Avioeronnut ja uskossa - miten suhtautua uuteen liittoon? (kaikki uskossa olevat ja raamattua osaavat)

Tiedän kyllä, että jumala tietää totuuden. Hän tietää, mitä tuskia käyn läpi tämän asian takia. Riittääkö se kuitenkaan?

Voi raukkaa

Älkää tuomitko, ettei meitä tuomittaisi...

Olen kuullut monta vastaavaa tapausta joita on petetty ja joille on annettu neuvoksi että on vapaa menemään uuteen liittoon.

Voimia sinulle.

Vierailija kirjoitti:

Olen kuullut monta vastaavaa tapausta joita on petetty ja joille on annettu neuvoksi että on vapaa menemään uuteen liittoon.

Voimia sinulle.

Hyvä kuulla. Mutta miten ikinä pääsen näistä omantunnon tuskista eroon?

Ja osaako joku selittää tuohon aloituksen viimeiseen kysymykseen vastausta.

Vierailija kirjoitti:

Olen kuullut monta vastaavaa tapausta joita on petetty ja joille on annettu neuvoksi että on vapaa menemään uuteen liittoon.

Voimia sinulle.

Tekeekö ne uudet miehet silloin aviorikoksen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kuullut monta vastaavaa tapausta joita on petetty ja joille on annettu neuvoksi että on vapaa menemään uuteen liittoon.

Voimia sinulle.

Hyvä kuulla. Mutta miten ikinä pääsen näistä omantunnon tuskista eroon?

Menemällä rauhanyhdistykselle ja kuulemalla synninpäästön. Sen jälkeen omatuntosi on rauhallinen. Voit toki kuunnella netistäkin, kuuletko saarnassa Jumalan ääntä: www.oulunrauhanyhdistys.fi

Vierailija kirjoitti:

Ja osaako joku selittää tuohon aloituksen viimeiseen kysymykseen vastausta.

Koska "koko Raamattu on Jumalan henkeyttämä ja hyödyllinen", eli Jumala itse sanoo että se on väärin ja sinulla ei silloin ole oikeutta kyseenalaistaa sitä. Kannattaa muistella sitä puutarhassa ollutta Omenaa, jos tekee mieli tehdä syntiä. Tiedät varmaan itsekin mitä Raamattu sanoo huorin tekemisestä ja mitä avionrikkojille tapahtuu.

Kehotan siirtymään suoraan ateismiin, niin ei tarvitse vaivata päätä tällä asialla.

T. Ateisti

Rukoile ja odota vastausta. Vaikka voihan se Jumala päivystää vauvapalstallakin tietysti.

Mitäs pyyhkisitte tuolla satukirjalla perseenne, heittäisitte sadut romukoppaan ja uskaltaisitte elää tämän ainoan elämänne vapaana uskonnon kahleista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja osaako joku selittää tuohon aloituksen viimeiseen kysymykseen vastausta.

Koska "koko Raamattu on Jumalan henkeyttämä ja hyödyllinen", eli Jumala itse sanoo että se on väärin ja sinulla ei silloin ole oikeutta kyseenalaistaa sitä. Kannattaa muistella sitä puutarhassa ollutta Omenaa, jos tekee mieli tehdä syntiä. Tiedät varmaan itsekin mitä Raamattu sanoo huorin tekemisestä ja mitä avionrikkojille tapahtuu.

Kehotan siirtymään suoraan ateismiin, niin ei tarvitse vaivata päätä tällä asialla.

T. Ateisti

Lisään tosin tähän, että jos mies on nussinut muuta naista, niin silloin olet vapaa eroamaan ja avioitumaan uudelleen aviorikoksen perusteella.

T. Ateisti

Voi, niin mielelläni kun ateistiksi tulisinkin, mutta sydämeni ei siihen taivu.

Olen saanut armolahjan ja kokenut uudestisyntyminen - siitä ei ole paluuta ja tehtäväni on seurata Jeesusta.

Tuleeko mieleesi että käyttäytymistäsi hallitaan uskonnon varjolla? Miksi stressaat?

Vierailija kirjoitti:

Tuleeko mieleesi että käyttäytymistäsi hallitaan uskonnon varjolla? Miksi stressaat?

Ei kukaan minua ole tähän pakottanut. Itse olen uskoni löytänyt.

