Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko kenelläkään muulla vaikeuksia ymmärtää puhetta?
28.04.2018 |
Onko kenelläkään muulla tätä? Tälle on pakko olla olemassa joku nimike. Sekin parantaisi oloani, jos joku sattuisi olemaan samanlainen. Diagnosoikaa mut!
Kun mä olin lapsi, luultiin, että mulla on huono kuulo, vaikka testeissä siinä ei ollut mitään vikaa. Koulussa mun oli vaikea oppia kuuntelemalla, enkä ymmärtänyt esimerkiksi, kun opettaja kertoi ja mitä milloinkin tuli läksyksi. Mulla oli usein osa läksyistä tekemättä. Usein tein kirjojen tehtäviä umpimähkään, ja siksi sain edes jotain aikaiseksi. Vieläkin multa menee tärkeitä asioita ohi ja olen väärässä paikassa väärään aikaan.
Luulen, että mulla on ikäänkuin lukihäiriö, mutta se häiriö onkin kuullun informaation prosessoimisessa. Olen aina ollut todella visuaalinen ja hyvä lukemaan, mutta kuulossa on vaan jotain mätää, vaikka korvat toimiikin. Ikäänkuin lukihäiriöisellä toimii silmät, mutta luettua on vaikea prosessoida.
Yritin kuunnella äänikirjaa hiljattain, ja turhauduin todella nopeasti. Rakastan kirjoja ja luen todella paljon, mutta en vaan voinut seurata tarinaa kuuntelemalla. Yksinkertaistetut kuunnelmat toimivat, mutta ei oikeat äänikirjat.
Mulla on aina ollut pahoja vaikeuksia ihmisten kanssa. En vaan ymmärrä mitään, mitä mulle puhutaan. Multa menee kaikki ohi, ellen tosissani keskity. Ajat, päivämäärät, paikat ja kaikki muukin. Nykyisin otan kalenterin esiin ja varmistan kahteen kertaan, milloin joku juttu tapahtuu, mutta sekään ei toimi, jos en poimi koko tapahtuman olemassaoloa puheesta ollenkaan.
Myöskin keskustelujen aikana mun pitää tosissaan keskittyä ja esittää tarkentavia kysymyksiä jatkuvasti tai kertoa sama asia uudestaan eri sanoin, tai en ymmärrä mitään. Mun on äärimmäisen vaikeaa seurata suullisia ohjeita tai oppia mitään, jos en voi lukea niistä asioista. Mulle on aina sanottu, että mulla on pelottavan huono muisti, mutta mielestäni vika on siinä, etten ymmärrä puhetta. Kaikki siitä ei vaan mene perille.
Tästä oikeasti koituu mulle jatkuvia käytännön ongelmia, mutta mua ei oteta tosissaan, jos koitan puhua tästä.
Kommentit (60)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä yksi joka tunnistaa!
Mutta se en ole minä vaan mun kaveri. Ja sillä ei ole diagnoosia, joten sori.
Mutta ongelma on juuri tuo, että kun selitän sillä vaihe vaiheelta, että mitä nyt on tarkoitus tehdä tai tapahtua, niin se ei tajua sitä. Se kysyy tarkentavia kysymyksiä, mutta ei saa myöskään niitä muotoiltua niin, että siitä saisi selvää mikä vaihe jäi ymmärtämättä. Varmuuden vuoksi selitän kaiken uudelleen, mutta edelleen ei ymmärrä. Ei vaikka kuinka kysyn, että tämäkö on se mitä et ymmärtänyt ja selitän sen. Ja sitten toisen kohdan.
Kun lopulta älyän piirtää asian paperille kuvana, niin tajuaa sekunnissa kaiken. Vika ei siis ole ymmärryksessä vaan puheen ymmärtämisessä ja tuottamisessa. Ja olen sitä itselleni analysoinut juuri noin kuin sinäkin, että aivan kuin lukihäiriö, mutta ei luetun ymmärtämisessä ja kirjoittamisessa vaan puheen ymmärtämisessä ja tuottamisessa.
Voisi olla dysfasian jokin muoto. Mutta tuosta lukiessa siellä ei ole tuota puheen ymmärtämisen häiriötä luokiteltu omaksi yhtä selvästi kuin luki-häiriö on.
