja se on täysin ok! Meille jokaiselle on se joku.
Ottamatta mitenkään yksittäistapauksiin kantaa, niin on ihan lääketieteellinen fakta, että mitä lähemmäs neljääkymppiä (tai sen yli) synnyttävä äiti on, sen todennäköisempää on sattua jotain odottamatonta. Hienoa, että heille on siunaantunut terveitä lapsia, mutta ei se mikään tae ole.
AP
Tietenkin on lääketieteellinen fakta että nelikymppisen naisen lisääntyminen ei ole yhtä helppoa kuin kaksikymppisen naisen.
Mutta miksi sinä et ole vielä perustanut perhettä? Kerrot, että sinulla on ollut suhteita, avoliittoja. Miksi et tehnyt niihin lapsia? Et sinäkään mikään nuori nimittäin enää ole.
Suhteita, ei avoliittoja. Tämä pisin niistä oli se, joka kaverillistui. Muutenkin olin vielä kovin nuori silloin enkä ollut mielestäni valmis siihen. Nämä myöhemmät sitten ovat olleet noin vuoden pituisia, ja sellaisella tutustumisajalla en uskalla sitoutua lapsien tekemiseen. Se on iso päätös elämässä ja silloin pitää olla asiat hyvin kunnossa. Haluan olla se vastuullinen aikuinen.
AP
Eli olet 32 etkä ole koskaan elämässäsi asunut yhdessä naisen kanssa? Hmm.
Sinänsä olen kanssasi samaa mieltä siitä, että alle vuoden suhteeseen ei lasta kannata tehdä. Mutta hmm hmm. Onko mielestäsi vika sinussa vai naisissa, kun yksikään suhteesi ei koskaan ole edennyt yhdessä asumiseen?
Ahh, luinpas väärin. Ei avioliittoja mutta avoliittoja. Saman katon alla asumista siis, kuten aiemmissa viesteissä kerroin.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aldarel kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa-a. Täsmään ap:n listaan lähes täysin, tosin intohimoni on matkustelu, siitä ap antaisi minulle miinuksen. Mutta en kyllä ymmärrä miksi, palkkani on sen verran kova, että matkustelun lisäksi saan siirrettyä joka kuukausi palkastani siivun myös asuntosäästötilille. Ja elämääni mahtuu muutakin kuin matkustelu. Niin ja ikäni, olen jo 35. Siitäkin ap antaisi ison miinuksen. Tuttavapiirissäni tosin moni akateeminen nainen on saanut esikoisen vasta melkein nelikymppisenä, joten...
Mutta en usko, että minä syttyisin ap:sta. Hänestä tulee jotenkin kontrolloiva mielikuva.
Luultavasti matkusteluinto olisi sen verran eriävä, että haluaisit mieluummin aktiivisen matkaajan kumppaniksesi. Ja se on täysin ok! Meille jokaiselle on se joku.
Ottamatta mitenkään yksittäistapauksiin kantaa, niin on ihan lääketieteellinen fakta, että mitä lähemmäs neljääkymppiä (tai sen yli) synnyttävä äiti on, sen todennäköisempää on sattua jotain odottamatonta. Hienoa, että heille on siunaantunut terveitä lapsia, mutta ei se mikään tae ole.
AP
Googleta paternal age effect.
Vanhat isät aiheuttavat vammaisuutta, alhaisen älykkyysosamäärän, kohonneen riskin tiettyihin syöpiin, autismia, skitsofreniaa jne.
Eli itselläsi on kiire.
Äläs nyt f-emakko jaksa.
ap?
Ap on käsittääkseni mies.
Ei ole nokkelaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen se raiskattu, enkä ole ap:n trolli.
Ajattelin vain kirjoittaa, että välillä joku ulkopuolinen tekijä voi muuttaa sen täydellisen listatun. Tämähän harmittaa, koska en voinut tapahtuneelle mitään, eikä voi esimerkiksi kännikuskin yliajamat, pyörätuoliin joutuneet; heitäkin raakataan sen takia.
Te jotka kommentoitte, että pitäisi ennen suhdetta seistä omilla jaloilla--. Se on varmasti totta, mutta tapahtuneesta on kohta kymmenen vuotta. Olen 28, joten ehkä on aika ottaa riski, eikä elää peläten.
Kerran on hyväksikäytetty tätä pelkoa ja alistuvuutta parisuhteessa. Se oli rankkaa, ja silloin ymmärsin etten ollut valmis suhteeseen.
