Lue keskustelun säännöt.
Itä-Helsinki tiivistyy - HS: "tarvitaan varsinkin kohtuuhintaista uudisrakentamista" - miksi sitten kuppainen uudiskaksio maksaa 300k?
28.04.2018 |
Hesari tänään:
"ASUNTOJA ja erityisesti kohtuuhintaisia sellaisia tarvitaan Helsingissä kipeästi. Monet kantakaupungin alueet ovat varsinaisia tiivikköjä, eikä kylki kylkeen rakennettujen talojen väliin voi täydennysrakentaa – paitsi kerrosalaa nostamalla tai vanhoja taloja purkamalla. Siksi väljästi rakennetut lähiöt ovat looginen paikka uudelle rakentamiselle."
Missä sitä kohtuuhintaista uudisrakentamista on, kun kaikki Itä-Helsingin (ja jopa Espoon!ä uudisrakennuksien kaksiot kustantavat likimain 300 tonnia tai ylikin?
Pistää vain miettimään, että kenelle näitä tiivistämisiä tehdään.. ei keskituloiselle ainakaan.
Kommentit (9)
Kohtuuhintaista toki tarvitaan, sitä vain ihmettelen että miksi koko ajan pitäisi rakentaa lisää ja lisää? Pakkoko muun Suomen on valua stadiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tää on mun stadi kirjoitti:
Kohtuuhintaista toki tarvitaan, sitä vain ihmettelen että miksi koko ajan pitäisi rakentaa lisää ja lisää? Pakkoko muun Suomen on valua stadiin?
Olen samaa mieltä, mutta vastaukseni lienee sama kuin monella muullakin: työt. Edes vanhassa kotikaupungissani Turussa ei ole oman alani töitä. Ap
Voisiko joku laittaa koko tekstin tänne.
Kaupunki esitteli tulevaisuuden visionsa Itä-Helsingistä: paljon täydennysrakentamista, paitsi Kulosaaressa
Itä-Helsingin tulevien vuosien suurimmat muutokset koskevat Laajasaloa ja Raide-Jokerin ympäristöä. Suhteellisesti eniten täydennysrakentamista toteutetaan Laajasalon lisäksi Meri-Rastilassa.
Noona Bäckgren HS
Julkaistu: 28.4. 19:04 , Päivitetty: 28.4. 20:03
JOS hamuaa asuntoa Itä-Helsingistä, nyt kannattaa pitää silmällä tulevan Raide-Jokerin varsia. Ja jos haluaa säästyä täydennysrakentamiselta, kannattaa muuttaa Kulosaareen.
Tällaisia johtopäätöksiä voi tehdä niiden Itä-Helsingin tulevaisuutta koskevien suunnitelmien perusteella, joita Helsingin kaupunkiympäristön toimiala esitteli viime viikolla yleisötapahtumassa Itäkeskuksen peruskoululla.
ITÄ-HELSINGIN tulevien vuosien suurimmat muutokset koskevat yksikön päällikkö Anri Lindénin mukaan Laajasaloa ja Raide-Jokerin ympäristöä. Laajasalon itäranta on tällä hetkellä pinta-alaltaan Itä-Helsingin suurin muutoskohde. Suhteellisesti eniten täydennysrakentamista toteutetaan Laajasalon lisäksi Meri-Rastilassa.
”Laajasaloon tulevat kaupunkibulevardit ja Kruunusillat. Raide-Jokerin ympäristössä merkittävä on Herttoniemen ja Myllypuron väliin tuleva uusi Karhunkaatajan asuinalue. Meri-Rastilan ranta ja Puotilan sataman ympäristö tiivistyvät”, Lindén kertoo.
Kruunusillat on raitiotieyhteys Laajasalosta Kruunuvuorenrantaan ja kolmen sillan kautta päärautatieasemalle. Raide-Jokeri taas on Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille rakennettava poikittainen pikaraitiolinja. Sen aikataulu tarkentuu loppuvuodesta ja rakentaminen alkaa ensi vuoden alussa.
Reitin varrelle osuu esimerkiksi Roihupellon teollisuusalueen uudistaminen.
LINDENIN mukaan Itä-Helsingissä on kymmeniä täydennysrakentamisen hankkeita käynnissä. Isoja muutoskohteita ovat aiemmin mainittujen lisäksi Vuosaaren keskustan uudistaminen ja Kontulan ostoskeskuksen ympäristön täydennysrakentaminen. Vuosaaren Kallvikintiestä suunnitellaan kaupunkibulevardimaista katua.
Kontulan, Vuosaaren, Itäkeskuksen ja Herttoniemen metroasemia kehitetään muuttuvaan ympäristöön sopiviksi.