Kuulostaa tutulta. Itse ainakin ajattelisin, että on olemassa joku aivoperäinen kuulohäiriö, joka vastaa lukihäiriöitä. Muistan, kun joskus puhuttiin auditiivisesta- ja visuaalisesta oppimisesta, mutta en muista, että missään olisi puhuttu auditiivisen oppimisen häiriöistä. Tokihan se on todennäköisesti mennyt ohi, jos joku on siitä joskus varsinaisesti puhunut. ;)
Tietty se voi olla oikeakin kuulohäiriö, mitä rupesin taas epäilemään itseni suhteen.
ap
Auditiivinen, visuaalinen ja kinesteettinen oppiminen ovat erilaisia oppimistyylejä. Niistä yleensä jokin on vahvempi kuin muut, tai voi olla myös että on tasavahva oppija kaikilla tyyleillä. Mutta noita ei tarkastella sillä silmällä, että jokin olisi oikein tai väärin. Vaan ne ovat ominaisuuksia, joita kouluissakin testaillaan, koska on hyvä tietää millä tavalla itse oppii parhaiten. Ja sitten sitä omaa vahvinta tyyliä kannattaa käyttää oppimisessa, sillä sillä omalla tyylillä oppii helpoiten. Nuo eivät siis tarvitse olla kaikki vahvoja. Vaan jos yksi niistä on vahva, niin sitä tyyliä sitten käytetään ja muut voi melkeinpä unohtaa.
Ja vielä: Visuaalinen oppija oppii silmien kautta, esim. lukemalla. Auditiivinen oppija oppii korvien kautta, esim. kuuntelemalla. Kinesteettinen oppija oppii käsien kautta, esim. itse tekemällä. Kaikista meistä löytyy jonkin verran noita kaikkia tyylejä, mutta jokin tai jotkin tyylit voivat olla vahvempia kuin toiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oisko ihan vaan hahmotushäiriö? Mahdollisesti myös jonkinlainen työmuistista pitkäkestoiseen muistiin prosessoinnin häiriö? Meinaan itselläni on ihan vastaavaa ja nämä löytyy. Mulla ongelma toki on myös luetun puolella niin, että unohdan nopeasti mitä luin. Tpki kirjallinen teksti yleensä pysyy tallessa.
No, multa oikeastaan löytyy diagnoosi aspergerista, mutta en tiedä, onko mulla sitä tosissaan. Nyt kun nimittäin muistelen, niin mun vaikeudet tuntuu melkein aina liittyvän jotenkin kuullun informaation prosessointiin tai muistamiseen. Vähän kuin lukihäiriöisellä on lukemisen kanssa. Noissa psykologisissa testeissä mun muistiani testattiin, mutta vain numeroilla, mikä ei anna ehkä tarkkaa vastausta. Mulla on nimittäin hyvä numeromuisti.
Jonkinlainen hahmotushäiriö tämä on varmasti.
ap
ap hyvä, kannattaa vähän perehtyä siihen aspergeriin.
Siihen nimittäin olennaisesti liittyy aistihavaintojen prosessoinnin ongelma.
Meille kerrottiin hyvä esimerkki sopeutumisvalmennuksessa, pojallamme kun on asperger.
Kun normaali ihmisen aivot lajittelevat eri aistien havaintoja aivoihin jatkoprosessointiin kuin erittäin kokenut ja osaava liikennepoliisi, aspergerin aistihavaintoja ohjaa eteenpäin ensimmäistä päiväänsä töissä oleva poliisikokelas, jolla vieläpä on paha krapula.
Eli prosessointi on hidasta ja sillä välin - kun prosessoit jotakin viestiä - saattaa tulla jo lisää UUSIA havaintoja, jotka menevät ohi hilseen. Tai koska niitä tulee ruuhkaksi asti, et ehdi kunnolla painaa mieleen kuulemaasi.
Kannattaa ehdottomasti pyrkiä vähentämään päällekkäisiä viestejä eli rauhoittamaan keskustelutilanteet. Voit vaikka suoraan sanoa - jos joku puhuu päälle - että odota, minulla on kuullun hahmotuksessa ongelmia ja en pysty kuulemaan montaa asiaa yhtä aikaa.
Pyri saamaan olennaiset asiat kuten työtehtävät ja vaikkapa matkaohjeet kirjallisina aina kuin mahdollista.
Et ole ollenkaan yksin ongelmasi kanssa, se on kaikilla aspergereilla!
Kiitos! Ehkä mun oikeasti pitäisi perehtyä aspergeriin (sen lisäksi, että käyn kuulotestissä uudestaan. Jos ne vaikka olisi kehittyneet...).