Nyt tuntuu, että olisin, mutta minut raakataan kun tästä kerron.Heippa, tässä se toinen raiskattu, joka neuvoi vahvistamaan selkärankaa ensin. Oman kokemukseni mukaan raiskauksen ja heikkouden ilmi tuominen vetää puoleensa nimenomaan alistavia, dominoivia kumppaneita. Pahimmillaan niitä, joissa sana "raiskaus" saa viisarin värähtämään. Olet kuitenkin itse vastuussa itsestäsi ja kukaan ei sinua sinkkumarkkinoilta pois vedä, jos kerran koet olevasi valmis.
Youtubesta löytyy muuten dokumentti, jossa haastatellaan sarjaraiskaajia.
Siinä näytetään miten ne pystyy jo ryhdistä ja kävelytyylistä tunnistamaan ihmisen, joka on ennenkin raiskattu ja ne targetoi niihin.
Tuo selittää miksi monet raiskataan monta kertaa, ja miksi lapsena raiskatut joutuvat usein aikuisena uudestaan raiskatuiksi.
Aldarel kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aldarel kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa-a. Täsmään ap:n listaan lähes täysin, tosin intohimoni on matkustelu, siitä ap antaisi minulle miinuksen. Mutta en kyllä ymmärrä miksi, palkkani on sen verran kova, että matkustelun lisäksi saan siirrettyä joka kuukausi palkastani siivun myös asuntosäästötilille. Ja elämääni mahtuu muutakin kuin matkustelu. Niin ja ikäni, olen jo 35. Siitäkin ap antaisi ison miinuksen. Tuttavapiirissäni tosin moni akateeminen nainen on saanut esikoisen vasta melkein nelikymppisenä, joten...
Mutta en usko, että minä syttyisin ap:sta. Hänestä tulee jotenkin kontrolloiva mielikuva.
Luultavasti matkusteluinto olisi sen verran eriävä, että haluaisit mieluummin aktiivisen matkaajan kumppaniksesi. Ja se on täysin ok! Meille jokaiselle on se joku.
Ottamatta mitenkään yksittäistapauksiin kantaa, niin on ihan lääketieteellinen fakta, että mitä lähemmäs neljääkymppiä (tai sen yli) synnyttävä äiti on, sen todennäköisempää on sattua jotain odottamatonta. Hienoa, että heille on siunaantunut terveitä lapsia, mutta ei se mikään tae ole.
AP
Tietenkin on lääketieteellinen fakta että nelikymppisen naisen lisääntyminen ei ole yhtä helppoa kuin kaksikymppisen naisen.
Mutta miksi sinä et ole vielä perustanut perhettä? Kerrot, että sinulla on ollut suhteita, avoliittoja. Miksi et tehnyt niihin lapsia? Et sinäkään mikään nuori nimittäin enää ole.
Suhteita, ei avoliittoja. Tämä pisin niistä oli se, joka kaverillistui. Muutenkin olin vielä kovin nuori silloin enkä ollut mielestäni valmis siihen. Nämä myöhemmät sitten ovat olleet noin vuoden pituisia, ja sellaisella tutustumisajalla en uskalla sitoutua lapsien tekemiseen. Se on iso päätös elämässä ja silloin pitää olla asiat hyvin kunnossa. Haluan olla se vastuullinen aikuinen.
AP
Mikä se toinen siinä suhteessa sitten olisi, jos sinä olet kerran se vastuullinen aikuinen?
202 tässä korjaa sen verran, että loppuun lipsahti mies kun piti lukea nainen.
Lisäisin vielä sen verran, että suhtautumisesi täällä olleisiin kommentteihin kertovat myös kypsymättömyydestä ja kyvyttömyydestä tarkastella omaa asennettaan kriittisesti. Jos oikeasti haluat puolison niin kehitä niitä ominaisuuksia itsessäsi. Et tarvitse niitä pelkästään tyttöystävän löytämiseen vaan ylipäätään parisuhteen (etenkin pitkän) ylläpitämiseen.
Aldarel kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aldarel kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aldarel kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa-a. Täsmään ap:n listaan lähes täysin, tosin intohimoni on matkustelu, siitä ap antaisi minulle miinuksen. Mutta en kyllä ymmärrä miksi, palkkani on sen verran kova, että matkustelun lisäksi saan siirrettyä joka kuukausi palkastani siivun myös asuntosäästötilille. Ja elämääni mahtuu muutakin kuin matkustelu. Niin ja ikäni, olen jo 35. Siitäkin ap antaisi ison miinuksen. Tuttavapiirissäni tosin moni akateeminen nainen on saanut esikoisen vasta melkein nelikymppisenä, joten...
Mutta en usko, että minä syttyisin ap:sta. Hänestä tulee jotenkin kontrolloiva mielikuva.