Itäkeskuksen Stoan aukiolla alkaa remontti kesäkuussa. Aukion pintamateriaalit uusitaan ja sen reunoille rakennetaan esiintymislava ja taideseinä. Kahvilan, kioskien ja myyntikojujen ympärille tulee oleskelupöytiä ja penkkejä.
LÄHES kaikilla Itä-Helsingin alueilla saadaan varautua ahkeraan tiivistämiseen – paitsi Kulosaaressa. Alue tulee ainakin lähivuosina säästymään pitkälti täydennysrakentamiselta, vaikka se on varsin väljästi rakennettu.
”Yritämme miettiä sitä, missä olisi järkevää tiivistää. Kulosaari on olemassa olevana kokonaisuutena arvokas, joten siellä on päädytty siihen, että tiivistäminen voi olla maltillisempaa”, Anri Lindén sanoo.
Tiivistämistä pyritään tekemään maltillisesti myös esimerkiksi Herttoniemen arvokkaalla vanhalla länsipuolella – joko viheralueilla tai mahdollisesti olemassa olevilla tonteilla, mikäli tonttien haltijat siihen suostuvat.
Tärkeä osa kaupungin täydennysrakentamisstrategiaa onkin se, että taloyhtiöitä kannustetaan lähtemään mukaan tiivistystalkoisiin. Vapaita tontteja ei monella alueella ole tarjolla ollenkaan, ja siksi kaupunki yrittää houkutella asukkaita mukaan pitämällä lompakkoa auki.
Raha voi vaihtaa omistajaa kahdella tavalla. Jos taloyhtiö on vuokratontilla, se voi saada kaupungilta täydennysrakentamisesta korvauksen. Jos taloyhtiö taas on omistustontilla, se voi pyytää tontille lisäkaavoitusta ja saada rakennuttajalta rahaa rakennusoikeuden myymisestä.
ASUNTOJA ja erityisesti kohtuuhintaisia sellaisia tarvitaan Helsingissä kipeästi. Monet kantakaupungin alueet ovat varsinaisia tiivikköjä, eikä kylki kylkeen rakennettujen talojen väliin voi täydennysrakentaa – paitsi kerrosalaa nostamalla tai vanhoja taloja purkamalla. Siksi väljästi rakennetut lähiöt ovat looginen paikka uudelle rakentamiselle.
Samaan aikaan lähiöiden tiivistämissuunnitelmien kanssa lisääntyy kuitenkin tutkimustieto siitä, miten tärkeää luonnonläheisyys on ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille.
Niin sanotun biodiversiteettihypoteesin keskeinen ajatus on, että kosketus luontoon lisää ihmiskehon hyvää tekeviä bakteereja, vahvistaa immuunipuolustusta ja siten suojaa sairauksilta.
”Jotta immuunipuolustus kehittyy ja säilyy, luontoon pitää olla kosketuksissa paljon ja toistuvasti. Koska esimerkiksi Helsingissä on harjoitettu vähän taloudellista metsänhoitoa, olemassa olevat metsäalueet ovat hienoja ja sisältävät arvokasta puustoa”, sanoiSuomen ympäristöpolitiikkakeskuksen johtaja ja professori Eeva Furman HS:n haastattelussa viime lokakuussa.
Väljyys ja luonnonläheisyys ovat tärkeä osa Itä-Helsingin vetovoimaa. Juuri tähän kiteytyy myös yksi tämän hetken kaupunkisuunnittelun keskeinen kysymys: miten yhdistää lähiöiden tiivistysrakentaminen ja niiden identiteetti?
Fakta
Itä-Helsingin lähivuosien muutoksia
Herttoniemen Työnjohtajankadun korttelit muuttuvat tornitalojen asuinalueeksi.
Puotilan ostoskeskus uudistetaan.
Mellunmäen Ounasvaarantie 1:n ja Pallaksentie 2:n talojen tilalle saattaa tulla 61 000 kerrosneliötä uusia asuntoja.
Laajasaloon tulee raitiovaunuvarikon ja kerrostalon hybridi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos! Meidän kulmille tulossa vain sellaista mikä tiedossa ennestään. Meillä Helsinkiin iso tontti. Koskajan ne alkaa jäkättää tästä...
Vierailija kirjoitti:
Vuosaar...anteeksi Aurinkolahdessa... eiku eipä sielläkään.
Nokkelaa. Otetaan kaistale huonomaineisesta lähiöstä, annetaan sille hieno nimi ja kalliimpi hintalappu.
Kontulaan voitaisiin rakennuttaa vaikka Kristallikukkula... josta sitten tulisikin nimensä mukainen, mutta toisella tavalla kuin kaupunkisuunnittelijat toivoivat
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vuosaar...anteeksi Aurinkolahdessa... eiku eipä sielläkään.