Mut diagnosoitiin kymmenisen vuotta sitten. Diagnoosi tuli mulle tavallaan järkytyksenä, vaikka jotain selitystä kaipasinkin, ja perheessä mua pidettiin pahastikin vammaisena niihin aikoihin sen diagnoosin takia. Isä itki diagnoosin kuultuaan ja se oli toinen niistä kahdesta kerrasta kun olen hänen nähnyt itkevän. Tapanani on nykyäänkin sanoa, että mulla on diagnoosi, johon en usko. Mä olen itse kehittänyt sosiaalisia taitojani ja opetellut lukemaan kehonkieltä ja ilmeitä kirjoista ja internetinkin avulla. Mulla on ollut ehkä joku pakkomielle siitä, että pystyn pääsemään tästä yli. Mutta ei tästä pääse yli.
Tuntuu, että aivoni toimivat joiltain osin supernopeudella, ja joiltain osin tuskin lainkaan.
Mä koen usein, että näen ikäänkuin liikaa. Mun näköaisti toimii ylikierroksilla, mutta siitä on hyötyäkin. Erittäin stressaamtuneena en tosin tunnu näkevänkään mitään ja kaikki on yhtä vilinää, joka melkein sattuu päähän, mutta todistettavasti pystyn huomaamaan jonkun etsimäni yksityiskohdan laajasta asioiden merestä, jos se on jotain, minkä voi nähdä. En tunne ketään, joka pystyy esim. löytämään neliapiloita, tai viisilehtisiä yhtä hyvin kuin mä.
Ehkä pitäisi vain ruveta sanomaan, että mulla on kuulon ja asioiden prosessoinnin kanssa jotain vaikeuksia, ja kirjoittaa vain suosiolla kaikki ylös. Ehkä pitäisi sanoa muillekin, että jos mut halutaan jonnekin, enkä puhu siitä etukäteen, se meni varmasti ohi.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kts https://www.terve.fi/artikkelit/aaniterapialla-eroon-oppimisvaikeuksista
Muitakin terapiamuotoja on. Eivät ole Kelan korvaamia, eli omasta pussista kustannukset.
Mistä tuon äppsin saa ladattua tai ostettua?
Näyttää olevan https://vinke.fi/
Kiinnostaisi kyllä kuulla, onko joku tuota kokeillut ja oliko hyötyä. Suhtaudun vähän varauksella noihin kokemuksiin, mitä sivulta löytyy.
Joskus on tullut tuollaisia ymmärtämättömyyksiä. Esim. muutaman kerran olen kuunnellut radiota "sivukorvalla" tekiessä jotain muuta, ja ihmetellyt mitä kieltä siellä puhutaan. Sitten kun keskittyy enemmän niin ymmärtää että ihan suomeahan ne siellä haastelevat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oisko ihan vaan hahmotushäiriö? Mahdollisesti myös jonkinlainen työmuistista pitkäkestoiseen muistiin prosessoinnin häiriö? Meinaan itselläni on ihan vastaavaa ja nämä löytyy. Mulla ongelma toki on myös luetun puolella niin, että unohdan nopeasti mitä luin. Tpki kirjallinen teksti yleensä pysyy tallessa.
No, multa oikeastaan löytyy diagnoosi aspergerista, mutta en tiedä, onko mulla sitä tosissaan. Nyt kun nimittäin muistelen, niin mun vaikeudet tuntuu melkein aina liittyvän jotenkin kuullun informaation prosessointiin tai muistamiseen. Vähän kuin lukihäiriöisellä on lukemisen kanssa. Noissa psykologisissa testeissä mun muistiani testattiin, mutta vain numeroilla, mikä ei anna ehkä tarkkaa vastausta. Mulla on nimittäin hyvä numeromuisti.
Jonkinlainen hahmotushäiriö tämä on varmasti.
ap
ap hyvä, kannattaa vähän perehtyä siihen aspergeriin.
Siihen nimittäin olennaisesti liittyy aistihavaintojen prosessoinnin ongelma.
Meille kerrottiin hyvä esimerkki sopeutumisvalmennuksessa, pojallamme kun on asperger.
Kun normaali ihmisen aivot lajittelevat eri aistien havaintoja aivoihin jatkoprosessointiin kuin erittäin kokenut ja osaava liikennepoliisi, aspergerin aistihavaintoja ohjaa eteenpäin ensimmäistä päiväänsä töissä oleva poliisikokelas, jolla vieläpä on paha krapula.
Eli prosessointi on hidasta ja sillä välin - kun prosessoit jotakin viestiä - saattaa tulla jo lisää UUSIA havaintoja, jotka menevät ohi hilseen. Tai koska niitä tulee ruuhkaksi asti, et ehdi kunnolla painaa mieleen kuulemaasi.