Minä kipuilin saman asian kanssa nuorena. Erosin omasta tahdostani, miehessä ei ollut muuta vikaa kuin että oli liian kiltti/tahdoton. Tulin myöhemmin uskoon ja painin pitkään tämän asian kanssa. Kerran näin unta, että olin palannut mieheni kanssa yhteen (niin kuin raamattu neuvoo) ja silloin soitin miehelle ja kuulinkin hänen menneen kihloihin. Ehkä tuo oli vain Jumalan tapa kertoa minulle, että ei minun ole tarkoitus palata hänen kanssaan yhteen? En tiedä. 

Taisi mennä muutama vuosi ennen kuin löysin rauhan tämän asian kanssa ja pystyin hyväksymään sen, että jään sitten yksin jos se kerran on Jumalan tahto. Mutta helpolla se ei tullut. Vaikka itse olin eronnut, niin tuntui jotenkin lohduttomalta ajatukselta että reilusti alle kolmekymppisenä olisin tuomittu ikuiseen yksinäisyyteen. Mutta pystyin lopulta sen hyväksymään ja olin todella onnellinen Jeesukseni kanssa.

Sitten kävi kuitenkin niin, että tapasin uuden mieheni ja mentiin aika nopeasti naimisiin ja perustettiin perhe. En ole koskaan kokenut tehneeni väärin siinä, että menin naimisiin. Liekö sitten että Jumala on armahtanut tai että olen kylmettänyt sydämeni enkä tunnista väärää tekoa? Mies ei ole edes uskova, siitä minua kyllä varoitettiin mutta en uskonut. Näin jälkeenpäin on helppo nähdä miksi varoitettiin. Ei minun tullut sitten enää yksin lähdettyä sinne kirkkoon ja hengellinen elämäni on melkolailla kuihtunut. 

Yksi niistä uskovista, jotka vastustivat uudelleen naimisiinmenoa, oli pappi, jonka luin myöhemmin eronneen ja menneen naimisiin. Sitä on niin helppo olla jyrkkä näissä tulkinnoissa ennen kuin tilanne sattuu omalle kohdalle. 

Ymmärrän pohdintasi, itse erosin miehestäni neljä vuotta sitten, ja kipuilin kovasti sen asian kanssa, etten enää saisi "ottaa" uutta miestä ja miten kestäisin asian kanssa.

Erinäisten todellisten kompastelujen kautta päädyin antamaan asian Jumalan käsiin, rukoilin että tapahtuisi Hänen tahtonsa, ja minun tahtoni taipuisi (ilolla) sen mukaiseksi. Tai että tapahtuisi ihme, ja minun ja mieheni välit korjaantuisivat.

Ajattelin, että Jumala antaa mulle keinot pärjätä yksinkin, jos se olisi Hänen tahtonsa. Mikään ei ole Jumalalle mahdotonta.

No mun/meidän kohdalla tapahtui se ihme, olemme mieheni kanssa taas onnellisesti yhdessä. En olisi uskonut, mutta kuten sanoin, mikään ei ole Jumalalle mahdotonta, Jumalan keinot alkaa siitä, mihin ihmisen loppuu! :)

Vierailija kirjoitti:

Voi, niin mielelläni kun ateistiksi tulisinkin, mutta sydämeni ei siihen taivu.

Olen saanut armolahjan ja kokenut uudestisyntyminen - siitä ei ole paluuta ja tehtäväni on seurata Jeesusta.

Itse taas koin "syntyneeni uudestaan" ja rauhan sydämessäni kun tajusin että minulle on valehdeltu ja käytetty vain hyväksi sekä että useat Raamatussa olevat tärkeät asiat eivät pidä faktuaalisesti paikkaansa. Toisinsanoen, kerta voin kokea samat hyvät asiat ilman Jumalaa enkä ole hänen kanssaan moraalista samaa mieltä, niin miksi antaisin niistä hänelle kunnian.

Mutta minä sanon teille: joka emäntänsä hylkää, muutoin kuin huoruuden tähden, hän saattaa hänen huorin tekemään; ja joka nai sen hyljätyn, hän tekee huorin.

Matteus 5:32 FI1776

Tässä tarkoitetaan että jos ero on tullut ilman pettämistä, niin silloin seuraava mies tekee huorin.

Ei ole jumalaa...älä huoli😊