Luultavasti matkusteluinto olisi sen verran eriävä, että haluaisit mieluummin aktiivisen matkaajan kumppaniksesi. Ja se on täysin ok! Meille jokaiselle on se joku.
Ottamatta mitenkään yksittäistapauksiin kantaa, niin on ihan lääketieteellinen fakta, että mitä lähemmäs neljääkymppiä (tai sen yli) synnyttävä äiti on, sen todennäköisempää on sattua jotain odottamatonta. Hienoa, että heille on siunaantunut terveitä lapsia, mutta ei se mikään tae ole.
AP
Tietenkin on lääketieteellinen fakta että nelikymppisen naisen lisääntyminen ei ole yhtä helppoa kuin kaksikymppisen naisen.
Mutta miksi sinä et ole vielä perustanut perhettä? Kerrot, että sinulla on ollut suhteita, avoliittoja. Miksi et tehnyt niihin lapsia? Et sinäkään mikään nuori nimittäin enää ole.
Suhteita, ei avoliittoja. Tämä pisin niistä oli se, joka kaverillistui. Muutenkin olin vielä kovin nuori silloin enkä ollut mielestäni valmis siihen. Nämä myöhemmät sitten ovat olleet noin vuoden pituisia, ja sellaisella tutustumisajalla en uskalla sitoutua lapsien tekemiseen. Se on iso päätös elämässä ja silloin pitää olla asiat hyvin kunnossa. Haluan olla se vastuullinen aikuinen.
AP
Eli olet 32 etkä ole koskaan elämässäsi asunut yhdessä naisen kanssa? Hmm.
Sinänsä olen kanssasi samaa mieltä siitä, että alle vuoden suhteeseen ei lasta kannata tehdä. Mutta hmm hmm. Onko mielestäsi vika sinussa vai naisissa, kun yksikään suhteesi ei koskaan ole edennyt yhdessä asumiseen?
Ahh, luinpas väärin. Ei avioliittoja mutta avoliittoja. Saman katon alla asumista siis, kuten aiemmissa viesteissä kerroin.
AP
Kyllä nykyään suuri osa ainakin pk-seudulla tekee lapsen juurikin avoliittoon ja saattaa elää koko elämänsä avoliitossa. Avioliiton merkitys on katoamassa. Mutta sinulle ilmeisesti avioliitto on tärkeä. Miksi et vienyt vihille ketään näistä avovaimoistasi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen se raiskattu, enkä ole ap:n trolli.
Ajattelin vain kirjoittaa, että välillä joku ulkopuolinen tekijä voi muuttaa sen täydellisen listatun. Tämähän harmittaa, koska en voinut tapahtuneelle mitään, eikä voi esimerkiksi kännikuskin yliajamat, pyörätuoliin joutuneet; heitäkin raakataan sen takia.
Te jotka kommentoitte, että pitäisi ennen suhdetta seistä omilla jaloilla--. Se on varmasti totta, mutta tapahtuneesta on kohta kymmenen vuotta. Olen 28, joten ehkä on aika ottaa riski, eikä elää peläten.
Kerran on hyväksikäytetty tätä pelkoa ja alistuvuutta parisuhteessa. Se oli rankkaa, ja silloin ymmärsin etten ollut valmis suhteeseen.
Nyt tuntuu, että olisin, mutta minut raakataan kun tästä kerron.Heippa, tässä se toinen raiskattu, joka neuvoi vahvistamaan selkärankaa ensin. Oman kokemukseni mukaan raiskauksen ja heikkouden ilmi tuominen vetää puoleensa nimenomaan alistavia, dominoivia kumppaneita. Pahimmillaan niitä, joissa sana "raiskaus" saa viisarin värähtämään. Olet kuitenkin itse vastuussa itsestäsi ja kukaan ei sinua sinkkumarkkinoilta pois vedä, jos kerran koet olevasi valmis.
Youtubesta löytyy muuten dokumentti, jossa haastatellaan sarjaraiskaajia.
Siinä näytetään miten ne pystyy jo ryhdistä ja kävelytyylistä tunnistamaan ihmisen, joka on ennenkin raiskattu ja ne targetoi niihin.
Tuo selittää miksi monet raiskataan monta kertaa, ja miksi lapsena raiskatut joutuvat usein aikuisena uudestaan raiskatuiksi.
hui
Haet naista, joka sitoutuu sinun määrittelemääsi ME-henkeen, itseltäsi ei ko. asennetta tunnu löytyvän. Jos löytyisi, et olisi jättänyt rakastamaasi ihmistä.