Kannattaa ehdottomasti pyrkiä vähentämään päällekkäisiä viestejä eli rauhoittamaan keskustelutilanteet. Voit vaikka suoraan sanoa - jos joku puhuu päälle - että odota, minulla on kuullun hahmotuksessa ongelmia ja en pysty kuulemaan montaa asiaa yhtä aikaa.
Pyri saamaan olennaiset asiat kuten työtehtävät ja vaikkapa matkaohjeet kirjallisina aina kuin mahdollista.
Et ole ollenkaan yksin ongelmasi kanssa, se on kaikilla aspergereilla!
Kiitos! Ehkä mun oikeasti pitäisi perehtyä aspergeriin (sen lisäksi, että käyn kuulotestissä uudestaan. Jos ne vaikka olisi kehittyneet...).
Mut diagnosoitiin kymmenisen vuotta sitten. Diagnoosi tuli mulle tavallaan järkytyksenä, vaikka jotain selitystä kaipasinkin, ja perheessä mua pidettiin pahastikin vammaisena niihin aikoihin sen diagnoosin takia. Isä itki diagnoosin kuultuaan ja se oli toinen niistä kahdesta kerrasta kun olen hänen nähnyt itkevän. Tapanani on nykyäänkin sanoa, että mulla on diagnoosi, johon en usko. Mä olen itse kehittänyt sosiaalisia taitojani ja opetellut lukemaan kehonkieltä ja ilmeitä kirjoista ja internetinkin avulla. Mulla on ollut ehkä joku pakkomielle siitä, että pystyn pääsemään tästä yli. Mutta ei tästä pääse yli.
Tuntuu, että aivoni toimivat joiltain osin supernopeudella, ja joiltain osin tuskin lainkaan.
Mä koen usein, että näen ikäänkuin liikaa. Mun näköaisti toimii ylikierroksilla, mutta siitä on hyötyäkin. Erittäin stressaamtuneena en tosin tunnu näkevänkään mitään ja kaikki on yhtä vilinää, joka melkein sattuu päähän, mutta todistettavasti pystyn huomaamaan jonkun etsimäni yksityiskohdan laajasta asioiden merestä, jos se on jotain, minkä voi nähdä. En tunne ketään, joka pystyy esim. löytämään neliapiloita, tai viisilehtisiä yhtä hyvin kuin mä.
Ehkä pitäisi vain ruveta sanomaan, että mulla on kuulon ja asioiden prosessoinnin kanssa jotain vaikeuksia, ja kirjoittaa vain suosiolla kaikki ylös. Ehkä pitäisi sanoa muillekin, että jos mut halutaan jonnekin, enkä puhu siitä etukäteen, se meni varmasti ohi.
ap
jep,
tutulta kuulostaa. Siis tuo, että joiltain osin havaintoaistimukset ovat normia tarkempiakin. Ihan sama juttu on muuten teini-ikäisellä pojallani.
Ei siinä assiudessa ole mitään nolosteltavaa. Toki se voi voimaakkaana - kuten pojallani - vaikeuttaa aika lailla elämää ja siis varsinkin tietysti sosiaalisia suhteita. Mutta assit ovat ihan normaaliälyisiä.
Syndroomaan kuuluu kykyprofiilin epätasaisuus. Joissain asioissa voi olla huippulahjakas, toisissa erittäin kömpelö. Pojallani on sosiaalisten taitojen ongelmien vastapainoksi hurja muisti ja poikkeuksellinen avaruudellinen hahmotuskyky. Piirsi jo kolmevuotiaana (omasta päästään, ei opetettuna) perspektiivissä piirroksia, ja teki esikouluikäisenä aikuisten avaruudellisia hahmotustehtäviä.
Tsemppiä siis, ja rohkeasti voit todellakin pyytää selvennystä ja tukea. Nolompaa se on, että et ymmärrä jotain ja jätät jotakin tärkeää tekemättä/teet virheitä kuin se, että varmistat ymmärtäneesi asian. AINA voit tosiaan selittää, jos koet, että selitystä tarvitaan. Yleensä ei edes tarvita, huonokuuloisiakin ihmisiä on paljon, joten lisäkysymykset voivat mennä senkin piikkiin. ;-)
Tästä on tullut todella mielenkiintoinen ketju. En oikeastaan odottanut tätä. Tässä on paljon pohdittavaa ja muutamia juttuja pitää tutkiakin myöhemmin.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kts https://www.terve.fi/artikkelit/aaniterapialla-eroon-oppimisvaikeuksista
Muitakin terapiamuotoja on. Eivät ole Kelan korvaamia, eli omasta pussista kustannukset.
Mistä tuon äppsin saa ladattua tai ostettua?
Googleta Vinke. Siellä terapiasta enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kts https://www.terve.fi/artikkelit/aaniterapialla-eroon-oppimisvaikeuksista
Muitakin terapiamuotoja on. Eivät ole Kelan korvaamia, eli omasta pussista kustannukset.
Mistä tuon äppsin saa ladattua tai ostettua?
Googleta Vinke. Siellä terapiasta enemmän.
https://vinke.fi/. Siellä myös lukihäiriötesti. Minulla ei ole henk. Koht. Kokemusta tästä. Mutta olen törmännyt tähän lapseni neurologisessa kuntoutuksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa tosiaan perehtyä siihen asbergeriin enemmän, koska moni asia voi saada selityksen sen kautta. Itse tietysti sitten päätät haluatko kertoa siitä muille vai et mutta ehkä se auttaa sinua ennenkaikkea lisäämään itseymmärrystäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oisko ihan vaan hahmotushäiriö? Mahdollisesti myös jonkinlainen työmuistista pitkäkestoiseen muistiin prosessoinnin häiriö? Meinaan itselläni on ihan vastaavaa ja nämä löytyy. Mulla ongelma toki on myös luetun puolella niin, että unohdan nopeasti mitä luin. Tpki kirjallinen teksti yleensä pysyy tallessa.
No, multa oikeastaan löytyy diagnoosi aspergerista, mutta en tiedä, onko mulla sitä tosissaan. Nyt kun nimittäin muistelen, niin mun vaikeudet tuntuu melkein aina liittyvän jotenkin kuullun informaation prosessointiin tai muistamiseen. Vähän kuin lukihäiriöisellä on lukemisen kanssa. Noissa psykologisissa testeissä mun muistiani testattiin, mutta vain numeroilla, mikä ei anna ehkä tarkkaa vastausta. Mulla on nimittäin hyvä numeromuisti.
Jonkinlainen hahmotushäiriö tämä on varmasti.
ap
ap hyvä, kannattaa vähän perehtyä siihen aspergeriin.
Siihen nimittäin olennaisesti liittyy aistihavaintojen prosessoinnin ongelma.
Meille kerrottiin hyvä esimerkki sopeutumisvalmennuksessa, pojallamme kun on asperger.
Kun normaali ihmisen aivot lajittelevat eri aistien havaintoja aivoihin jatkoprosessointiin kuin erittäin kokenut ja osaava liikennepoliisi, aspergerin aistihavaintoja ohjaa eteenpäin ensimmäistä päiväänsä töissä oleva poliisikokelas, jolla vieläpä on paha krapula.
Eli prosessointi on hidasta ja sillä välin - kun prosessoit jotakin viestiä - saattaa tulla jo lisää UUSIA havaintoja, jotka menevät ohi hilseen. Tai koska niitä tulee ruuhkaksi asti, et ehdi kunnolla painaa mieleen kuulemaasi.
Kannattaa ehdottomasti pyrkiä vähentämään päällekkäisiä viestejä eli rauhoittamaan keskustelutilanteet. Voit vaikka suoraan sanoa - jos joku puhuu päälle - että odota, minulla on kuullun hahmotuksessa ongelmia ja en pysty kuulemaan montaa asiaa yhtä aikaa.
Pyri saamaan olennaiset asiat kuten työtehtävät ja vaikkapa matkaohjeet kirjallisina aina kuin mahdollista.
Et ole ollenkaan yksin ongelmasi kanssa, se on kaikilla aspergereilla!
Kiitos! Ehkä mun oikeasti pitäisi perehtyä aspergeriin (sen lisäksi, että käyn kuulotestissä uudestaan. Jos ne vaikka olisi kehittyneet...).
Mut diagnosoitiin kymmenisen vuotta sitten. Diagnoosi tuli mulle tavallaan järkytyksenä, vaikka jotain selitystä kaipasinkin, ja perheessä mua pidettiin pahastikin vammaisena niihin aikoihin sen diagnoosin takia. Isä itki diagnoosin kuultuaan ja se oli toinen niistä kahdesta kerrasta kun olen hänen nähnyt itkevän. Tapanani on nykyäänkin sanoa, että mulla on diagnoosi, johon en usko. Mä olen itse kehittänyt sosiaalisia taitojani ja opetellut lukemaan kehonkieltä ja ilmeitä kirjoista ja internetinkin avulla. Mulla on ollut ehkä joku pakkomielle siitä, että pystyn pääsemään tästä yli. Mutta ei tästä pääse yli.
Tuntuu, että aivoni toimivat joiltain osin supernopeudella, ja joiltain osin tuskin lainkaan.
Mä koen usein, että näen ikäänkuin liikaa. Mun näköaisti toimii ylikierroksilla, mutta siitä on hyötyäkin. Erittäin stressaamtuneena en tosin tunnu näkevänkään mitään ja kaikki on yhtä vilinää, joka melkein sattuu päähän, mutta todistettavasti pystyn huomaamaan jonkun etsimäni yksityiskohdan laajasta asioiden merestä, jos se on jotain, minkä voi nähdä. En tunne ketään, joka pystyy esim. löytämään neliapiloita, tai viisilehtisiä yhtä hyvin kuin mä.
Ehkä pitäisi vain ruveta sanomaan, että mulla on kuulon ja asioiden prosessoinnin kanssa jotain vaikeuksia, ja kirjoittaa vain suosiolla kaikki ylös. Ehkä pitäisi sanoa muillekin, että jos mut halutaan jonnekin, enkä puhu siitä etukäteen, se meni varmasti ohi.
ap
jep,
tutulta kuulostaa. Siis tuo, että joiltain osin havaintoaistimukset ovat normia tarkempiakin. Ihan sama juttu on muuten teini-ikäisellä pojallani.
Ei siinä assiudessa ole mitään nolosteltavaa. Toki se voi voimaakkaana - kuten pojallani - vaikeuttaa aika lailla elämää ja siis varsinkin tietysti sosiaalisia suhteita. Mutta assit ovat ihan normaaliälyisiä.
Syndroomaan kuuluu kykyprofiilin epätasaisuus. Joissain asioissa voi olla huippulahjakas, toisissa erittäin kömpelö. Pojallani on sosiaalisten taitojen ongelmien vastapainoksi hurja muisti ja poikkeuksellinen avaruudellinen hahmotuskyky. Piirsi jo kolmevuotiaana (omasta päästään, ei opetettuna) perspektiivissä piirroksia, ja teki esikouluikäisenä aikuisten avaruudellisia hahmotustehtäviä.
Tsemppiä siis, ja rohkeasti voit todellakin pyytää selvennystä ja tukea. Nolompaa se on, että et ymmärrä jotain ja jätät jotakin tärkeää tekemättä/teet virheitä kuin se, että varmistat ymmärtäneesi asian. AINA voit tosiaan selittää, jos koet, että selitystä tarvitaan. Yleensä ei edes tarvita, huonokuuloisiakin ihmisiä on paljon, joten lisäkysymykset voivat mennä senkin piikkiin. ;-)
Hienoa, että pojallasi on ymmärtävä vanhempi. Kuulostaa siltä, että hän saattaa päästä vielä pitkälle.
Mua kiinnosti jo pikkulapsena avaruus. Tavallaan se on harmi, että sillon se painostus muuttua aivan eri ihmiseksi oli niin kova. Toivottavasti nykyisin tiedetään paremmin. En tehnyt mitään pahaa kenellekään ja jos olisin vaan saanut apua, olisin varmasti päässyt pidemmälle. Lopulta jäin yliopistosta pois jonkun henkisen romahtamisen jälkeen, mutta musta olisi voinut tulla tähtitieteilijä.
Näin kolmekymppisenä mulle on edelleen jotenkin mullistava ajatus, että voin olla oma itseni. Vanhemmiltakin loppui mielipiteet jossain vaiheessa. Elämää on kuitenkin elettävä, vaikka mikä olisi.
Tosiaan kuulostaa siltä, että poikasi kasvaa hyvässä ympäristössä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa tosiaan perehtyä siihen asbergeriin enemmän, koska moni asia voi saada selityksen sen kautta. Itse tietysti sitten päätät haluatko kertoa siitä muille vai et mutta ehkä se auttaa sinua ennenkaikkea lisäämään itseymmärrystäsi.
Onko niin, että tuollaista kuullunymmärtämishäiriötä ei voi olla itsenäisenä ongelmana. Vaan että se liittyy aina aspergeriin.
Vai onko tässä ketjussa vain nyt joku yli-innokas aspergerfani, jonka on pakko tyrkyttää aspergeria kaikkeen, missä on pienikin hippunen jostain oireesta, joka ehkä voi mahdollisesti joskus liittyä aspergeriin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kts https://www.terve.fi/artikkelit/aaniterapialla-eroon-oppimisvaikeuksista
Muitakin terapiamuotoja on. Eivät ole Kelan korvaamia, eli omasta pussista kustannukset.
Mistä tuon äppsin saa ladattua tai ostettua?
Näyttää olevan https://vinke.fi/
Kiinnostaisi kyllä kuulla, onko joku tuota kokeillut ja oliko hyötyä. Suhtaudun vähän varauksella noihin kokemuksiin, mitä sivulta löytyy.
https://www.terve.fi/artikkelit/aaniterapialla-eroon-oppimisvaikeuksista. Tämän linkin laitoin jo aiemmin. Siellä on viittauksia tutkimuksiin, että oppimishäiriöllä ja aivojen tavalla käsitellä kuultua tietoa on yhtäläisyyksiä.
On muitakin terapiamuotoja kuin Vinke. Esim. Erilaisten oppijoiden tai dysfasian suljetulta facebook ryhmällä on jaettu kokemuksia näistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse ymmärrän puhetta suht hyvin, mutta heti jos on jonkinlaista taustahäiriötä, en tunnu saavan mistään puheesta mitään selvää...
Ap, googleta auditiivinen agnosia.
Kerroit että sinut on diagnosoitu mutta oletko käynyt puheteraputilla? Hehän tutkivat juuri tällaisia kielen tuottoon ja vastaanottoon liittyviä häiriöitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minuun ongemaa ja maailman katsomus on varmaan aina perustunut siiihen että olen aina jäänyt ihmettelmään sitä ihmistä joka puhuu ja se itse asia menee ohitse.
Tai maailman katsomus, voi pyhä sylvi sentään. Ei sentäs ihan niiinkään. Mutta onhan se ihmeellistä. Varmaaan siellä joku verenkierron häiriö on.
We describe a new variant of life-threatening organophosphate toxicity syndrome that produces a brief bilateral vocal cord paralysis. There are 3 recognized types of toxicity syndrome: acute (instantaneous), intermediate (slightly delayed, ie, hours to days), and delayed (weeks to months). Ingestions of large doses of insecticides lead to a cholinergic crisis and possible death (acute-type syndrome). Exposures to lower doses may cause the intermediate- or delayed-type syndrome. The intermediate-type syndrome is characterized by slightly delayed polyneuropathy and generalized weakness. Transient vocal cord paralysis has also been reported in association with other neurologically profound findings. The delayed-type syndrome can produce muscle weakness for months. Our patient, a 2-year-old boy, was found eating a substance later found to be contaminated with insecticide. Within minutes, fever and somnolence developed, followed by progressive respiratory distress and stridor, without generalized weakness. The child's condition progressed to complete airway obstruction, and intubation was necessary. Emergency laryngoscopy and bronchoscopy were performed to rule out epiglottitis or a foreign body. Instead, a bilateral vocal cord paralysis was found. The paralysis lasted 2 days before completely resolving. Insecticide poisoning was suspected. We theorize that our patient manifested a combination of the acute-type syndrome, because of the immediacy of the onset of the symptoms (ie, fever and somnolence), and the intermediate-type syndrome, because of the transient vocal cord paralysis. Because of the potential dangers involved, we wish to familiarize physicians concerning organophosphate poisoning; to alert the medical community to this variant of toxicity syndrome, which involves transient bilateral vocal cord paralysis; and to demonstrate the benefit of early otolaryngological consultation for the prevention and treatment of airway obstruction in patients with suspected organophosphate poisoning, be it from insecticides or poison gas.
Arch Otolaryngol Head Neck Surg. 1997;123:93-96
Tässä nytkin kurssilainen kuuntelee vaan kouluttajan ääntä, mutta sisältö ei uppoa.. Kaverein rakkaushuolet ja leffat sm. kyllä menee perille erinomaisesti, mutta ei vaan mene esim. telian myyjän puhe.. Hmmm.. 🤔
Vanha keskustelu, joten tuskin tavoittaa ap:ta, mutta etsin juuri itse tietoa samasta aiheesta, koska mieltäni vaivaava kysymys oli täsmälleen sama!
Ongelmat ja haasteet kuulostavat tutuilta, mutta itse olen oppinut hyvin seuraamaan normi keskusteluja, jos taustahälyä ei ole liikaa tai puhe ei ole liian "puuroutuvaa". Ongelma kasvaa heti, jos puheessa on vähänkään oudompia tai vierasperäisiä sanoja, koska ne minun täytyy mielessäni muuttaa visuaalisiksi. Usein kirjoitan sanan mielessäni ja luen ajatuksissani sanan, niin ymmärrän sen. Samoin jos täytyy muistaa numeroita tai päivämääriä/kellonaikoja, niin muodostan numerot mielessäni ja kun siten voin "nähdä" numerot, niin ymmärrän ja muistan silloin hyvin. Visuaalinen numeromuistini on hyvä.
Jos minulle selitetään jotain uutta asiaa, on vaikeuksia hahmottaa puheen nopeudella kaikkea visuaalisesti, ja usein lakkaan jossain vaiheessa kuuntelemasta, kun jään prosessoimaan edellisiä lauseita. Tilanteissa on hankala joskus pysäyttää puhuja ja pyytää toistamaan asioita hitaammin, mutta sen olen etenkin työelämässä oppinut, että on pakko tiedostaa, milloin tipun kärryiltä, ettei myöhemmin tule isompia ongelmia, kun jatkan vaan esittäväni, että kuuntelen.
Vieraiden kielien oppiminen on ollut vaikeaa ja koulun kieltenopetus on ollut tuskaa. En erota vieraissa kielissä pieniä äänteiden eroja ja sekoitan helposti sanoja keskenään. Yritän muodostaa sanat visuaalisesti mieleeni ja lukea ne sieltä, jotta ymmärtäisin sanan. Vain todella runsaiden toistojen kautta uudet sanat tallentuvat niin hyvin "äänimuistiini", ettei niitä tarvitse miettiä enää kirjoitettuina.
Ja kyllä, olen myös lapsesta asti kokenut olevani tyhmä tämän häiriön takia, vaikka toisaalta tiedän, etten ole. Käytännön ongelmia on ollut elämä täynnä, alkaen ala-asteen ensimmäisiltä luokilta, kun koulumaailman uudet sanat eivät heti hahmottuneet mielessäni kuviksi ja yksinkertaiset ohjeet menivät ohi, kun samanaikaisesti koko muu luokka näytti toimivan ongelmitta ohjeiden mukaan. Koulutusasteeni on jäänyt tottakai keskiasteelle, ammattitutkintoihin, eikä tällä auditiivisella hahmotusongelmalla pystyisi ainakaan vierailla kielillä opiskelemaan.
Diagnoosia mihinkään ei ole, mutta suht korkeita pisteitä sain keskittymisvaikeuden testissä ja jotain aspergeriin viittaavaakin on, mutten tiedä, täyttyisivätkö ihan diagnoosikriteerit.
Toisaalta monissa aisteissani on yli- ja aliherkkyyksiä, ja myös toiminnanohjauksen vaikeutta tunnistan varsinkin kotielämässä. Tuntuu että työelämässä pärjään jopa paremmin kuin omassa lapsiarjessa, koska töissä kaikki on jo muiden organisoimaa ja tiedän tarkkaan, mitä teen milloinkin. Enemmän "hukassa" olen omassa arjessani, vaikka ulkopuoliset eivät sitäkään näe kuten sen itse koen.
Sama täällä. Jotkut ihmiset käyttää selittäessään jotain asiaa liikaa sanoja joista suurin osa on ihan turhia. Myöskin semmoset "öööh" ja "ömmm" puheen välissä vaikeuttaa ymmärtämistä. Ja kun jotkut sanoo ensin jonkin sanan puoleen väliin ja yhtäkkiä vaihtaakin sen johonkin toiseen. Tai puhuvat niin nopeasti että jäävät änkyttämään jotain tavua. Eivät ajattele ennenkuin puhuvat. Lapsesta asti ollut myös sitä että jos joku puhuu minulle silloin kun samassa huoneessa puhuu muita samaan aikaan niin en enää erota sen minulle puhuvan henkilön ääntä. Huulilta pitää lukea.
Myös elokuvia tai sarjoja en voi seurata jos joku puhuu siihen päälle. Lapsena jäi monien suomenkielisten ohjelmien ja elokuvien vuorosanat kuulematta kun hahmojen ääni sekottui sisarusten ja vanhempien pölinään.
Ja äänenvoimakkuuden lisääminen ei auta sillä ääni muuttuu silloin pelkäksi ahdistavaksi epäselväksi mölinäksi. Minulla on herkkä kuulo.
Ja semmoinen jaarittelu, eli kerrotaan vaikka kuinka ystävä oli kaatunut ja joutunut sairaalaan. Ja sitten siihen väliin lisätään kaikkea epäoleellista esim "se oli muuten sama sairaala missä olin kun mulla oli se keuhkokuume. Silloin kun oltiin siellä Eevalla ja aloin hirveesti yskiä pläpläplä"
Alue: Aihe vapaa
Väärä olettamus, epäilen, että lapsellani on as-piirteitä ja siksi olen lukenut siitä paljon. Lue tuo linkki jonka laitoin aiemmin. Sopii oireisiisi.